SDP:n Mäkisalo-Ropponen: Ratkaisuja osatyökykyisten työllistymiseen
Tilastokeskus julkaisi viime tiistaina 26.3. työllisyysasteen trendin. Luku 72,5 on mukava luku, mutta jos tavoittelemme 75 prosentin työllisyyttä, on Suomessa vielä paljon tehtävää. Kohti korkeampaa työllisyysastetta ei pidä kulkea kepittämällä työntekijöitä aktiivimallin kaltaisilla ratkaisuilla. Niiden sijaan on löydettävä keinoja tukea esimerkiksi osatyökykyisten siirtymistä kohti työelämää.
Kansainvälisesti vertailtuna Suomen työmarkkinat ovat maailman joustavimpien joukossa. Tämä tarkoittaa sitä, että merkittävä osa työttömäksi jääneistä ihmisistä löytää alle vuodessa uuden työpaikan. Kun suhdanneluontoinen työttömyys pienentyy, yhä useamman työttömän työllistymisen esteenä on jokin työmarkkinakelpoisuutta alentava tekijä. Tällaisessa tilanteessa oleva työtön tarvitsee tukea ja palveluita, pitkittyneen työttömyyden taustalla olevat moninaiset ongelmat eivät rankaisemalla ratkea.
– Suomen joustavat työmarkkinat antavat erinomaiset mahdollisuudet työllistää osatyökykyisiä. Mikäli haluamme nostaa työllisyysastetta 75 prosentin tavoitteeseen, tarvitaan aivan uudenlaisia yhteistyön muotoja kuntien, yrityksien ja kolmannen sektorin välillä, kansanedustaja Merja Mäkisalo-Ropponen (sd.).
Työmarkkinoilla elää vahvana ajatus siitä, että ihminen on joko täysillä mukana tai ei ollenkaan mukana työelämässä. On löydettävä uusia tapoja työllistää osatyökykyisiä, vammaisia tai muita ihmisiä, joilta voidaan odottaa osittaista työpanosta.
– Tässä työssä julkinen sektori voi näyttää esimerkkiä ja tähän voidaan tarjota uusia kannusteita muun muassa julkisten hankintojen kriteereiden kautta. Järjestöillä on tärkeä rooli erilaisen tuen ja avun tarjoamisessa sekä kaikkein vaikeimmin työllistyvien ihmisten työpaikkojen tarjoajina, sanoo Mäkisalo-Ropponen.
Ratkaisuksi SDP on esittänyt ns. Rinteen mallin mukaisen työllistymissetelin käyttöönottoa. Mallissa työnhakija saisi automaattisesti saamansa työttömyysetuuden perusturvaa tai ansioturvan perusosaa vastaavan työllistymissetelin, joka olisi hyödynnettävissä työnantajan palkkakustannusten tukemiseen.
– Tämä helpottaisi työpaikkojen löytämistä niille, joille se on vaikeaa ja suuntaisi työttömyyden hoidon kustannuksia passiivimenoista aktiiviseen suuntaan. Työttömyysetuuden sijasta ihminen saisi tuen palkkatukena, Mäkisalo-Ropponen päättää.
