SDP:n Paula Werning: Hallituksen ensi vuoden budjettiesitys on vahva toimenpidekokonaisuus
Kansanedustaja Paula Werning (sd.) pitää vuoden 2022 budjettiesitystä onnistuneena kokonaisuutena, joka tukee määrätietoisesti talouden elpymistoimia ja kestävää kehitystä.
Talousarvioesityksen määrärahoiksi ehdotetaan 64,8 miljardia euroa. Budjettiesityksessä keskeisiksi julkisen talouden kestävyyttä vahvistaviksi ja tukemiksi kokonaisuuksiksi on määritelty työllisyyden lisääminen ja työttömyyden vähentäminen, talouskasvun edellytysten vahvistaminen, julkisen hallinnon tuottavuuden kasvattaminen sekä muita kasvua ja kustannuksia tukevia toimenpiteitä.
– Mielestäni tärkein kaikista edellä mainituista toimista on ehdottomasti sosiaali- ja terveydenhuollon sekä pelastustoimen uudistus, joka vihdoin starttasi eteenpäin alkukesästä. Uudistus sisältää erittäin tärkeän, jokaisen ihmisen arkea helpottavan, seitsemän päivän hoitotakuun toteuttamisen. Myös työttömyyden vähentäminen ja työllisyyden lisääminen on ensiarvoisen tärkeää. Haasteita luo lisäksi Suomessa vallitseva eri alojen työvoimapula, erityisesti terveydenhuollossa, johon ratkaisun etsiminen on välttämätöntä, Werning painottaa.
Werning toteaa perhevapaauudistuksen olevan myös jo eduskunnan käsittelyssä. Lisäksi tulossa on työttömyysturvanuudistus, kun käyttöön otetaan Pohjoismainen työvoimapalvelumalli. Nämä kaikki edellä mainitut toimet ovat suuria ja tärkeitä kokonaisuuksia, jotka hallituksen määrätietoinen toiminta on mahdollistanut ja otettu huomioon ensi vuoden budjetissa.
– Liikenne- ja viestintävaliokunnan jäsenenä totean myös, että 12-vuotinen liikennejärjestelmäsuunnitelma on historiallinen saavutus, joka tukee jatkossa niin tiestöä, raideliikennettä kuin vesiväyliäkin. Näihin tullaan panostamaan ja samalla myös korjausvelan kasvua pyritään hillitsemään. Näillä toimilla turvataan erityisesti elinkeinoelämän ja työssäkäynnin tarpeet, Werning sanoo.
Fossiilittoman liikenteen tiekartta tukee lisäksi ilmastotoimia. Kolmivaiheisen suunnitelman tavoitteena on puolittaa liikenteen päästöt vuoteen 2030 mennessä. Suunnitelma koskee erityisesti tieliikenteen kasvihuonepäästöjä. Liikenne- ja viestintäministeriön budjetti on 3,5 miljardia euroa.
Oikeusministeriön budjetti on n. 1 miljardia euroa. Määrärahoja on tarkoitus kohdentaa mm. tukemaan vahvempaa talousosaamista ja parempaa vankilaturvallisuutta.
– Olen tyytyväinen, että vihdoin puututaan tosissaan ylivelkaantumisongelmaan. Huolestuttavaa on ollut seurata, miten maksuhäiriömerkinnät ja ulosottoon joutuneiden määrät ovat kasvaneet viime vuosien aikana. Talousosaamiseen satsataan yhdessä sosiaalisen luototuksen saatavuutta lisäämällä ja parantamalla velallisen asemaa velkajärjestelyllä. Lisäksi selvityksen alla on pienitulosten ulosottovelallisten aseman helpottaminen. Oikeusministeriön määrärahoja kohdennetaan myös tuomioistuinten ja rikosseuraamuslaitoksen toimintamenoihin ja niiden kehittämiseen.
