SDP:n puheenjohtaja Antti Rinteen vappupuhe

1.5.2019

SDP:n puheenjohtaja Antti Rinteen vappupuhe 1.5.2019 klo 12.30 Helsingin Rautatientorilla Helsingin Työväen vappujuhlassa. Muutokset puhuttaessa mahdollisia.

Embargo, julkaisuvapaa klo 12.30. 

 

Arvoisa juhlaväki,

hyvät suomalaiset,

hyvät ystävät ja toverit!

Olen ylpeä siitä, että saan puhua täällä tänään, työväenliikkeen juhlapäivänä. On hienoa nähdä tämä runsaslukuinen joukko koolla maamme pääkaupungissa Helsingissä.

Työväen vapulla on hienot ja pitkät perinteet. Ne ovat tänäänkin hienosti läsnä. Samaan aikaan meidän katseemme ja huomiomme on siellä, missä se on koko työväenliikkeen historian ajan ollut: tulevaisuudessa, joka on valoisampi kuin nykyhetki.

Tänä vuonna vietämme vappua valoisissa merkeissä, sillä muutos on alkanut. Reilu kaksi viikkoa sitten eduskuntavaaleissa suomalaiset lähettivät selvän viestin: Suomen kansa äänesti muutoksen puolesta.

Reilumpi, oikeudenmukaisempi ja vastuullisempi vaihtoehto voitti. Tulevaisuuteen katsova politiikka voitti. Se antaa toivoa paremmasta.

Oikeistohallitus kaatui jo ennen vaaleja. Vaali-iltana kävi selväksi, että neljä vuotta kestäneet pakkotalkoot, jossa oikeisto laittoi leikkauksillaan pieni- ja keskituloiset maksamaan, ovat nyt lopullisesti ohi.

Me tavoittelemme muutosta, koska suomalaiset ansaitsevat parempaa.

Koska kyse on poliittisesta tahdosta, muutos parempaan on mahdollinen. Muutos yhteiskuntaan, joka on reilumpi ja inhimillisempi. Ei vain harvoille ja valituille tai niille, joilla asiat ovat jo mallillaan, vaan ihan jokaiselle suomalaiselle. Jokaiselle ihmiselle.

Tavoitteenamme on yhteiskunta, jossa ihmistä kannustetaan ja tuetaan, ja jossa jokainen ihminen on yhtä arvokas.

Yhteiskunta, jossa empatia voittaa itsekkyyden.

Yhteiskunta, jossa huolenpito voittaa välinpitämättömyyden.

Yhteiskunta, jossa lämpö voittaa kylmyyden.

Yhteiskunta, jossa välittäminen voittaa vihan.

Hyvät ystävät,

Hyvinvointivaltio rakentuu ajatukselle siitä, että kenenkään ei tarvitse pelätä epäonnistumista. Ja vaikka ihminen epäonnistuisi, se ei poista mahdollisuutta onnistua uudelleen.

Hyvinvointivaltion hieno ja syvällinen idea on siinä, että tausta tai menneisyys ei määrittele ihmisen tulevaisuutta.

Haluan nostaa erikseen esiin luottamuksen, joka on taannut Suomen nousun maailman parhaimmaksi maaksi – ihmisten keskinäisen luottamuksen ja ihmisten luottamuksen yhteiskuntaan.

Hyvinvointivaltio on aina perustunut luottamukselle ja sitä meidän on vaalittava tällä vaalikaudella.

Tulevan hallituksen yksi tärkeimmistä tehtävistä on varmistaa omalla politiikallaan, että ihmisten luottamus lisääntyy ja että jokainen ihminen pidetään mukana. Että ketään ei jätetä ulkopuolelle tai yksin.

Luottamuksen vahvistaminen lähtee perusasioista.

Siitä, että poistamme aktiivisesti eriarvoisuutta ja lisäämme tasa-arvoa. Siitä, että vanhemmat voivat luottaa siihen, että yhteiskuntamme pienokaiset saavat maailman parasta varhaiskasvatusta ja maailman parhaan peruskoulun. Siitä, että jokaisen ihmisen osaamiseen panostetaan. Siitä, että kenenkään ei tarvitse pelätä ikääntymistä. Siitä, että jokainen voi luottaa siihen, että hänestä pidetään huolta silloin kun omat voimat eivät siihen riitä. Ja siitä, että torjumme ilmastonmuutosta, joka uhkaa lastemme, lastenlastemme ja koko ihmiskunnan tulevaisuutta.

Arvoisa juhlaväki!

Tässä tilanteessa, kun muutos kiihtyy jatkuvasti, tarvitaan selkeää ja yhteistä visiota tulevaisuudesta. Tarvitaan uskallusta ja rohkeutta tehdä välttämättömiä uudistuksia, joilla vahvistamme ja kehitämme Suomesta entistä parempaa yhteiskuntaa.

Rohkeutta investoida osaamiseen.

Rohkeutta tehdä tulevaisuusuudistuksia.

Rohkeutta torjua eriarvoisuutta.

Rohkeutta poistaa köyhyyttä.

Sanalla sanoen nyt tarvitaan tulevaisuuteen katsovaa politiikkaa. Tarvitaan tulevaisuuslinjaa. Tarvitaan tulevaisuushallitus, joka ymmärtää, että aikamme haasteet eivät ratkea taaksepäin katsomalla. Ne eivät ratkea sillä, että ratkaisuesityksiä vastustetaan tai että niille sanotaan heti “ei”.

Tulevaisuuden haasteet ratkeavat vain ja ainoastaan yhteistyöllä ja vastuullisella politiikalla.

Tulevaisuuslinja rakentuu ajatukselle, että suomalaisilla on oikeus odottaa, että huomenna on paremmin kuin tänään. Että tulevaisuus on parempi. Tähän SDP on sitoutunut. Toivotamme kaikki muut puolueet mukaan tulevaisuustyöhön.

Tulevaisuuslinja tarkoittaa sitä, että kehitämme Suomen vahvuuksia ja korjata ne asiat, jotka eivät tällä hetkellä toimi. Emme missään nimessä riko sitä, mikä toimii.

Tulevaisuuslinja tarkoittaa panostuksia koulutukseen ja ihmisten osaamiseen. Ihan jokaisen ihmisen osaamiseen. Pienistä lapsista nuoriin ja opiskelijoista työelämän konkareihin. Se tarkoittaa koulutuksen, osaamisen ja tieteen kunnianpalautusta.

Hyvät ystävät!

Nyt tarvitaan tulevaisuushallitus, joka ymmärtää, että vain osaamiseen panostamalla suomalaiset ja Suomi menestyvät. Tarvitaan osaamispolku, jolla parannetaan varhaiskasvatusta, peruskoulua, toisen asteen koulutusta ja korkeakoulutusta. Sekä tietysti työuran aikana tapahtuvaa elinikäistä oppimista.

SDP sanoo kyllä tulevaisuushallitukselle.

Uskon vahvasti, että suomalaiset haluavat tulevaisuuteen katsovan, ihmiseen uskovan ja osaamiseen investoivan vaihtoehdon.

Ja sanon teille, hyvät ystävät: Kun pidämme kiinni tulevaisuusvisiostamme ja teemme tarvittavat päätökset tulevaisuusuudistuksista, 2020-luku alkaa jo tänä vuonna.

Mitä sitten tarkoitan käytännössä?

Tarkoitan uudistuksia, joilla saavutamme kestävää sosiaalista, ekologista ja taloudellista kasvua. Tarkoitan rohkeita tulevaisuusuudistuksia. Panostuksia tieteeseen ja tutkimukseen. Työllisyyteen. Huolenpitoon. Sosiaali- ja terveyspalveluihin. Vanhustenhoivaan. Lastensuojeluun. Eläkeläisten toimeentuloon.

Tarkoitan Suomea, jossa on turvallista ja hyvä elää. Tarkoitan Suomea, jossa ehkäistään tehokkaasti eriarvoisuutta.

Sellaista Suomea, jossa ymmärretään, että on meidän kaikkien yhteinen etu, että kenenkään arki ei käy liian raskaaksi. Siksi me haluamme poistaa eriarvoisuutta.

Meillä on selkeä visio niistä uudistuksista, jotka on välttämätöntä tehdä, jotta tulevaisuus on valoisa kaikille suomalaisille. Ja toistan: toivotamme muut tekemään näitä uudistuksia kanssamme. Politiikka on yhteistyötä, ei uudistusten vastustamista.

Ja mikäli joku vastustaa tulevaisuusinvestointeja, jotka ovat täysin välttämättömiä tulevaisuutemme kannalta, toivon, että vastustajat esittävät myös vaihtoehdon. Pelkkä vastustaminen ei yksinkertaisesti riitä, sillä se ei johda mihinkään. Se ei rakenna eikä luo mitään.

Arvoisa juhlaväki!

Jos ja kun haluamme vahvistaa ihmisten luottamusta, meidän on huolehdittava siitä, että eriarvoisuus yhteiskunnassa vähenee.

Eriarvoisuus ei ole pelkästään niiden ihmisten ongelma, jotka ovat heikommassa asemassa. Eriarvoisuus vaikuttaa koko yhteiskuntaan.

Mitä vähemmän eriarvoisuutta, sitä parempi ja menestyvämpi yhteiskunta. Tästä Suomi ja muut pohjoismaiset hyvinvointivaltiot ovat eläviä esimerkkejä.

Yksi eriarvoisuuden räikeimmistä osoituksista on pitkän työuran tehneiden suomalaisten köyhyys. Ei ole mitenkään hyväksyttävää, että vuonna 2019 – Suomen ollessa yksi maailman rikkaimmista valtioista – maamme rakentaneet ihmiset joutuvat miettimään, ostavatko he ruokaa vai lääkkeitä. Sivistyneeseen valtioon ja hyvinvointivaltioon ei kuulu se, että pitkän työuran ja maamme rakentaneet ihmiset joutuvat jatkuvasti kamppailemaan toimeentulonsa kanssa.

Kyse on vanhemmistamme ja isovanhemmistamme.

Selitysten ja tekosyiden aika on kerta kaikkiaan nyt ohi.

Eläkeläisten köyhyyteen on viimein puututtava konkreettisilla parannuksilla. Inhimillinen yhteiskunta ei voi sivusta seurata ikäihmistensä ahdinkoa. Siksi olemme vaatineet 100 euron tasokorotusta alle 1400 euron eläkkeisiin useamman vuoden ohjelmalla. Asiantuntijoiden mukaan tämä yksittäinen esitys nostaa 55 000 eläkeläistä pois köyhyydestä.

Toinen luottamusta lisäävä parannus on se, että vanhustenhoidon palvelut laitetaan viimein kuntoon. Vanhusten hoivapalveluissa selville tulleet törkeydet ovat saaneet monet ikäihmiset jopa pelkäämään vanhenemista.

Myös moni nuorempi on huolissaan vanhempiensa ja isovanhempiensa puolesta. Kyse on ihmisistä, jotka ovat rakentaneet Suomesta maailman parhaan maan. Heillä on oikeus voida luottaa siihen, että vanhuuden päivillä myös heistä huolehditaan.

Siksi tarvitsemme vanhustenhoitoon 0,7:n hoitajamitoituksen. Se hoidetaan tällä vaalikaudella.

Lisäksi tarvitaan hoitotakuu, joka takaa kiireettömään hoitoon pääsyn viikossa sekä 1000 uutta lääkäriä ja hoitajaa, terveydenhuollon ammattilaista.

Hyvät toverit, hyvät ystävät!

Ei ole mikään salaisuus, että edelliset neljä vuotta olivat raskaita ja vaikeita suomalaisille ahkerille ja rehellisille palkansaajille. Valitettavasti yhdessä sopimisesta luovuttiin ja tilalle tuli pakottamista, uhkailua ja sanelua. Se ajoi Suomen työmarkkinat kriisitilanteisiin, jotka eivät palvelleet kenenkään etua – ei yhteiskunnan, ei työnantajien eikä varsinkaan palkansaajien.

Tähän on saatava selkeä muutos ja se muutos myös tapahtuu. Ei näin pienellä maalla kuin Suomi ole varaa hylätä sopimisen kulttuuria ja sopimusyhteiskuntaa. Meillä ei ole varaa itse aiheutettuun luottamuspulaan.

Me osaamme paremmin. Me olemme aina osanneet sopia, sovitella ja neuvotella. Olemme olleet eri mieltä, mutta neuvottelemalla on aina päästy yhteisiin ratkaisuihin. Tästä voimavarasta on pidettävä kiinni. Sopimusyhteiskunta on meidän kilpailukyvyn kannalta etu, ei rasite. Siksi sopimisen kulttuuria pitää kehittää ja vahvistaa.

Lisäksi on kehitettävä ja uudistettava työelämää reilumpaan suuntaan. Sopimisen kulttuurin, joka on ollut vahvuutemme vuosikymmeniä, palauttaminen on itsestäänselvyys. Sen ohella haluamme palkkatasa-arvoa naisten ja miesten välille. Haluamme uudistaa perhevapaat niin, että järjestelmä vastaa 2020-luvun todellisuutta. Äideillä ja isillä on molemmilla oltava aito mahdollisuus työ- ja perhe-elämän yhteensovittamiseen.

Kun työelämä on reilua sekä työntekijöitä että työnantajia kohtaan ja kun työmarkkinoilla vallitsee yhteistyön, sopimisen ja luottamuksen henki, pääsemme takaisin normaaliin päiväjärjestykseen, jossa ”torilla tavataan” tarkoittaa Leijonien kultajuhlia eikä massiivisia mielenosoituksia hallituksen pakkolakeja vastaan.

Tämän SDP ja tuleva hallitus haluaa varmistaa. En lupaa jääkiekon maailmanmestaruutta, mutta sen lupaan, että työntekijöiden oikeuksia ei poljeta. Työttömiltä työnhakijoilta ei leikata viittä prosenttia työttömyyskorvauksesta. Ja lupaan sen, että uhkailu ja painostaminen pakkolaeilla loppuu.

Sanelusta neuvottelemiseen. Pakottamisesta sopimiseen. Konflikteista sopuun. Siinä merkittävimmät erot edellisen ja tämän vaalikauden työmarkkinapolitiikkaan.

Me haluamme varmistaa sen, että suomalainen palkansaaja voi luottaa siihen, että palkalla tulee toimeen. Sen vuoksi keventäisimme pieni- ja keskituloisten verotusta. Ja työnsä menettäneillä ihmisillä on oikeus luottaa siihen, että heitä autetaan löytämään uutta työtä eikä jo valmiiksi vaikeaa tilannetta pahenneta lisää leikkaamalla heidän toimeentulostaan. Siksi aktiivimallin leikkaus perutaan.

Arvoisa juhlaväki,

hyvät suomalaiset,

hyvät ystävät ja toverit!

Tänä vappuna me katsomme tulevaisuuteen.

Siksi olen halunnut kuvata teille visiota paremmasta huomisesta ja reilummasta tulevaisuudesta kaikille sekä kuvata tulevaisuuslinjaa, tulevaisuushallituksen tärkeimpiä tehtäviä. Kaikkea sitä, mitä aiomme tehdä seuraavan vuoden aikana. Parannuksia suomalaisten arkeen, työelämään ja toimeentuloon. Uudistuksia, joiden avulla Suomi pärjää 2020- ja 2030-luvulla.

Vuoden päästä vappuna voimme katsoa myös hieman taaksepäin. Katsoa, mitä olemme jo onnistuneet tekemään. Katsomaan, mitä muutos parempaan tarkoittaa käytännössä. Olen vakuuttunut, että yhteistyöllä me pystymme siihen.

Arvoisa juhlaväki!

Muutaman viikon päästä alkaa Euroopan Unionin parlamenttivaalien ennakkoäänestys. Varsinainen vaalipäivä on 26.5.

Euroopan Unionin jäsenyys on monella tapaa luonut suomalaisille ja muille eurooppalaisille kansoille turvaa ja vakautta. Unionin tarkoitushan olikin alun perin rauhan, turvallisuuden ja vakauden rakentaminen sekä ylläpitäminen kahden maailmansodan jälkeen.

Vakauden ja rauhan lisäksi EU:n tavoitteena on ollut kansalaistensa hyvinvoinnin lisääminen, sosiaalisen oikeudenmukaisuuden vahvistaminen ja taloudellisen menestyksen edistäminen.

Viimeisten vuosien tapahtumien seurauksena maahanmuutto – turvaa ja parempaa tulevaisuutta itselleen hakevien ihmisten vahva virta Eurooppaan – ja sen hallitseminen ovat koetelleet EU:n yhtenäisyyttä. EU ja jäsenmaat ovat sanalla sanoen epäonnistuneet tässä asiassa ja se on ollut iso syy yhteisen eurooppalaisen arvopohjan haastamiselle ja oikeistopopulistisen liikehdinnän vahvistumiselle.

Tulevissa Eurovaaleissa ratkaistaan Euroopan suuntaa. Yli 75 % suomalaisista pitää EU:n jäsenyyttä hyvänä ja tärkeänä asiana. Tältä pohjalta Suomen on hyvä lähteä johtamaan Euroopan Unionia puheenjohtajamaana 1.7. alkaen.

Mutta kun me kaikki tiedämme, että Euroopan Unionin toiminta kaipaa kehittämistä ja korjaamistakin, nyt on aika huolehtia siitä, etteivät Suomessa hajottavat ja rikkovat voimat vie vaaleja. Se hoituu äänestämällä. Haastan koko tämän täällä kevään juhlaa, työväen juhlaa, opiskelijoiden juhlaa juhlivan joukon väkevään vaalityöhön yhteisen, oikeudenmukaisen ja ihmisille turvaa luovan Euroopan puolesta.

Meillä suomalaisilla kun on tapana korjata, ei rikkoa!

Hyvät ystävät, toverit!

Toivotan teille kaikille hyvää vappua, työväen juhlapäivää.

Haluan vielä kerran kiittää teitä siitä, että saimme viettää tätä päivää yhdessä. Tästä on hyvä jatkaa tiellä, jossa huomenna on kaikilla paremmin kuin tänään!

Kiitos.

Jaa sosiaalisessa mediassa