Evästeasetukset

Välttämättömät evästeet

Nämä evästeet ovat välttämättömiä sivujemme teknisen toiminnan kannalta, eikä niitä voi kytkeä pois päältä. Toiminnalliset evästeet ovat keskeisiä esimerkiksi sivujemme selaamisen ja sivujemme ominaisuuksien käyttämisen kannalta.

Analytiikka

Nämä evästeet keräävät ainoastaan anonyymia tietoa siitä, kuinka sivujamme käytetään. Analytiikkaevästeiden avulla pystymme mittaamaan ja analysoimaan sivujemme toimintaa. Käytämme näitä evästeitä esimerkiksi tietääksemme, mikä sivujemme sisällöistä on suosittua sekä varmistaaksemme, että kävijät löytävät heille merkitykselliset sisällöt. Kaikki kerätyt tiedot ovat tilastollista aineistoa, eikä niistä voi tunnistaa henkilöitä. Voit kuitenkin halutessasi poistaa näiden evästeiden käytön milloin tahansa.

Kohdistus- ja mainosevästeet

Kohdennamme mainontaamme, jotta voimme tavoittaa SDP:n politiikasta kiinnostuneista ihmisiä mahdollisimman hyvin. Voimme käyttää näitä evästeitä esimerkiksi sinulle kohdennetun mainonnan täsmällisyyden ja kiinnostavuuden parantamiseen. Evästeitä voidaan käyttää myös sivujemme sisällön tekemiseksi sinua kiinnostavammaksi. Tietojen kerääminen perustuu selaimesi tai laitteesi yksilölliseen tunnistamiseen. Voit halutessasi poistaa näiden evästeiden käytön milloin tahansa.

SDP:n Lindén: Suomalaiset rokotetaan turvallisesti ja tehokkaasti

Ajankohtaista 14:34

Aki Lindén

Raskas pandemiavuosi 2020 päättyi juuri, mutta koronapandemia jatkuu – niin meillä kuin muualla. Eräät maat ovat täydellisessä ”lockdownissa” ja eräissä on meneillään jo epidemian kolmas aalto. Suomi on parhaiden selvinneiden maiden joukossa. Kuolleiden määrä on pienempi ja sairaaloiden hoitokapasiteetti ei ole ylittynyt. Liikkumisen ja elämisemme rajoitukset ovat lievempiä. Myös kansantalouteemme iskenyt kuoppa on vähäisempi. Suuresta ja laaja-alaisesta kriisistä toki meilläkin on kysymys.

Jokainen viikko on tuonut viruksesta ja pandemiasta uutta tietoa. Siksi jokin aikaisemmin tehty ratkaisu voi nyt näyttäytyä erikoiselta. Oma lääkärin ja terveysviranomaisen tietoni ja kokemukseni on usein tuntunut riittämättömältä kuluneen vuoden aikana.

Rokotteiden kehittämisen nopeudessa on tehty maailmanhistoriaa. Vuoden kuluessa epidemian alkamisesta rokotukset ovat jo alkaneet. Tämä on ainutlaatuista. Kansainvälinen yhteistyö on osoittautunut tärkeämmäksi kuin vuosikymmeniin.

On ymmärrettävää, että rokotuksiin liittyy nyt suuria odotuksia. Pahinta olisi jos niistä tulisi valtioiden välinen kiistakapula, esimerkiksi siten, että valtio, jossa rokotteita valmistava lääketehdas sijaitsee, ei sallisi rokotteiden maasta vientiä. Tällainen estetään kansainvälisin sopimuksin. Pandemia ei poistu maailmasta nationalistisella uholla.

Koronarokotteet eivät ole tavallista kauppatavaraa, joita ostetaan apteekeista tai lääketukuista. Kyseessä ovat juuri kehitetyt ja osin vielä kehityksessä olevat uudet rokotteet. Ilman asianmukaista viranomaisten suorittamaa perusteellista arvioita ja siihen liittyvää lupamenettelyä massarokotuksia ei pidä tehdä. Turvallisuuden varmistaminen on ensisijaisen tärkeää.

Suomi pienenä maana on mukana EU:n yhteisessä rokotteiden hankinnassa ja saamme maahamme väestömääräämme vastaavan rokotemäärän ”suoraan liukuhihnalta” sitä mukaa kuin rokotteita valmistuu ja niiden lupa-asiat ovat kunnossa. Vaikka Suomeen on toistaiseksi saatu joulukuun alun optimistisimpia arvioita vähemmän rokotteita, toteaa HUSin johtajaylilääkäri Markku Mäkijärvi Helsingin Sanomissa 5.1.2021: ”Ilman EU:TA Suomi olisi tuskin päässyt edes näihin lukemiin.”

Rokotuksia säätelee vuoden 2016 Tartuntatautilaki, jota on täydennetty koronapandemian johdosta viime vuonna ja täydennetään edelleen. Jo ensi viikolla 13.1.2021 käsittelee eduskunnan Sosiaali- ja terveysvaliokunta tuoreimpia muutosesityksiä kyseiseen lakiin.

Tartuntatautilain 93 pykälästä 11 käsittelee rokotuksia (pykälät 44 – 54). Niiden sisältö on hyvin selkeä. Pykälä 44 käsittelee kansallista rokotusohjelmaa. Sen sisällön päättää Sosiaali- ja terveysministeriö STM asiantuntijoita kuultuaan. Suurin osa näistä rokotuksista annetaan jo neuvoloissa. Monet ikävät tartuntaudit, kuten tuhkarokko ja sikotauti, on saatu rokotuksilla kuriin.

Pykälän 45 mukaan Valtioneuvosto päättää muiden vapaaehtoisten rokotusten toimeenpanosta. Kunnat huolehtivat niiden toteutuksesta. Rokotehankinnoista päättää Sosiaali- ja terveysministeriö ja hankinnan toimeenpanee Terveyden ja hyvinvoinnin laitos THL. Rokotteiden haittavaikutuksia käsitellään pykälissä 51-53.

Suomessa siis kunnat ja niiden muodostamat lakisääteiset sairaanhoitopiirit vastaavat rokotusten toimeenpanosta, ei maan hallitus. THL ja STM ohjeistavat ja neuvovat kuntia, mutta kunnat ja kuntayhtymät toimivat juridisesti itsenäisinä luonnollisesti lakeja noudattaen. Sitä puolestaan valvovat aluehallintoviranomaiset ja viime kädessä STM.

Olen itse sen ikäinen, että toimin jo valmiina lääkärinä julkisessa terveydenhuollossa kun vuonna 1985 koko Suomen kansa massarokotettiin ns sokeripalarokotteella poliota vastaan, koska vuonna 1984 oli maassamme esiintynyt poliotapauksia. Lääkintöhallitus (THL:n edeltäjä) käynnisti tammikuussa 1985 poliokrotuksen, joka toteutettiin 10.2.-15.3.1985. Rokotteen sai 95 % suomalaisista. Pitkissä jonoissa kuljettiin rokotuspisteisiin ja nielaistiin sokeripala, johon oli uutettu elävää poliorokotetta. Mainitsen tämän siksi, että minulla ei ole pienintäkään epäilystä siitä, ettei meidän terveydenhuoltojärjestelmämme suoriudu erinomaisesti myös koronarokotteen antamisesta väestölle. Nyt vain tämä ”projekti” ei ole yhtä helppo: 1) rokote ei ole sokeripala, vaan pistos eli injektio, 2) rokote on kokonaan uusi ja potilasta on syytä seurata 15 minuuttia pistoksen jälkeen, 3) toistaiseksi saatavilla olevan rokotteen säilytys on poikkeuksellisen vaativa, koska se edellyttää ns ultrakylmää, 4) rokotteita on saatu Suomeen toistaiseksi vain vähän ja siksi rokotettavien priorisointijärjestys on nyt erityisen tärkeä.

6.1.2021 sairaanhoitopiirien edustajat arvioivat HS:ssa, että kaikki rokotukset saadaan tehokkaasti hoidettua kun rokotteita vain saataisiin lisää. Juhani Sand Pirkanmaan sairaanhoitopiiristä totesi: ”Nyt rokotteiden saatavuus ei ole niin hyvä, että voitaisiin ottaa laajaa rokottamista käyttöön.” Kiireisimpiin kuuluva hoivakotien asukkaiden rokottaminen on hitaampaa kun aikanaan terveyden työikäisten. Silloin päästään ”liukuhihnarokottamiseen”.

Maan hallituksen päätöksistä rokotteiden saanti tai rokottamisen käytännön järjestelyt eivät ole kiinni. Jokainen maa – Suomi mukaan lukien – tekee sekä juridisesti että taloudellisesti kaikkensa rokotteiden saamiseksi väestölleen. Vauhti tulee kiihtymään kun EU:n alueella myyntiluvan saa useampi rokote. Nyt on käytössä vain yksi, jonka tuotantokapasiteetti on rajallinen.

Terveydenhuoltojärjestelmämme ja sen osaava henkilöstö kyllä hoitaa rokotteet ”ihomme alle” tehokkaasti sitä mukaa kuin niitä maahan saadaan. Kyseessä ei ole polittinen päätös vaan puhtaasti toiminnallinen asia.

Aki Linden
Kansanedustaja (sd)
Erikoislääkäri, VTM