SDP:n Merja Mäkisalo-Ropposen vappupuhe Kiteellä ja Tohmajärvellä 1.5.

Hyvä juhlaväki

Olen erittäin iloinen, että pääsemme juhlistamaan vappua tänä vuonna normaalisti, yhdessä toinen toistemme kanssa. Koronaepidemia ei kuitenkaan ole kokonaan ohi, joten itsestä ja toisista välittäminen on edelleen tarpeen.

Olen kaikki vappupuheeni aloittanut tähän asti sisäpolitiikasta, mutta nyt on tehtävä toisin eli aloitan puheeni Venäjän hyökkäyksestä Ukrainaan ja sen vaikutuksista omaan maahamme.

Alkuvuodesta – ennen Venäjän aloittamaa sotaa Ukrainassa – Suomen talous toipui koronasta todella hyvin ja myös talouden kasvuennuste näytti ennen Venäjän hyökkäystä Ukrainaan hyvältä.  Työllisyyskin on nyt ennätyskorkealla. Tosin kohtaanto-ongelma työmarkkinoilla on edelleen vaikea ja pitkään työttöminä olleita on edelleen paljon.

Nyt Venäjän järjetön ja kaikkia kansainvälisiä sopimuksia ja ihmisoikeuksia loukkaava hyökkäys Ukrainaan on laittanut asetelmat uusiksi ja tilanteen vaikutuksia talouteen on vielä vaikea kokonaisuudessaan arvioida. Tärkein ja kiireellisin asia on nyt kuitenkin Suomen turvallisuuden varmistaminen. Näinä viikkoina eduskunta käsittelee nopealla aikataululla ulko- ja turvallisuuspoliittista tilannetta. Oleellinen osa tätä työtä on asiantuntijoiden kanssa yhdessä pohtia Natoon liittymisen ja liittymättömyyden hyötyjä ja riskejä.

Myös huoltovarmuus on puhuttanut eduskunnassa paljon ja jo koronan oppien myötä tuli esille se, ettei meidän huoltovarmuusasiamme ole kaikilta osin ajan tasalla. Siksi jo ennen Venäjän hyökkäystä Ukrainaan hallitus päätti antaa uuden huoltovarmuusselon eduskunnalle. Nyt siihen toki tulee aivan uudenlaisia näkökulmia. Eduskunta saa sen käsiteltäväksi viimeistään alkusyksystä.

Media tekee mielipidetiedusteluja tiuhaan tahtiin kansanedustajien Nato-kannoista. Itse olen sanonut ilmoittavani virallisen kantani vasta sen jälkeen, kun olen valiokuntakuulemisissa saanut maan parhailta asiantuntijoilta riittävästi tietoa Natoon liittymisen ja liittymättömyyden hyödyistä ja riskeistä.

Tulevaisuuden ennakointi ja varautuminen

Monelle tämä Venäjän aggressiivinen käyttäytyminen on ollut yllätys, mutta meille tulevaisuusvaliokunnan jäsenille se oli jo muutama vuosi sitten esille tullut yksi mahdollinen skenaario. Itseasiassa Venäjä on käyttäytynyt juuri laatimamme pahimman skenaarion mukaan.

Ongelma meillä on ollut tässä ja monessa muussakin asiassa, että meillä tehtävä valtavan hyvä tulevaisuuden ennakointityö ei riittävästi ohjaa riksienhallinta- ja varautumissuunnitelmien tekemistä. Siksi monet asiat tuntuvat yllättävän meidät, vaikka ennakointitietoa asioista olisikin ollut käytettävissä.

Tulevaisuusvaliokunta ennakoi jo viime kaudella myös koronan kaltaista pandemiaa ja esitti, että siihen tulisi yhteiskunnassa varautua. Siitä huolimatta korona yllätti meidät täysin. Luulen ja uskon, että Tulevaisuusvaliokunnan rooli tulee jatkossa korostumaan ihan eri tavalla kuin tähän mennessä.

Valiokunnassa ei siis katsota kristallipallosta tai ennusteta asioita. Meidän tehtävänä on tulevaisuustutkijoita ja parhaita asiantuntijoita hyödyntäen kuulla erilaisia hiljaisia signaaleja ja laatia niiden pohjalta erilaisia myönteisiä ja kielteisiä tulevaisuuskuvia. Tavoitteena on, että poliittisella päätöksenteolla voidaan myönteisiä skenaarioita vahvistaa ja riskienhallinnan kautta kielteisten skenaarioiden toteutumista estää tai vaikutusta lieventää.

Vihreä siirtymä on välttämätön

Venäjän hyökkäys Ukrainaan on saanut monet asiat muuttumaan sekä globaalisti ja kansallisesti. Venäjään ei voi enää luottaa ja siksi meidän pitää erkaantua kaikin tavoin Venäjä-riippuvuudesta.

Yksi myönteinen tähän liittyvä asia on se, että yhteinen ymmärrys vihreän siirtymän eli hiilineutraalin yhteiskunnan rakentamista on vahvistunut. Jopa perussuomalaiset alkavat olla tällä kannalla. Kestävän kasvun ohjelma vauhdittaa ratkaisuja ja talouden rakennemuutosta, joilla vähennetään päästöjä niin Suomessa kuin muualla maailmassa. Suomi pyrkii saavuttamaan hiilineutraaliuden vuoteen 2035 mennessä ja pysäyttämään luonnon monimuotoisuuden köyhtymisen vuoteen 2030 mennessä. Tavoitteena on nostaa Suomi maailman kärkimaaksi vety- ja kiertotaloudessa, päästöttömissä energiajärjestelmissä ja muissa ilmasto- ja ympäristöratkaisuissa.

Vihreä siirtymä on meille senkin takia tärkeä juuri nyt, että meidän on päästävä eroon venäläisestä tuontienergiasta ja lisättävä omavaraisuutta. Lisäksi vihreän siirtymän innovaatioiden ja tuotteiden avulla Suomella on hyvät mahdollisuudet pärjätä kansainvälisessä kilpailussa. Olen jo pitkään sanonut ja kirjoittanut, että tässä asiassa meidän ei kannata olla junan viimeisessä vaunussa, vaan veturin paikalla. Nyt tämä on osoittautunut todeksi.

Tärkein peruste vihreän siirtymän nopeuttamiseksi on kuitenkin se, että Ukrainan sodasta huolimatta, ilmaston lämpeneminen on edelleen maailman suurin uhkakuva.

Puhe kestävästä kehityksestä ei ole siis menettänyt merkitystään. Taloudellinen ja ekologinen kestävyys on oleellista, kun puhutaan vihreästä siirtymästä.

Myös sosiaalisesta kestävyydestä on huolehdittava

Kestävään kehitykseen kuuluu myös sosiaalinen kestävyys ja tästä toki pitää nyt olla huolissaan. Hintojen kallistuminen uhkaa heikentää taloudellisesti vaikeammassa asemassa olevien tilannetta. Esimerkiksi energian hinnannousu on asia, jonka vaikutukset kohdistuvat erityisesti pienituloisiin. Onneksi kehysriihessä löytyi kompensaatiomekanismeja. Siellä päätettiin toteuttaa elinkustannusten nousua vastaava indeksikorotus aikaistetusti jo tämän vuoden aikana. Tämä heijastuu myös eläketulovähennykseen.

Tässä tilanteessa on käsittämätöntä, että kokoomus ajaa sosiaali- ja työttömyystukien leikkaamista. Petteri Orpo perustelee vaatimustaan sillä, että näin työn vastaanottaminen kannattaisi nykyistä paremmin. Esimerkiksi pari viikkoa sitten Petteri Orpo totesi haastattelussa, että saadaksemme sadat tuhannet työttömät ja kymmenet tuhannet avoimet työpaikat kohtaamaan, työttömyysetuuksia on karsittava. Kokoomuksella on ilmeisesti sellainen asenne, että työttömät ovat laiskoja, eivätkä halua töihin. Samassa haastattelussa hän totesi, että kokoomus haluaa keventää ansiotuloverotusta ja ajaa yli 800 miljoonan euron verokevennyksiä. Ne kokoomus kustantaisi sosiaaliturvaa leikkaamalla.

Koulutus tulevaisuusinvestointina

Suomalaisen yhteiskunnan menestys ja yhteiskunnallinen tasa-arvo ovat rakentuneet korkean osaamistason sekä laadukkaan koulutuksen varaan. Koko väestön osaamis- ja koulutustason nosto on avainasemassa, kun rakennamme tulevaisuutta näinä epävakaina aikoina.

SDP näkee investoinnit osaamiseen, koulutukseen ja tutkimukseen keskeisinä toimina, joilla rakennetaan kestävämpää tulevaisuutta ja vahvistetaan suomalaisten hyvinvointia. Olipa taloustilanne miten huono tahansa koulutuksesta meillä ei ole varaa tinkiä.

Kulunut vaalikausi on ollut koulutuspolitiikan osalta menestys. Hallitus on tehnyt sekä merkittäviä uudistuksia että lisäpanostuksia koulutukseen. Näistä esimerkkeinä mainittakoon seuraavat:

– Varhaiskaskasvatukseen palautettiin subjektiivinen päivähoito-oikeus ja ryhmäkokoja pienennettiin.

– Oppivelvollisuutta laajennettiin toiselle asteelle ja samalla toinen aste muuttui maksuttomaksi.

– Perusopetuksen ja varhaiskasvatuksen laadun ja tasa-arvon kehittämishankkeet oppimistulosten parantamiseksi ja eriarvoistumisen vähentämiseksi ovat käynnissä.

– Korkea-asteelle on lisätty yli 10000 aloituspaikkaa.

Olemme siis tehneet – lupaustemme mukaisesti – koulutuksen kunniapalautuksen.

On myös itsestään selvää, ettemme voi jäädä lepäämään laakereille. Korona-aika on synnyttänyt kiistatta osaamisvajetta ja Venäjän brutaali hyökkäys Ukrainaan asettaa myös valtavat haasteet sekä Suomelle että koko Euroopalle.

Koronan aiheuttama hyvinvointi- ja oppimisvaje pitää paikata. Poikkeusolot ovat aiheuttaneet vakavia haasteita lasten ja nuorten hyvinvoinnille, oppimistuloksiin kaikilla koulutusasteilla ja vahvistaneet eriarvoistumiskehitystä. Näiden hyvinvointi- ja oppimisvajeiden tasoittaminen edellyttää pitkäjänteisiä lisäpanostuksia koulutukseen kaikilla koulutusasteilla vielä pandemian väistyessä. Vain hyvinvoiva lapsi ja nuori voi oppia.

Järjestöt, kansalaisyhteiskunta ja vapaaehtoistyö osa Suomen menestystarinaa

Koulutuksen lisäksi, toinen Suomen menestystarina on järjestöt, kansalaisyhteiskunnan toiminta sekä vapaaehtoistyö.

Elinvoimainen ja monipuolinen kansalaisyhteiskunta on toimivan demokratian ja menestyvän kansakunnan edellytys. Ilman kansalaisyhteiskuntaa Suomi ei olisi maailman kilpailukykyisimpiä, onnellisimpia ja vähiten korruptoituneita maita.

Monella sektorilla kansalaisten yhteen liittyminen ja lähimmäisestä välittäminen on johtanut suuriin edistysaskeliin – näistä esimerkkeinä voin nostaa esille naisasialiikkeen, vammaisjärjestöt ja ympäristöliikkeen. Ilman kansalaisjärjestöjen aktiivista toimintaa ja epäkohtien esille nostamista olisi moni muutos parempaan jäänyt tekemättä.

Vapaaehtoistoiminnan merkitystä yhteiskunnalle ei pysty rahassa mittaamaan. On kuitenkin arvioitu vapaaehtoistyön arvon olevan yli kolme miljardia euroa vuodessa.

Suomalaiset eivät kuitenkaan tee vapaaehtoistyötä säästääkseen yhteiskunnan rahoja. He tekevät työtä halusta auttaa muita: 41% suomalaisista vapaaehtoisista kokee näin. Toinen merkittävä tekijä on ylimääräisen vapaa-ajan käyttäminen johonkin hyödylliseen. Vapaaehtoistoiminnan parissa vietetty aika tuottaa merkityksellisyyden ja osallistumisen kokemuksia, tutkimusten mukaan se jopa parantaa vapaaehtoistyön tekijän terveyttä. Yhteinen toiminta lujittaa myös yhteenkuuluvuuden tunnetta. Ja sitä tässä ajassa todella tarvitaan.

Kansalaisjärjestöt ovat tärkeä yhteiskunnallinen tukipilari – ilman järjestöjen aktiivista työtä ihmisten hyvinvoinnin, osallisuuden ja turvallisuuden eteen suomalainen hyvinvointiyhteiskunta näivettyisi. Siksi on tärkeää, että me pystymme vahvistamaan järjestöjen toimintaedellytyksiä nyt ja tulevaisuudessa.

Koronapandemia jättää suomalaiseen yhteiskuntaan pitkät jäljet sosiaalisen velan ja hyvinvointivajeen muodossa.

Pandemian jälkihoidossa tarvitaan myös järjestöjen arvokasta työtä. Järjestöt välittävät hyödyllistä tietoa jäsenilleen sekä tarjoavat arvokasta vertaistukea. Järjestöt torjuvat myös yksinäisyyttä ja syrjäytymistä järjestämällä muun muassa kerhoja, ystävätoimintaa ja virkistystä. Voidaan myös todeta, ettei sote-uudistus voi onnistua ilman järjestöjen työtä, sillä järjestöissä tehdään sellaista yhteiskunnallisesti tärkeää ennaltaehkäisevää ja kuntouttavaa työtä, mitä mikään muu taho ei yhteiskunnassa hoida tai järjestä.

Suomalaisen yhteiskunnan ja suomalaisten kannalta on tärkeää, että varmistamme kansalaisjärjestöjen toimintamahdollisuudet tulevaisuudessakin. Yksi keskeinen kysymys koskee kansalaisjärjestöjen rahoitusta muuttuvassa toimintaympäristössä.

Yksi järjestöjen toimintaan vaikuttava muutos koskee rahapelituottojen vähenemistä. Aiemmin iso osa rahapelituotoista on kohdennettu kansalaisjärjestöjen toimintaedellytysten vahvistamiseen.

Tuottojen vähentyessä hallitus on joutunut kompensoimaan menetystä edunsaajille. Tänä vuonna parlamentaarinen seurantaryhmä on päässyt sopuun uuden rahoitusmallin käyttöönotosta. Uusi malli tulee käyttöön vuoden 2024 alkaen. Mallissa Veikkauksen voittovarat tuloutetaan valtiolle yleiskatteellisena ilman korvamerkintää käyttökohteesta. Nykyisin Veikkaukselta avustusta saavien tahojen rahoituksesta päätetään jatkossa osana normaalia valtion budjettivalmistelua. SDP:lle on tärkeää varmistaa, että järjestöjen autonomia ja pitkäjänteiset toimintaedellytykset säilyvät. Autonomia ja vapaus ovat tärkeitä elinvoimaisen kansalaisyhteiskunnan ainesosia ja siksi on varmistettava, ettei kansalaisjärjestöjen avustus joudu liiallisen poliittisen ilmapiirimuutoksen tai ohjauksen alaisuuteen.

Pysytään yhtenäisenä kansakuntana!

Suomi on aina pärjännyt toinen toisistaan välittämisen, luottamuksen ja yhdessä tekemisen avulla. Nämä ovat sellaisia vahvuuksia, joista emme voi nyt epävarmoina aikoina missään tapauksessa luopua. Erilaisista näkökannoista huolimatta onkin tärkeää, ettei tahallista vastakkainasettelua synny eikä sitä synnytetä. Pidetään siis yhdessä huolta siitä, että tulevista ulko- ja turvallisuuspoliittisista ratkaisuista riippumatta pysymme yhtenäisenä kansankuntana.

Toivotan kaikille hyvää vappua; työväen, ylioppilaiden ja kevään juhlaa.