Evästeasetukset

Välttämättömät evästeet

Nämä evästeet ovat välttämättömiä sivujemme teknisen toiminnan kannalta, eikä niitä voi kytkeä pois päältä. Toiminnalliset evästeet ovat keskeisiä esimerkiksi sivujemme selaamisen ja sivujemme ominaisuuksien käyttämisen kannalta.

Analytiikka

Nämä evästeet keräävät ainoastaan anonyymia tietoa siitä, kuinka sivujamme käytetään. Analytiikkaevästeiden avulla pystymme mittaamaan ja analysoimaan sivujemme toimintaa. Käytämme näitä evästeitä esimerkiksi tietääksemme, mikä sivujemme sisällöistä on suosittua sekä varmistaaksemme, että kävijät löytävät heille merkitykselliset sisällöt. Kaikki kerätyt tiedot ovat tilastollista aineistoa, eikä niistä voi tunnistaa henkilöitä. Voit kuitenkin halutessasi poistaa näiden evästeiden käytön milloin tahansa.

Kohdistus- ja mainosevästeet

Kohdennamme mainontaamme, jotta voimme tavoittaa SDP:n politiikasta kiinnostuneista ihmisiä mahdollisimman hyvin. Voimme käyttää näitä evästeitä esimerkiksi sinulle kohdennetun mainonnan täsmällisyyden ja kiinnostavuuden parantamiseen. Evästeitä voidaan käyttää myös sivujemme sisällön tekemiseksi sinua kiinnostavammaksi. Tietojen kerääminen perustuu selaimesi tai laitteesi yksilölliseen tunnistamiseen. Voit halutessasi poistaa näiden evästeiden käytön milloin tahansa.

SDP:n Mäkisalo-Ropponen: Hoitotyöntekijöiden mitta alkaa täyttyä

Ajankohtaista 07:00

SDP:n kansanedustaja, sairaanhoitaja Merja Mäkisalo-Ropponen peräänkuuluttaa parannuksia hoitoalan työntekijöiden työhyvinvointiin ja työoloihin. Korjattavaa on Mäkisalo-Ropposen mukaan niin jatkokoulutusmahdollisuuksissa, työnjohtamisessa kuin työn organisoinnissakin.

Iltalehti julkaisi lauantaina 10.10. jutun, jossa oli tietoja Tehyn ja Sairaanhoitajaliiton tuoreista jäsenkyselyistä. Tehyn tutkimuksen mukaan jopa 90 prosenttia keskussairaaloiden tai yliopistosairaaloiden hoitajista harkitsee vaihtavansa alaan. Näistä hoitajista 48 prosenttia suunnitteli alanvaihtoa aktiivisesti. Sairaanhoitajaliiton tutkimuksessa yli puolet sen jäsenistä harkitsi alan vaihtoa. Syitä ammatinvaihtohaluihin oli muun muassa palkkaus, kuormituksen tunne, epäinhimilliset työolosuhteet ja arvostuksen puute. Tehyn tutkimukseen vastanneista lähes 70 prosenttia kertoi koronan vähentäneen työhyvinvointia. Sairaanhoitajaliiton jäsenkyselyn vastanneista 40 prosenttia ilmoitti nyt kesän jälkeen olevansa uupunut tai erittäin uupunut.

– Molempien kyselyiden tulokset ovat hälyttäviä. Olemme liikaa keskittyneet puhumaan lääkäripulasta, kun samalla hoitotyöntekijöiden tilanne ja työolosuhteet eivät ole saaneet riittävää huomiota, sanoo Mäkisalo-Ropponen.

Hoitotyöntekijöitä, kuten sairaanhoitajia, terveydenhoitajia, kätilöitä ja lähihoitajia, on kaikista sosiaali- ja terveydenhuollon ammattilaisista yli 60 prosenttia. Vuonna 2019 avosairaanhoidon käynneistä 55 % oli hoitotyöntekijälle, lääkärille 44 % ja muille ammattilaisille vajaa 2 %. Samana vuonna kotisairaanhoidon käynneistä yli 89 % oli hoitotyöntekijöiden tekemiä.

– Jos tämä porukka ”lyö hanskat tiskiin”, niin sote-uudistuskaan ei auta korjaamaan sosiaali- ja terveysalan ongelmia, muistuttaa Mäkisalo-Ropponen.

– Työntö pois hoitotyöstä ei johdu ainoastaan koronaepidemiasta. Jo ennen koronaa monet hoitotyöntekijät – erityisesti sairaanhoitajat – pohtivat alanvaihtoa. Syitä tähän on monia, mutta yhtenä mainittakoon, että sairaanhoitajien jatkokoulutusmahdollisuudet on erittäin huonosti järjestetty. Työnantajat eivät myöskään mahdollista tai arvosta lisäkoulutusta. Jos hoitaja kouluttautuu omalla ajallaan, ja usein omalla rahallakin, lisäasiantuntijuus ei näy palkassa. Koulutuksessa saatua osaamista ei arvosteta eikä hyödynnetä.

– Moni sairaanhoitaja on todennut, että hän ei voi hyödyntää omaa erityisosaamistaan työssä, vaan häntä pompotellaan osastolta toiselle. Kirurgi saa tehdä kirurgin työtä, mutta kirurgisen hoitotyöhön ja kirurgisen potilaan ohjaamiseen erikoistunut hoitaja saatetaan laittaa työvuorossa minne tahansa.

– Uupumusta aiheuttaa myös se, ettei voi tehdä työtä ammattietiikan mukaisesti. Hoitotyöntekijät ovat saaneet koulutuksen, jonka aikana on omaksuttu alan eettiset arvot ja he tietävät, miten potilaita tulee hoitaa. Kun mahdollisuus hoitaa hyvin vaarantuu, alkaa hoitavien ihmisten eettinen kuorma kasvaa. Kuormaa kasvattaa entisestään huono johtaminen. Monet hoitajat kertovat, että organisaation johto vähättelee heidän viestejään hoidon laadusta, potilasturvallisuudesta ja väsymisestään.  Jos virheitä kiireen takia sattuu, syyllistetään usein työntekijä, eikä korjata olosuhteita. 

Edellä mainitut ongelmat olivat olemassa jo ennen koronaa, mutta nyt epidemia on kärjistänyt tilannetta entisestään. Suojavarusteiden puutteet ja epäselvät ohjeet suututtivat keväällä hoitotyöntekijät. Tällä hetkellä hoitoyhteisöissä odotetaan, mitä epidemia toinen aalto tuo tullessaan. Moni on pettynyt myös siihen, ettei heille ole löytynyt minkäänlaista ”koronakorvausta” kiitokseksi arvokkaasta työstä, vaikka he joutuivat venymään ja joustamaan työssään ennen kuulumattomalla tavalla ja pelkäämään itsekin virustartuntaa.

– Kun kuuntelen viikoittain sairaanhoitajakollegoitani ja heidän kokemuksiaan, niin vastaavassa tilanteessa minäkin kuuluisin siihen suureen enemmistöön, joka katselisi töitä toisaalta, Mäkisalo-Ropponen toteaa.

– Sairaanhoitajaliitto kampanjoi keväällä teemalla: Maailma ilman sairaanhoitajia – Ei kiitos! Jos suunta ei muutu, Suomi ilman hoitotyöntekijöitä voi olla suurempi uhka kuin lääkäripula, Mäkisalo-Ropponen päättää.