Evästeasetukset

Välttämättömät evästeet

Nämä evästeet ovat välttämättömiä sivujemme teknisen toiminnan kannalta, eikä niitä voi kytkeä pois päältä. Toiminnalliset evästeet ovat keskeisiä esimerkiksi sivujemme selaamisen ja sivujemme ominaisuuksien käyttämisen kannalta.

Analytiikka

Nämä evästeet keräävät ainoastaan anonyymia tietoa siitä, kuinka sivujamme käytetään. Analytiikkaevästeiden avulla pystymme mittaamaan ja analysoimaan sivujemme toimintaa. Käytämme näitä evästeitä esimerkiksi tietääksemme, mikä sivujemme sisällöistä on suosittua sekä varmistaaksemme, että kävijät löytävät heille merkitykselliset sisällöt. Kaikki kerätyt tiedot ovat tilastollista aineistoa, eikä niistä voi tunnistaa henkilöitä. Voit kuitenkin halutessasi poistaa näiden evästeiden käytön milloin tahansa.

Kohdistus- ja mainosevästeet

Kohdennamme mainontaamme, jotta voimme tavoittaa SDP:n politiikasta kiinnostuneista ihmisiä mahdollisimman hyvin. Voimme käyttää näitä evästeitä esimerkiksi sinulle kohdennetun mainonnan täsmällisyyden ja kiinnostavuuden parantamiseen. Evästeitä voidaan käyttää myös sivujemme sisällön tekemiseksi sinua kiinnostavammaksi. Tietojen kerääminen perustuu selaimesi tai laitteesi yksilölliseen tunnistamiseen. Voit halutessasi poistaa näiden evästeiden käytön milloin tahansa.

SDP:n Matias Mäkynen: Työmarkkinat ovat rikki – tätäkö me haluamme?

Ajankohtaista 15:01

SDP:n varapuheenjohtaja, kansanedustaja Matias Mäkynen on huolissaan suomalaisen työmarkkinajärjestelmän kehityksestä ja sopimisen kulttuurin heikentymisestä.

Järjestelmän vaikeuksista kertovat Mäkysen mukaan UPM:n historiallisen pitkä, pian 100 päivää jatkunut lakko, sekä julkisen sektorin vaikea tilanne, jonka myötä lakot uhkaavat paisua laajoiksi. Myös Elinkeinoelämän keskusliiton luopuminen keskusjärjestötason sopimustoiminnasta sekä viime hallituskaudella toteutettu, työnantajan etuja yksipuolisesti ajanut kilpailukykysopimus ovat huolestuttavia merkkejä sopimusyhteiskunnan heikkenemisestä.

 – Työnantajapuoli on toiminut pitkään tarkoituksellisesti romuttaakseen suomalaisen sopimusyhteiskunnan ja nyt alamme nähdä konkreettisesti, mihin se johtaa. Paikallisen sopimisen ”laajentaminen” tarkoittaakin henkilöstön edustuksen heikentämistä ja tavoitteena on halvempi työ huonommilla ehdoilla.

Mäkynen toteaa, että julkisen sektorin työntekijöille on yli 10 vuotta sanottu, että ”nyt ei ole aika”. Taustalla oli ensin 2010-luvun menetetty vuosikymmen, jolloin finanssikriisin jälkeen kokoomusjohtoiset hallitukset yrittivät tasapainottaa julkista taloutta leikkauksilla julkisten palveluiden rahoituksista, ja sitten koronapandemia.

 – Tuen julkisen sektorin työntekijöiden lakkoa ja pyrkimyksiä parantaa alojensa houkuttelevuutta ja palkkausta. Työtaisteluoikeus on perusoikeus, josta ei voi joustaa, sanoo Mäkynen.

Mäkynen näkee, että liittokierroksilla ajetaan myös työntekijäliittoja kilpailemaan keskenään korkeimmista korotuksista ja siitä, kuka sopii kenenkin työehdoista. Samaan aikaan työnantajat koordinoivat neuvotteluita keskenään poikkeuksellisen vahvasti, vaikka vastustavat keskitettyä sopimista. Ristiriita on ilmeinen, ja häviäjänä on työntekijäpuoli.

 – Paikallisen sopimisen laajentaminen, julkisen talouden ”vahvistaminen” leikkauksilla ja työntekijäjärjestöjen heikentäminen ja ajaminen keskinäiseen kilpailuun ovat työnantajajärjestöjen poliittisia tavoitteita, joita ne ovat tietoisesti ja osittain julkisesti ajaneet pitkään. Viime kierroksilla olemme nähneet, mihin tämä kehitys on johtamassa. Tätäkö me haluamme?

Ensi vuoden eduskuntavaalit ovat Mäkysen mielestä poikkeuksellisen tärkeät, sillä myös oikeistopuolueet ovat ajaneet näitä tavoitteita. Lopputuloksena ovat heikommat työehdot, lisääntyvä epävarmuus ja heikommat mahdollisuudet yhteistoimintaan työmarkkinoilla. Tämä voi hyödyttää yksittäisiä toimijoita lyhyellä aikavälillä, mutta vahingoittaa Suomen kansantaloutta pidemmän päälle.

Mäkysen mukaan inflaation ja työvoimapulan oloissa olisi tarvetta pitkälle palkkatasa-arvo-ohjelmalle ja ostovoiman tasaiselle kehitykselle. Valtio voisi olla osaltaan tukemassa ratkaisua verotuksen, sosiaalivakuutusmaksujen ja julkisten palveluiden rahoituksen kautta. Liittokohtaisille kierroksille valtion on kuitenkin erittäin vaikea, käytännössä mahdotonta lähteä kumppaniksi.

 – Yhdessä sopien Suomi pärjää. Sopiminen tarkoittaa, että kaikki joustavat ja kaikki saavat. Se tarkoittaa myös sitä, että yhteiskunta kehittyy tasaisesti eteenpäin. Se olisi tässä maailmantilanteessa tärkeää. On aika palata sopimaan. Kolmikanta on Suomen vahvuus ja ratkaisu useisiin ongelmiimme, päättää Mäkynen.