SDP:n lakivaliokunnan kansanedustajat: Lapsenhuoltolain muutos on oikeansuuntainen, mutta ei täysin riittävä
SDP:n lakivaliokunnan kansanedustajat Eeva-Johanna Eloranta, Suna Kymäläinen ja Ilmari Nurminen ovat tyytyväisiä, että valiokunta antoi yksimielisen mietinnön hallituksen esityksestä lasten huollosta ja tapaamisoikeudesta annetun lain muuttamiseksi. Hallituksen esitys on askel eteenpäin suhteessa nykylainsäädäntöön, mutta samalla lainsäädäntöön jää vielä puutteita, edustajat toteavat.
Lakivaliokunnan jäsen Eeva-Johannan Eloranta kiittelee, että lakiesityksessä otetaan lakiin uudet säännökset vuoroasumisesta, jossa lapsi eron jälkeen voi asua tasapuolisesti kummankin vanhemman luona. Lapsen vuoroasumista on kuitenkin vaikea toteuttaa etenkin pienituloisten vanhempien osalta, koska esimerkiksi asumistuessa ei oteta vuoroasumista huomioon.
– Nykyisen lainsäädännön etuuksia ja palveluja koskevat säännökset eivät tunnista vuoroasumista, eikä sen perusteella voida esimerkiksi järjestää koulukuljetuksia. Näiden säännösten saattaminen yhteensopivaksi lapsen huoltoa ja tapaamista koskevan lainsäädännön kanssa olisi ollut hyvin tarpeellista, koska taloudelliset seikat voivat käytännössä jopa estää pienituloisilta tämän kaltaiset asumisjärjestelyt. Nyt lainsäädäntö jää näiltä osin torsoksi, Eloranta toteaa.
Uuden lainsäädännön lähtökohta on, että vuoroasuminen perustuisi vanhempien keskinäiseen sopimukseen. Tuomioistuin voisi kuitenkin ilman sopimustakin päättää järjestelystä. Lakivaliokunnan jäsen Suna Kymäläinen katsoo, että vuoroasumisen kirjaaminen lakiin on perusteltua, mutta että tuomioistuimen päättäessä järjestelystä, pitää sen olla hyvin tarkkana lapsen edun toteutumisen suhteen.
– Kaikissa huoltoa ja tapaamisoikeutta koskevissa päätöksissä lapsen edun tulee olla ensisijalla. Asiantuntijakuulemisissa tuli hyvin ilmi, että alle 3-vuotiaille lapsille vuoroasuminen ei lähtökohtaisesti sovi. Lapsen kokema eroahdistus muodostuu liian voimakkaaksi lähivanhemman vaihtuessa viikoittain ja se voi olla vahingollista lapsen kehitykselle.
Kymäläinen korostaa, että muutenkin vuoroasumisesta päätettäessä tuomioistuimen on varmistuttava, että järjestely vastaa lapsen etua. Tässä tulee huomioida ainakin vanhempien edellytykset yhteistoimintaan ja esimerkiksi vanhempien asuinpaikkojen etäisyys niin, ettei vuoroasuminen johda koulun tai päiväkodin viikoittaiseen vaihtumiseen.
Erotilanteisiin liittyvä lapsen vieraannuttaminen toisesta vanhemmasta puhutti voimakkaasti lainmuutoksen käsittelyvaiheessa. Lakivaliokunnan jäsen Ilmari Nurminen katsoo, että uusi lainsäädäntö on näiltä osin sinänsä suhteellisen tasapainoinen, mutta samalla jää toimenpiteiden tasolla vielä puutteelliseksi.
– Erotilanteet ovat monesti hyvin traagisia. Riitaisiin erotilanteisiin liittyy myös hyvin epätoivottavia ilmiöitä, joissa on vaarana lapsen joutuminen vanhempien välisen riidan välikappaleeksi. Peräänkuulutankin yhteiskunnalta vahvempaa tukea ja palveluita, joilla pyritään ehkäisemään pitkittyneitä ja vaikeita huoltoriitoja ja sovittelemaan vanhempien välejä tavalla, joka edistää lapsen mahdollisuutta säilyttää hyvä ja läheinen suhde kumpaankin vanhempaansa, Nurminen korostaa.
