SDP:n Paula Werning: Pohjoismainen työvoimapalvelumalli helpottamaan työttömien työllistämistä
Kansanedustaja Paula Werning (sd.) kertoo olevansa erittäin tyytyväinen työministeri Haataisen laatimaan uudistukseen koskien työvoimapalveluita. Pohjoismainen työvoimapalvelumalli astuu voimaan tänään 2.5.2022.
Pohjoismaisessa työvoimapalvelumallissa työnhakija hakee työtä omatoimisesti ja saa työnhakuunsa tukea TE-toimistolta tai työllisyyden edistämisen kuntakokeilussa mukana olevalta kunnalta.
– Jatkossa jokaisen työntekijän palvelutarve ja mahdollisuudet hakea työtä arvioidaan yksilöllisesti TE-toimiston kanssa. Tämä on tärkeä muutos siihen, miten aikaisemmin on toimittu. Apua työnhakuun on ollut vaikea saada, sillä henkilökohtainen palvelu on ollut lähes olematon, Werning toteaa.
Korkeampi työllisyysaste on edellytys kestävän hyvinvointivaltion säilyttämiselle ja kehittämiselle.
– Tällä hetkellä työllisyysaste on Suomessa muita Pohjoismaita alhaisempi, vaikkakin työllisyysaste on noussut hallituksen työllisyystoimien ansiosta tavoitteeseen. Suomi jää muiden Pohjoismaiden jälkeen myös työllisyyspalveluiden määrässä ja laadussa. Tarkoituksena onkin nyt tämän uuden mallin avulla ottaa suunta passiivisesta aktiiviseen työnhakuun. Tämä tehdään kohdentamalla palvelut työntekijöiden tarpeisiin nykyistä tehokkaammin, Werning selventää.
Werningin mukaan tärkeä uudistus on myös se, että työnhakija voi jatkossa päättää itse, mitä työmahdollisuuksia hakee ja milloin.
– Hänen on kuitenkin sitouduttava hakemaan vähintään neljää työmahdollisuutta kuukaudessa. Nykyisin aktiivisesti työtä hakevat toimivatkin jo näin. Lisäksi entiseen kirottuun aktiivimalliin verrattuna on erona se, että ensimmäisestä unohduksesta tulee ainoastaan muistutus. Jos työhakija laiminlyö toistuvasti työllistämissuunnitelmansa toteuttamisen, niin siinä tapauksessa seuraamukset kiristyvät asteittain. Tämä kannustaa ihmisiä hakemaan työtä sen sijaan, että he jäisivät tukien varaan elämään.
Uuden mallin myötä vaikutukset tulevat näkymään ihmisten toimeentulon parantumisena sekä mm. asumistukimenojen n. 2,4 miljoonaa euroa ja toimeentulotukimenojen vähentymisenä arviolta 14,5 miljoonaa euroa vuodessa.
– Toki myös kuluja syntyy, kun TE-toimistojen resursseja lisätään kunnissa. Mutta työllisyyteen kannattaa satsata, sillä se maksaa itsensä takaisin, Werning päättää.
