Evästeasetukset

Välttämättömät evästeet

Nämä evästeet ovat välttämättömiä sivujemme teknisen toiminnan kannalta, eikä niitä voi kytkeä pois päältä. Toiminnalliset evästeet ovat keskeisiä esimerkiksi sivujemme selaamisen ja sivujemme ominaisuuksien käyttämisen kannalta.

Analytiikka

Nämä evästeet keräävät ainoastaan anonyymia tietoa siitä, kuinka sivujamme käytetään. Analytiikkaevästeiden avulla pystymme mittaamaan ja analysoimaan sivujemme toimintaa. Käytämme näitä evästeitä esimerkiksi tietääksemme, mikä sivujemme sisällöistä on suosittua sekä varmistaaksemme, että kävijät löytävät heille merkitykselliset sisällöt. Kaikki kerätyt tiedot ovat tilastollista aineistoa, eikä niistä voi tunnistaa henkilöitä. Voit kuitenkin halutessasi poistaa näiden evästeiden käytön milloin tahansa.

Kohdistus- ja mainosevästeet

Kohdennamme mainontaamme, jotta voimme tavoittaa SDP:n politiikasta kiinnostuneista ihmisiä mahdollisimman hyvin. Voimme käyttää näitä evästeitä esimerkiksi sinulle kohdennetun mainonnan täsmällisyyden ja kiinnostavuuden parantamiseen. Evästeitä voidaan käyttää myös sivujemme sisällön tekemiseksi sinua kiinnostavammaksi. Tietojen kerääminen perustuu selaimesi tai laitteesi yksilölliseen tunnistamiseen. Voit halutessasi poistaa näiden evästeiden käytön milloin tahansa.

SDP:n Paula Werning: Kauniston väittämät sote-rahoituksesta ovat virheellisiä

Ajankohtaista 15:13

Kansanedustaja Paula Werning (sd) korjaa kansanedustaja Kauniston (kok) videossa esittämiä virheellisiä väittämiä siitä, että Kymsote menettäisi sote-uudistuksen myötä 17 miljoonaa euroa, joka taas johtaisi laajaan henkilöstön irtisanomiseen.

– Katson, että tällaisiin virheellisiin väittämiin on tarpeellista reagoida ja tuoda laajempi näkökulma ja faktat rahoitusmallista esille. Kauniston väittämät eivät yksinkertaisesti pidä paikkaansa, Werning sanoo.

Vuonna 2023 toteutuva sote-uudistus sisältää rahoitusmallin, jossa aloitusvuonna 2023 kukin hyvinvointialue, joista Kymenlaakso on yksi, saa täsmälleen saman rahoituksen, kuin kunnat ovat samaan toimintaan osoittaneet. Siitä alkaen rahoitus alkaa muuttua monen eri tekijän vaikutuksesta. Koko maan tasolla rahoitus kasvaa reaalisesti 1,2 – 1,0 % vuosittain eli ”korkoa korolle” -periaatteella 6,8 % vuoteen 2029 mennessä. Tämän lisäksi valtio korvaa kustannustason muutoksen eli inflaation täysimääräisenä ja uudet lakisääteiset palvelut samoin täysimääräisenä. Sellaisia ovat esimerkiksi rokotusohjelman tai syöpäseulontojen laajennukset tai hoitotakuun parantaminen.

Kunkin maakunnan/hyvinvointialueen saamaan rahoitukseen vaikuttaa alueen sosiaali- ja terveyspalveluiden tarve, jota arvioidaan 132 tilastollisella mittarilla. Näiden vaikutuksesta Kymenlaakson alue olisi niiden 11 alueen joukossa 22:sta, joilla rahoitukseen tulisi vuoteen 2029 mennessä 2-3 % leikkaus. Se on kuitenkin paljon vähemmän, kuin rahoituksen muista syistä tapahtuva kasvu, joten kokonaisuutena rahoitus myös Kymenlaaksossa kasvaa tuntuvasti.

– Tämä rahoituslaki on monimutkainen, kuten nykyinen kuntien peruspalveluiden valtionosuuslakikin. Vaikuttaa siltä, että edustajakollega Kaunisto ei ole ymmärtänyt tätä kokonaisuutta. Vielä pahempaa mielestäni on, jos hän tietämättömyyden sijaan tahallaan vääristelee tätä. Kaiken kaikkiaan valtio on turvallisempi ja kestävämpi rahoittaja, kuin hajanainen ja taloudellisissa vaikeuksissa oleva kuntakenttä. Valtion tasolla on myös mahdollisuus saada lisärahoitusta paremmin, kuin kunnissa, Werning kiteyttää.