Evästeasetukset

Välttämättömät evästeet

Nämä evästeet ovat välttämättömiä sivujemme teknisen toiminnan kannalta, eikä niitä voi kytkeä pois päältä. Toiminnalliset evästeet ovat keskeisiä esimerkiksi sivujemme selaamisen ja sivujemme ominaisuuksien käyttämisen kannalta.

Analytiikka

Nämä evästeet keräävät ainoastaan anonyymia tietoa siitä, kuinka sivujamme käytetään. Analytiikkaevästeiden avulla pystymme mittaamaan ja analysoimaan sivujemme toimintaa. Käytämme näitä evästeitä esimerkiksi tietääksemme, mikä sivujemme sisällöistä on suosittua sekä varmistaaksemme, että kävijät löytävät heille merkitykselliset sisällöt. Kaikki kerätyt tiedot ovat tilastollista aineistoa, eikä niistä voi tunnistaa henkilöitä. Voit kuitenkin halutessasi poistaa näiden evästeiden käytön milloin tahansa.

Kohdistus- ja mainosevästeet

Kohdennamme mainontaamme, jotta voimme tavoittaa SDP:n politiikasta kiinnostuneista ihmisiä mahdollisimman hyvin. Voimme käyttää näitä evästeitä esimerkiksi sinulle kohdennetun mainonnan täsmällisyyden ja kiinnostavuuden parantamiseen. Evästeitä voidaan käyttää myös sivujemme sisällön tekemiseksi sinua kiinnostavammaksi. Tietojen kerääminen perustuu selaimesi tai laitteesi yksilölliseen tunnistamiseen. Voit halutessasi poistaa näiden evästeiden käytön milloin tahansa.

SDP:n Niina Malm: Pitkäaikaissairaus ei saa olla este työelämälle

Ajankohtaista 13:41

IBD-viikkoa vietetään 1.–7. joulukuuta. Viikolla lisätään suomalaisten tietoisuutta tulehduksellisista suolistosairauksista eli IBD:stä. IBD:stä on tulossa suomalaisten uusi kansansairaus, sillä sairastuneita on jo yli 52 000. Tällä viikolla potilasjärjestöjen julkaiseman työelämäselvityksen mukaan yli puolet pitkäaikaissairaista arvioi saaneensa työelämässä vähän tai ei lainkaan tukea sairautensa kanssa. Haasteita aiheuttaa erityisesti tiedon puute sairaudesta.

SDP:n varapuheenjohtaja, kansanedustaja Niina Malm on huolissaan siitä, miten heikosti työelämässä ollaan tietoisia pitkäaikaissairauksista.

– Pitkäaikaissairaudet eivät välttämättä näy ulospäin ja tämä aiheuttaa valitettavan usein väärinymmärryksiä. Kivuista johtuvia poissaoloja saatetaan tulkita töiden välttelyksi tai laiskuudeksi, vaikka kyse on sairauden oireista, jotka aiheuttavat työkyvylle haittaa. Työpaikoilla ei välttämättä aina nähdä myöskään tarpeelliseksi muokata työntekijän työnkuvaa sellaiseksi, että se olisi henkilölle sopiva sairauden kanssa elämisen kannalta. Se tuntuu hölmöltä, kun sillä voitaisiin hyvin yksinkertaisesti parantaa työn tehokkuutta ja työhyvinvointia, Malm toteaa.

Malm on itse IBD-potilas, joka sairastaa Crohnin tautia. Diagnoosi tehtiin, kun Malm työskenteli raskaassa vuorotyössä terästehtaalla.

– Kun itse sairastuin, olin onnekkaassa asemassa. Sain työterveydestä apua ja tutkimukset aloitettiin heti. Kaikkien kohdalla tilanne ei kuitenkaan valitettavasti ole tämä. Pitkäaikainen sairaus kuormittaa ihmistä ja tukea työssä jaksamiseen tulisi tarjota mahdollisimman nopeasti. Suomessa on kuitenkin 1,9 miljoonaa työelämässä olevaa ihmistä, joilla on jokin pitkäaikaissairaus tai vamma. Näiden henkilöiden pysyminen työkykyisinä mahdollisimman pitkään on kansantaloudellisestikin merkittävä asia, Malm korostaa.

Työelämän joustot ja työntekijöiden yksilöllinen huomioiminen ovat tärkeitä keinoja, joilla voidaan tukea työntekijää sairauden eri vaiheissa.

– Esimerkiksi työn osa-aikaisuus, työpäivien keventäminen ja työtunteihin vaikuttaminen oman sairauden vaiheen ja työkyvyn mukaan ovat hyviä vaihtoehtoja, joilla sairauden kanssa elävätkin voisivat osallistua työelämään normaalisti. Sairaus ei saa olla syy, jonka takia joutuu vasten omaa tahtoaan sivuun työelämästä, Malm päättää.