Evästeasetukset

Välttämättömät evästeet

Nämä evästeet ovat välttämättömiä sivujemme teknisen toiminnan kannalta, eikä niitä voi kytkeä pois päältä. Toiminnalliset evästeet ovat keskeisiä esimerkiksi sivujemme selaamisen ja sivujemme ominaisuuksien käyttämisen kannalta.

Analytiikka

Nämä evästeet keräävät ainoastaan anonyymia tietoa siitä, kuinka sivujamme käytetään. Analytiikkaevästeiden avulla pystymme mittaamaan ja analysoimaan sivujemme toimintaa. Käytämme näitä evästeitä esimerkiksi tietääksemme, mikä sivujemme sisällöistä on suosittua sekä varmistaaksemme, että kävijät löytävät heille merkitykselliset sisällöt. Kaikki kerätyt tiedot ovat tilastollista aineistoa, eikä niistä voi tunnistaa henkilöitä. Voit kuitenkin halutessasi poistaa näiden evästeiden käytön milloin tahansa.

Kohdistus- ja mainosevästeet

Kohdennamme mainontaamme, jotta voimme tavoittaa SDP:n politiikasta kiinnostuneista ihmisiä mahdollisimman hyvin. Voimme käyttää näitä evästeitä esimerkiksi sinulle kohdennetun mainonnan täsmällisyyden ja kiinnostavuuden parantamiseen. Evästeitä voidaan käyttää myös sivujemme sisällön tekemiseksi sinua kiinnostavammaksi. Tietojen kerääminen perustuu selaimesi tai laitteesi yksilölliseen tunnistamiseen. Voit halutessasi poistaa näiden evästeiden käytön milloin tahansa.

SDP:n luottamusohjelma Suomen talouden ja työllisyyden vahvistamiseksi

Ajankohtaista 10:47

SDP esittää maan hallitukselle, muille oppositioryhmille ja työmarkkinaosapuolille kolmen kohdan talous- ja työllisyyspoliittista luottamusohjelmaa Suomen kansantalouden vakauttamiseksi ja uhkaavan työttömyyden ehkäisemiseksi.

Maailmanlaajuinen rahoitusmarkkinoiden kriisi langettaa pitkän varjon maailmantalouden kasvunäkymille. Suomessa talouden todellisuus on seuraavina vuosina hyvin erilainen kuin mihin on viime vuosina totuttu. Jotta työttömyyden nousulta voitaisiin välttyä, on muuttuneeseen tilanteeseen reagoitava voimakkaasti ja ajoissa ennen kuin työttömyys kääntyy nousuun.

Vaikeassa tilanteessa Suomessa on löydettävä valmius laaja-alaiseen yhteistyöhön yhteiskunnallisten toimijoiden kesken talouspoliittisen luottamuksen palauttamiseksi.

Kansantalouden vakauttamiseksi SDP on laatinut luottamusohjelman. Ohjelman toteuttamiseksi SDP on suurimpana oppositiopuolueena valmis ojentamaan hallitukselle kätensä yhteistyötä varten luottamuksen palauttamiseksi maahamme.

Pitkään jatkuneen nousukauden vahvistama julkinen talous antaa Suomelle mahdollisuuden varautua odotettavissa oleviin laihempiin vuosiin. Nyt on toimittava aikailematta, jotta maan talous ei ajaudu 1990-luvun alun kaltaiseen katastrofiin. Ruotsissa 1990-luvun lamaa hoidettiin ehkäisemällä kaikin mahdollisin keinoin työttömyyden kasvu. Tämän pitää olla myös Suomen tie 2000-luvulla.

Neuvottelut luottamusohjelman toteuttamiseksi hallituksen, opposition ja työmarkkinaosapuolten kesken SDP on valmis aloittamaan välittömästi.

SDP:n kolmen kohdan luottamusohjelma rakentuu seuraavien pilareiden varaan:

1. Rakennusalan työllisyyden romahdus on estettävä

Yhteiskunnan tukemaa asuntotuotantoa on kasvatettava nopeasti, jolloin rakentamisen tason vaihteluja voidaan tasoittaa. Rakentamisalalla on valmius siirtyä vapaarahoitteisesta tuotannosta sosiaaliseen asuntuotantoon nopeasti.

Vuokra-asuntotuotannon käynnistämiseksi ja lisäämiseksi on laadittava mittava rahoitus- ja toimenpidepaketti. Toimiva korkotukijärjestelmä on otettava käyttöön. Valtio voi tarvittaessa vauhdittaa vuokra-asuntojen rakentamista nopeasti myöntämällä rakennuttajille takauksia ja korkotukea. Erityisesti tukea pitäisi osoittaa työvoimavaltaiseen peruskorjausrakentamiseen ja olemassa olevan asuntokannan energiatehokkuutta parantavaan remontointiin. Kotitalousvähennyksen käyttö pitäisi tehdä mahdolliseksi myös asunto-osakeyhtiöiden remontteihin, millä olisi nopea elvyttävä vaikutus.

Nyt on myös oikea aika ryhtyä toteuttamaan ilmastopolitiikan tavoitteita tukevia liikennehankkeita. Raideliikenteeseen pitkään suunniteltuja investointeja voidaan aikaistaa ilman pelkoa ylikuumenemisesta. Tien- ja radanpidon rahoitusta on lisättävä nopeavaikutteisena suhdannetoimena. Lisäksi kehäradan ja länsimetron toteuttamista on aikaistettava.

Työllisyysperusteisia investointitukia on lisättävä ja huolehdittava työllisyysmäärärahojen sekä työvoimapoliittisesta koulutuksen riittävyydestä.

2. Kuntatalouteen on luotava puskuri elvytystä varten

Kuntien velkaantuminen on jatkunut hyvistä talousvuosista huolimatta. Kuntien väliset talouserot ovat samaan aikaan voimakkaasti kasvamassa. Kun kuntien verotulot ensi vuonna jäävät ennakoitua pienemmiksi, joudutaan monissa kunnissa palvelujen karsimisten tielle. Tämän estämiseksi on valtion ja kunnan välisiä rahoitussuhteita arvioitava uudelleen tavoitteena kestävä kuntatalous.

Niukkuuslinja ensi vuoden valtionavuissa ei paranna kuntien tilannetta. Esimerkiksi terveyspalveluiden, opetuksen ja rakennusten peruskorjausinvestointien leikkaaminen olisivat ensi vuonna laskusuhdannetta entisestään vahvistavaa talouspolitiikkaa, johon kunnat ovat pakotettuja – ellei niille suoda riittävää liikkumatilaa.

Suomen valtiontaloutta on 90-luvun puolivälistä lähtien hoidettu vastuullisella ja valtiontaloutta vahvistavalla tavalla. Tästä syystä valtiolla on nyt hyvät mahdollisuudet tukea kuntataloutta ja turvata palvelujen rahoitus edessä olevan taantuman ylitse. Valtiontalous on hyvässä kunnossa ja sen ylijäämää pitää siirtää kuntatalouteen nostamalla valtionosuuksia. Näin kunnille luodaan välitön taloudellinen puskuri kuntien toimintamenojen kattamiseen. Pidemmällä aikavälillä kuntien veropohjaa on vahvistettava PARAS- puitelain edellyttämällä tavalla.

3. Sopimisen kulttuurin vahvistaminen

Näköpiirissä oleva työttömyyden nousu ja vientiteollisuuden kasvavat ongelmat ovat seurausta kansainvälisestä talouskriisistä. Näihin haasteisiin on vastattava tavalla, joka tukee sekä yritysten kilpailukykyä että turvaa kotitalouksien ostovoiman. Vaikeina aikoina luottamusta on rakennettava yhteisvoimin. Uhkaavan taantuman edessä irtisanomisia pitää välttää kaikin mahdollisin keinoin.

Työmarkkinajärjestöjen yhteistyö uuden sopimuspoliittisen mallin löytymiseksi ei ole edennyt yhteistä julistusta pidemmälle. On luotava painetta ja yhteinen suomalainen tahtotila maamme kilpailukyvyn ja tulevaisuuden kasvuedellytysten takaamiseksi. Laajojen kolmikantaisten neuvotteluiden aloittamista on sopimisen kulttuurin vahvistamiseksi kiirehdittävä.

Seuraava sopimuskierros tulee joka tapauksessa olemaan hyvin vaikea edelliseen verrattuna. Valmistautuminen siihen pitää aloittaa heti, jotta talouden vakauttamista voidaan edesauttaa myös työmarkkinaratkaisuilla. Talouden vakauttamisen perusta syntyy työmarkkinaratkaisulla, jolla voidaan pitää inflaatio alhaalla ja turvata reaaliansioiden kehitys. Valtiovallan on valmistauduttava yhteistyössä työmarkkinajärjestöjen kanssa sopimuskierroksen edistämiseen omalla paketillaan.