Evästeasetukset

Välttämättömät evästeet

Nämä evästeet ovat välttämättömiä sivujemme teknisen toiminnan kannalta, eikä niitä voi kytkeä pois päältä. Toiminnalliset evästeet ovat keskeisiä esimerkiksi sivujemme selaamisen ja sivujemme ominaisuuksien käyttämisen kannalta.

Analytiikka

Nämä evästeet keräävät ainoastaan anonyymia tietoa siitä, kuinka sivujamme käytetään. Analytiikkaevästeiden avulla pystymme mittaamaan ja analysoimaan sivujemme toimintaa. Käytämme näitä evästeitä esimerkiksi tietääksemme, mikä sivujemme sisällöistä on suosittua sekä varmistaaksemme, että kävijät löytävät heille merkitykselliset sisällöt. Kaikki kerätyt tiedot ovat tilastollista aineistoa, eikä niistä voi tunnistaa henkilöitä. Voit kuitenkin halutessasi poistaa näiden evästeiden käytön milloin tahansa.

Kohdistus- ja mainosevästeet

Kohdennamme mainontaamme, jotta voimme tavoittaa SDP:n politiikasta kiinnostuneista ihmisiä mahdollisimman hyvin. Voimme käyttää näitä evästeitä esimerkiksi sinulle kohdennetun mainonnan täsmällisyyden ja kiinnostavuuden parantamiseen. Evästeitä voidaan käyttää myös sivujemme sisällön tekemiseksi sinua kiinnostavammaksi. Tietojen kerääminen perustuu selaimesi tai laitteesi yksilölliseen tunnistamiseen. Voit halutessasi poistaa näiden evästeiden käytön milloin tahansa.

SDP:n Matias Mäkynen: ”Eduskunnalta vahva tuki valtiojohdolle”

Ajankohtaista 16:42

Eduskunta päätti, että Suomi hakee Nato-jäsenyyttä. Äänestyksen tulos on 188-8 liittymisen puolesta. SDP:n edustajat olivat äänestyksessä yksimielisesti jäsenyyden puolesta. SDP:n varapuheenjohtaja Matias Mäkysen mielestä on erittäin merkittävää, että yli 90% kansanedustajista on samaa mieltä asiasta.

Äänestystä edeltäneessä keskustelussa Mäkynen Nato-jäsenyyden rinnalla esille demokratian merkityksen, suomalaisen hyvinvointiyhteiskunnan vahvistamisen ja ilmastonmuutoksen torjumisen. Suomalaisten turvallisuus edellyttää onnistumista tässä kaikessa. Tämä työ jatkuu myös Nato-päätöksen jälkeen.

Koko puhe luettavissa alla.

”Arvoisa puhemies,

Kuten moni eilen puheessaan, niin minäkin, totesi, uusi aikakausi on alkanut. Se näkyy paitsi valtioneuvoston antamissa selonteoissa, myös ulkoasiainvaliokunnan erinomaisessa mietinnössä. Kaikki asiakirjat ovat historiallisen suorasanaisia ja selkeitä niin Venäjän hyökkäyspolitiikan tuomitsemisessa kuin kevään tapahtumista vedettävistä johtopäätöksistä. Luottamus Venäjään on mennyt.

Ensimmäinen ja tärkein johtopäätös on, että Suomen on rakennettava puolustusjärjestelynsä niin, että sillä saadaan aikaan suurin mahdollinen pidäkevaikutus. Pidäkkeen tarkoitus on pitää meidät sotien ulkopuolella ja varmistaa jatkuva rauha. Valiokuntakäsittelyn ja ulkoasianvaliokunnan mietinnön perusteella on selvää, että Suomen oman puolustuksen vahvistamisen lisäksi vahvin mahdollinen pidäke edellyttää sotilaallista liittoutumista Pohjois-Atlantin liittoon.

Suomen Nato-jäsenyys on ratkaisu Suomen puolustuksen vahvistamiseksi. Tarkoitus on estää sotilaallisten kriisien syttyminen. Liittoutuminen ei tarkoita ydinaseita tai nato-joukkoja Suomessa, vaan päätämme asioista itse ja puolustamme Suomea edelleen lähtökohtaisesti itse.

Natoon liittyminen edellyttää vahvaa kansallista yksituumaisuutta. Venäjän hyökkäyksestä alkanut suuri käänne suomalaisessa kansalaismielipiteessä sekä eduskunnan perusteellisen prosessin myötä saavutettu puoluerajat ylittävä yksituumaisuus on historiallista ja jäsenyyden kannalta välttämätöntä. Myös Ruotsin ja Suomen yhteinen askellus on arvokasta ja suuri saavutus valtiojohdoltamme.

Puolustuksen ja pidäkkeen vahvistamisen osana on Nato-liittoutumisen lisäksi vahvistettava edelleen Euroopan unionin roolia ulko-, turvallisuus- ja puolustuspoliittisena toimijana. Tämä tarkoittaa ulkopoliittisesti yhtenäisempää unionia, yhteisvastuuta ja avunantoa, puolustusteollista ja -logistista yhteistyötä, huoltovarmuuden yhteistä kehittämistä sekä strategisen riippumattomuuden rakentamista.

Suomen puolustuksen ja kriisinkestävyyden kannalta ydinkysymys on, haluammeko puolustaa maatamme. Suomalaisten maanpuolustustahto on poikkeuksellisen korkea. Maailman onnellisin kansa haluaa pitää kiinni hyvinvointiyhteiskunnastaan. Toimiva demokratia, turvallinen arki, laaja yleissivistys, yhteiskunnallinen luottamus, matalat hierarkiat, tasa-arvo ja yhdenvertaisuus ovat Suomen turvallisuuden ja puolustuksen pohja. Yhteiskunnan kriisinkestävyyden rakentaminen on siis jokapäiväistä työtä ja kaikkien meidän tehtävä, myös täällä eduskunnassa, kuten edustaja Hussein Al-Taee eilen keskustelussa toi esiin.

Lopulta suurimmat ihmiskunnan kokemat uhat ovat ilmastonmuutos ja luonnon monimuotoisuuden köyhtyminen. Venäjän energiariippuvuudesta irtautuminen on nyt ensisijaista ja palvelee myös fossiilisista polttoaineista luopumista. Energiaomavaraisuuden rakentaminen päästöttömien energiamuotojen varaan vahvistaa Suomen itsenäisyyttä. Se vähentää riippuvuutta ja vahvistaa elinkeinoelämämme kehitystä ja vientiä. Globaalit toimet ilmastonmuutoksen torjumiseksi tulevat lähivuosikymmeninä murentamaan Venäjän fossiilitalouden pohjan. Tämä tulee entisestään heikentämään Venäjän kansalaisten elintasoa ja elämää. Tällä voi olla arvaamattomia seurauksia, mikä osaltaan myös perustelee pitkäjänteisen varautumisen, myös liittoutumisen tärkeyttä.

Arvoisa puhemies, Venäjän hyökkäyksessä Ukrainaan on kyse etupiiripolitiikan lisäksi demokratian pelosta. Kevään aikana olemme Suomessa jälleen osoittaneet, ettemme pelkää demokratiaa, vaan vaalimme sitä. Suomi on osoittanut, että myös kriittisessä tilanteessa pystymme kunnioittamaan kansanvaltaa ja pitämään kiinni yhtenäisyydestä. Tälle pohjalle on hyvä rakentaa Suomen tulevaisuutta myös uudessa ajassa.”