SDP:n Mäkisalo-Ropponen ajankohtaiskeskustelussa: Vammaisten oikeudet eivät edelleenkään täysin toteudu Suomessa

20.2.2020

Kansanedustaja Merja Mäkisalo-Ropposen avauspuheenvuoro eduskunnan ajankohtaiskeskustelussa vammaisten oikeuksien toteutumisesta 20.2.2020

Muutokset puhuttaessa mahdollisia

Arvoisa puhemies, hyvät kollegat!

Olen iloinen siitä, että voimme tänään käydä täällä eduskunnassa keskustelua vammaisten oikeuksien toteutumisesta. Vaikka olen tämän aloitteen ensimmäinen allekirjoittaja, niin tämä aloite on vammaisasiain yhteistyöryhmän yhteinen aloite. Aloitteen on allekirjoittanut 125 kansanedustajaa.

Arvoisa puhemies

Suomi on ratifioinut kesäkuussa 2016 YK:n vammaisten henkilöiden oikeuksia koskevan yleissopimuksen, jonka tarkoituksena on taata vammaisille henkilöille täysimääräisesti ja yhdenvertaisesti kaikki ihmisoikeudet ja perusvapaudet sekä edistää vammaisten henkilöiden ihmisarvon kunnioittamista. Yleissopimuksen ratifiointi tarkoittaa, että sopimusta on noudatettava lakina.

Yleissopimuksessa asetetaan sopimusvaltioille velvoite toteuttaa vammaisten henkilöiden yhdenvertaisuus täysimääräisesti. Sopimuksen soveltamisala on laaja kattaen kaikki elämänalueet. Yleissopimus velvoittaa kaikkia valtion toimijatahoja, kuten viranomaisia ja muita julkista valtaa käyttäviä elimiä.

Sopimus velvoittaa myös huomioimaan vammaisten henkilöiden erityistarpeet ja takaamaan vammaisille samat yhteiskunnallisen osallistumisen mahdollisuudet kuin kaikille muillekin. Vammaisten oikeuksiin kuuluu myös päättää häntä itseään koskevista asioista. Jokainen vammainen henkilö voi tehdä itseään koskevia päätöksiä, vaikka jotkut voivat tarvita siihen tukea muun muassa tuetun päätöksenteon muodossa.

Vammaissopimuksen mukaan vammaisiin henkilöihin kuuluvat ne, joilla on sellainen pitkäaikainen ruumiillinen, henkinen, älyllinen tai aisteihin liittyvä vamma, joka voi estää täysimääräisen ja tehokkaan osallistumisen yhteiskuntaan yhdenvertaisesti muiden kanssa. Vammaisella tarkoitetaan henkilöä, jolla vamman tai sairauden johdosta on pitkäaikaisesti erityisiä vaikeuksia suoriutua tavanomaisista elämän toiminnoista. Määritelmässä keskeistä on pitkäaikaisuus ja eriytyisyys. Myös esimerkiksi muistisairaudet ovat neurologisia vammaissairauksia ja muistisairailla tulisi olla oikeus vammaispalvelulain mukaisiin palveluihin.

Vammaissopimuksen tavoitteena on taata vammaisille itsenäinen elämä ja osallisuus yhteisössä. Käytännössä omannäköisen elämän toteutuminen edellyttää esimerkiksi oikeutta tulkkauspalveluun, henkilökohtaiseen avustajaan ja kuljetuspalveluun. Vammaispalveluissa ei ole kyse ylimääräisestä lisäpalvelusta tai harkinnanvaraisista etuuksista, vaan lailla turvatusta oikeudesta yhdenvertaiseen osallistumiseen yhteiskunnassa. Näillä palveluilla varmistetaan, että vammainen henkilö voi elää yhdenvertaisesti muiden kanssa, käydä töissä ja ansaita rahaa sekä osallistua harrastuksiin ja haluamiinsa tapahtumiin ja tilaisuuksiin. Vammaisten oikeudet eivät ole mielipidekysymyksiä.

Valitettavasti kaikissa näissä asioissa ilmenee jatkuvasti ongelmia.

Erityisesti vireillä olevan vammaislainsäädännön uudistuksen yhteydessä tulee huolella tarkastella mahdollisuuksia lisätä vammaisten henkilöiden yhdenvertaisuutta, itsenäisyyttä ja osallisuutta yhteiskunnassa. Lain kirjausten tulee olla niin selkeitä, että voidaan välttää tällä hetkellä tyypillistä tilannetta, jossa eri puolilla Suomea elävät vammaiset saavat tulkintaerojen takia aivan eri tavoin laissa heille määriteltyjä palveluita.

Keskeisimpiä edellytyksiä vammaisten henkilöiden oikeuksien toteutumiselle, ja yhdenvertaisuuden takaamiselle ovat esteettömyys ja palvelujen saavutettavuus. Esteettömyydellä tarkoitetaan sekä rakenteellisten esteiden poissaoloa että syrjimätöntä ilmapiiriä. Esteettömyydessä ei ole kyse vain liikkumisen esteettömyydestä. Siinä otetaan huomioon myös esimerkiksi näkemiseen, kuulemiseen, kommunikaatioon ja sähköiseen viestintään liittyvät asiat. Saavutettavuudella tarkoitetaan verkkopalveluita, sovelluksia ja julkaisuja, välineiden käytettävyyttä ja tiedon ymmärrettävyyttä. Esteettömyys merkitsee myös vuorovaikutukseen ja tiedonsaannin saavutettavuuteen liittyviä asioita. Tässä asiassa esimerkiksi tulkkipalvelut, pistekirjoitus ja selkokieli ovat ensisijaisen tärkeitä.

Arvoisa puhemies

Vammaisfoorumi on selvittänyt kyselytutkimuksella, miten vammaisten oikeudet toteutuvat Suomessa. Kyselyn tulokset kertovat karulla tavalla, että vammaisten itsensä arvioimana oikeudet toteutuvat joiltakin osin jopa huonosti tai erittäin huonosti.

Esteettömyyteen liittyviä ongelmia on kyselyn mukaan koettu paljon esimerkiksi julkisissa tiloissa sekä katu- ja puistoalueilla. Kyselyyn vastanneista lähes 30 prosenttia koki saavutettavuuteen liittyviä ongelmia melko usein tai jatkuvasti tiedotuksessa ja viestinnässä. Eniten puutteita on tekstimuotoisessa viranomaisviestinnässä ja hätäviestinnässä.

Yli puolet vastanneista oli kokenut puutteita tiedonsaannissa ja asiallisessa kohtelussa esimerkiksi koulussa ja opiskeluissa, sosiaalipalveluissa ja työelämässä.

Huolestuttavaa on myös se, että monille vammaisille tai ihmisille, joilla on epämuodostumia, on arkipäivää joutua herjaamisen kohteeksi. Mitä näkyvämpää erilaisuus on, sitä todennäköisempää on joutua silmätikuksi. Vammaisfoorumin tekemän laajan verkkokyselyn perusteella huono käytös vammaisia kohtaan on entisestään yleistynyt. Kyselyyn vastanneista noin 1500 vastaajasta liki puolet koki, että vammaisten henkilöiden ihmisarvon kunnioittaminen on vähentynyt viimeisen kahden vuoden aikana. Halventavaa tai vähättelevää kohtelua melko usein tai usein kertoi kokeneensa lähes kolmannes vastaajista, ja noin neljäsosan mukaan jopa heidän oikeuttaan elämään on kyseenalaistettu.

Arvoisa puhemies

On erittäin valitettavaa, että vammaisiin kohdistuu ennakkoluuloja, syrjintää ja poissulkemista. Vammaisilta saatetaan evätä oikeus koulutukseen, terveydenhuoltoon ja yhteiskunnalliseen osallistumiseen ainoastaan heidän vammansa perusteella. Jopa oikeus omaan kotiin saatetaan evätä kuten kansalaisaloitteessa ”Ei myytävänä” hyvin tuli esille. Toistuvien kilpailutusten takia osa vammaisista joutuu muuttamaan vastentahtoisesti kodistaan ja samalla katkaisemaan monet tärkeät ihmissuhteensa.

Myös Eduskunnan oikeusasiamies on havainnut toistuvasti vammaisten henkilöiden oikeuksien toteutumisessa ongelmia, jotka ilmenevät muun muassa perusoikeuksien rajoittamisena kehitysvammaisten erityishuollossa, puutteina palvelusuunnitelmien ja erityishuolto-ohjelmien laatimisessa, rajoituksina lakisääteisten palvelujen saamisessa, viivästyksinä ja menettelyvirheinä päätöksenteossa ja asian käsittelyssä sekä puutteina toimitilojen esteettömyydessä ja asioinnin saavutettavuudessa.

Arvoisa puhemies

Jos halutaan saavuttaa hallituksen asettama työllisyystavoite, on myös vammaisten työllistymiseen kiinnitettävä enemmän huomiota. Hallitusohjelmassa puhutaan paljon osatyökykyisten ja vammaisten työllisyyspotentiaalista. On kuitenkin tärkeää muistaa, etteivät kaikki vammaiset ole osatyökykyisiä. Joukossa on henkilöitä, jotka pystyvät toimimaan työelämässä kokoaikaisesti, jos esimerkiksi kohtuulliset mukautukset on hoidettu asianmukaisesti. Selvitysten mukaan työantajat eivät tiedä riittävästi siitä, että heillä on mahdollisuus saada ns. työolosuhteiden järjestelytukea kohtuullisten mukautusten toteuttamiseen. Hallitusohjelmassa luvataan TE-toimistoihin lisää työhönvalmentajia ja olisikin tärkeä varmistaa, että työhönvalmentajissa on myös henkilöitä, jotka ovat erikoistuneet eri vammaisryhmien työllistymisen erityiskysymyksiin.

Toki vammaisissa on myös osatyökykyisiä ja heidänkin kohdallaan on syytä muistaa, että kaikilla ihmisillä tulisi olla oikeus osallistua taloudelliseen toimintaan, tehdä työtä ja kokea työpanoksensa olevan merkityksellinen ja hyödyttävän yhteiskuntaa. Merkityksellisyyden kokeminen edellyttää myös sitä, että työstä saa palkkaa. Esimerkiksi kehitysvammaisten kohdalla tässä olisi paljon korjattavaa. Toisaalta on hyvä muistaa, että osatyökyinen voi olla myös huippuosaaja ja omata erityistaitoja, joita kellään muilla ei työyhteisössä ole.

Arvoisa puhemies

Mitä siis voidaan tehdä vammaisten oikeuksien parantamiseksi?

Hallitusohjelmassa on otettu vahva painotus vammaisten aseman ja oikeuksien parantamiseksi. Oikea-aikaisuus ja yksilölliset palvelutarpeet ovat erityisiä haasteita vammaispalveluissa. Nämä haasteet pyritään ottamaan huomioon vammaispalvelualain uudistuksessa. Samalla vammaisten omaa ääntä, esimerkiksi järjestöjen kautta, halutaan kuuluville.

Vammaisten oikeuksien parantamiseksi hallitusohjelma tai lainsäädäntö eivät kuitenkaan yksin riitä. Koko yhteiskunnan asenteissa ja tahtotilassa on tapahduttava muutoksia. Kaikkein vaikein vamma on asennevamma! Jo varhaiskasvatuksessa ja kouluissa täytyy lisätä ihmisoikeustietoisuutta vammaisten ihmisarvoisesta elämästä. Samoin virkamiehiä ja yritysten edustajia on koulutettava vammaisten oikeuksista.

YK:n vammaissopimuksen määräykset edellyttävät, että kaikissa vammaisia koskevissa asioissa vammaiset henkilöt otetaan mukaan heitä koskevien asioiden suunnitteluun ja heitä koskevaan päätöksentekoon. Tämä tarkoittaa myös vammaisneuvostojen ja kokemusasiantuntijoiden parempaa hyödyntämistä. Tärkeää on, ettei vammaisia kohdella yhtenä joukkona, vaan pystytään luomaan heidän elämäntilanteeseensa sopivia palveluita ja polkuja heitä itseään kuunnellen ja heidän mielipiteitään kunnioittaen.

Esimerkiksi esteettömyyden parantamiseksi hyvä keino on esteettömyysasiantuntijoiden tehokkaampi hyödyntäminen palvelujen suunnittelu- ja kehittämistyössä ja vammaisten henkilöiden mukaan ottaminen kokemusasiantuntijoiksi palveluiden ja muiden toimintojen suunnitteluun, toteutukseen, tutkimukseen ja arviointiin. Myös hankinnoista vastaavien hankintaosaamista esteettömyydestä ja saavutettavuudesta tulisi lisätä.

Ja aivan lopuksi arvoisa puhemies

Uusi vammaisten henkilöiden oikeuksien neuvottelukunta aloitti työnsä 1.9.2019. Neuvottelukunnan tehtävänä on koordinoida YK:n vammaissopimusta Suomessa. Odotan tältä työltä paljon ja toivon, että neuvottelukunta saa vauhtia vammaisten oikeuksien toteutumiseen Suomessa. Jos pikaista paranemista tilanteessa ei tapahdu, on syytä pohtia vammaisasiavaltuutetun viran perustamista.

Jaa sosiaalisessa mediassa