SDP:n Mäkisalo-Ropponen huolissaan: Onko ikäihmisillä tämän päivän Suomessa oikeusturvaa?

Ajankohtaista 09:41

Merja Mäkisalo-Ropponen

Kansanedustaja, terveystieteen tohtori Merja Mäkisalo-Ropposen mielestä hallituspuolueiden kannanotoista ja esityksistä voi päätellä, ettei niillä ole ymmärrystä siitä, miten vaativaa vanhustyö on.

– SDP taisteli hallituksen perumaan vanhustenhoidon henkilöstömitoituksen laskemisen 0,5:stä 0,4:ään. 0,4 olisi tarkoittanut sitä, että 14 ikäihmistä hoitamassa aamu tai iltavuorossa olisi 1 henkilö. 0,5 mahdollistaa sen, että sekä illassa että aamussa on kaksi hoitajaa. Suurimmassa osassa ikäihmisten hoitoyhteisöistä tämäkin on liian vähän.

Mäkisalo-Ropposen mielestä laadukas vanhustyö edellyttää, että hoitajalla on aikaa rauhassa auttaa ikäihmistä arjessa ja mahdollistaa myös juhlahetkiä.

– Jos hallitus aikoo säästää vielä heikentämällä kelpoisuusehtoja, voi seurauksena olla hoidon laadun huomattava heikentyminen. Hallitus tuntuu ajattelevan, että ikäihmisiä voi hoitaa kuka tahansa.

Muistiliiton puheenjohtajana toimivan Mäkisalo-Ropposen mukaan esimerkiksi muistisairaiden ja paljon apua tarvitsevien ikäihmisten laadukas hoitaminen ja auttaminen edellyttää vankkaa ammattitaitoa ja osaamista.

– Hallitus puhuu paljon kotihoidon kehittämisestä. Kehitettävää todella on, mutta hallituksen hankkeet eivät pureudu todelliseen ongelmaan, eli siihen että kotihoidon työntekijällä voi olla esimerkiksi iltavuoron aikana 25 – 30 asiakasta hoidettavana. Asiakasta kohden jää aikaa noin 10-15 minuuttia – joskus jopa tätäkin vähemmän. Kotihoidon asiakkaat kokevat, että hoitajat vain käyvät ovella pyörähtämässä.

Epäkohtia vanhusten hoidossa on niin paljon, että Suomeen tarvitaan riippumattoman elin arvioimaan ikäihmisten oikeuksien toteutumista. Kansanedustaja onkin jättänyt lakialoitteen vanhusasiavaltuutetun toimen perustamisesta, jolla toivoo vankkaa tukea myös hallituspuolueiden kansanedustajilta.

– Lapsiasiainvaltuutettu kysyy tuoreessa vuosikirjassaan: Onko lapsella oikeusturvaa?” Saman kysymyksen voisi esittää ikäihmisistä ja juuri siksi Suomeen tarvitaan vanhusasiavaltuutettu.

Vanhusasiavaltuutettu toimisi kuten lapsiasiavaltuutettu. Vanhusasiavaltuutettu tekisi esimerkiksi vanhusten asemaa ja yhteiskunnassa esiintyviä epäkohtia koskevia aloitteita. Muina vaikuttamiskeinoina valtuutettu käyttäisi suosituksia, ohjeita ja neuvoja. Ikäihmisten äänen tulisi kuulua nykyistä enemmän myös yhteiskunnallisessa keskustelussa, esimerkiksi erilaisia palveluja suunnitellessa. Tällä hetkellä moni ikäihminen kokee, ettei heidän elämänkokemustaan, tietojaan ja osaamistaan hyödynnetä yhteiskunnassa.