SDP:n Niina Malm: Työelämän eriarvoistuminen on pysäytettävä

Ajankohtaista 14:52

Vuoden 2019 työolobarometrin ennakkotietojen mukaan sosioekonomisten ryhmien väliset erot näkyivät erityisesti etätyöskentelyn mahdollisuuksissa. Barometrin mukaan ylemmistä toimihenkilöistä lähes kolmasosa oli tehnyt etätyötä viikoittain tai useammin viimeisen vuoden aikana, kun taas työntekijöistä vastaava osuus oli vain kaksi prosenttia.

Kansanedustaja Niina Malm (sd.) huomauttaa, että erityisesti koronakriisin aikana työelämän eriarvoisuus on nostanut päätään.

– Vaikka etätyö onkin yleistynyt viime vuosina yhä enemmän, on kuitenkin koronakriisin aikana korostunut, että kaikkea työtä ei edes pystytä muuttamaan etätyöksi. Siitä huolimatta on olemassa paljon muita kohtia, joihin panostamalla voidaan pitää huoli siitä, ettei eriarvoisuus työelämässä pääse kasvamaan. Esimerkiksi työntekijöiden kouluttaminen ja vaikutusmahdollisuuksien parantaminen työelämässä ovat tärkeä osa eriarvoisuuden torjuntaa, Malm toteaa.

Sosioekonomiset erot näyttäytyvät tällä hetkellä myös koulutusmahdollisuuksien eroissa työelämässä. Työolobarometrin mukaan ylemmistä toimihenkilöistä kaksi kolmesta (67 %) oli osallistunut koulutukseen viimeisen vuoden aikana, kun työntekijöistä vain noin kolmannes (37 %) oli osallistunut koulutukseen.

– Teknologia, automaatio ja tekoäly muuttavat työelämää jatkuvasti, ja niiden kehityksen myötä kokonaisten ammattikuntien tulevaisuus voi muuttua nopeastikin. Siksi olisikin niin tärkeää, että työntekijöillä olisi mahdollisuus kehittää ja päivittää omaa osaamistaan koko työuransa ajan, jotta työnmurroksesta ei aiheudu väliinputoamisia, Malm korostaa.

Barometrin mukaan ylemmille toimihenkilöille joustavat työajan järjestelmät olivat selvästi yleisimpiä kuin muille ryhmille. Lisäksi joustavat työaikajärjestelmät olivat yleisempiä miespalkansaajille kuin naispalkansaajille. Miehille myös omien asioiden hoitaminen työajalla oli useammin mahdollista kuin naisille.

– Tutkimusten mukaan hyvät vaikutusmahdollisuudet omiin työaikoihin parantavat kokonaisvaltaista työkykyä. Työn ja vapaa-ajan yhteensovittamista tukemalla edistetään työntekijöiden työssä jaksamista ja vähennetään merkittävästi sairauspoissaoloja, Malm kertoo.

Malm muistuttaa, että väestöpohjan ikääntyessä on tärkeää, että työntekijöiden hyvinvointiin panostetaan.

– Ne työntekijät, jotka pystyvät vaikuttamaan paremmin omiin työaikoihinsa, jatkavat työelämässä pidempään. Jos taas työviikot ovat liian pitkiä ja työajat vaikeasti ennustettavia, on niillä todettu olevan työhyvinvointia heikentävä ja työstä palautumista hidasta vaikutus. Hyvinvoivat työntekijät ovat tuottavampia, motivoituneempia ja luovempia kuin huonosti voivat ja uupuneet työntekijät, Malm painottaa.