SDP:n Kvarnström: Meidän on tehtävä enemmän naisiin kohdistuvan väkivallan lopettamiseksi
Naisiin kohdistuva väkivalta on valtava yhteiskunnallinen ongelma, yksi Suomen suurimmista. Siitä huolimatta, että jokaisella on oikeus turvallisuuteen, näin ei tällä hetkellä ole. Vaikka jo useiden vuosien ajan on tehty paljon työtä, Istanbulin sopimuksen tavoitteet on saavutettava nopeammin ja perusongelmien juurisyihin on puututtava, vaatii kansanedustaja Johan Kvarnström (SDP).
Tilastokeskuksen mukaan poliisin tietoon tulleista perheväkivallan ja lähisuhdeväkivallan aikuisista uhreista noin 77 prosenttia oli naisia. Puolisoiden ja avopuolisoiden sekä entisten puolisoiden ja avopuolisoiden välisissä väkivaltarikoksissa uhri oli nainen yli 80 prosentissa tapauksista. Sisäministeriön vuoden 2018 raportissa todetaan myös, että vammaiset naiset ja ulkomaalaistaustaiset naiset kokevat 2 –3 kertaa muita naisia enemmän väkivaltaa.
Perheväkivalta on lisääntynyt koronapandemian aikana 30 prosenttia maailmanlaajuisesti ja tutkimusten mukaan kehitys ollut hyvin synkkää myös Suomessa. Orange day – kampanja ja tänään 25.11. vietettävä kansainvälinen päivä naisiin kohdistuvan väkivallan poistamiseksi ovat uskomattoman tärkeitä. Kvarnström patistaa kiinnittämään asiaan enemmän huomiota, jotta ongelmat tulevat näkyviksi ja ne voidaan ratkaista.
Kvarnström toteaa, että vaikka turvakotien perhepaikkoja on lisätty viime vuosina, emme ole saavuttanut edes puolta 500 paikasta, mikä on Euroopan neuvoston naisten ja perheväkivallan ehkäisemisestä ja torjumisesta tehdyn yleissopimuksen suositus Suomelle.
– Suurin osa naisiin kohdistuvasta väkivallasta tapahtuu kodeissa. Sen lisäksi, että uhrit saavat enemmän ja parempaa tukea, meidän on puututtava väkivallan taustalla oleviin rakenteisiin ja miesten omaksumiin tuhoaviin käyttäytymismalleihin. On totta, että turvakotipaikkoja tarvitaan lisää, mutta perusongelma on se, että miehet lyövät, Kvarnström sanoo ja korostaa tarvetta käydä enemmän keskustelua normeista, lisätä väkivaltatyötä tekevien järjestöjen rahoitusta ja tehdä pitkäjänteisesti vaikuttavia uudistuksia, kuten tasa-arvon edistämiseen tähtäävä perhevapaauudistus.
Hallitus esitteli helmikuussa kiintiöihin pohjautuvan 1+7+7 -vanhempainvapaamallin. Uudistus merkitsee suurta asennemuutosta, sillä vanhempien välinen tasa-arvo paranee ja erilaisten perheiden elämä helpottuu.
Marinin hallitus on tehnyt ja tekee paljon varmistaakseen, että kehitys menee oikeaan suuntaan. Hallitusohjelmaa noudattaen laaditaan naisiin kohdistuvan väkivallan torjumisen toimenpideohjelma, joka lisää uhrien tukipalveluja, turvakotipaikkoja ja resursseja Euroopan neuvoston edellyttämän tason saavuttamiseksi. Toimenpideohjelma sisältää myös kunniaväkivallan ja digitaalisen väkivallan. Parannettavaa on myös rikosoikeusjärjestelmässä toimivien osaamisessa.
Näiden lisäksi toteutetaan seksuaalirikoslainsäädännön kokonaisuudistus, jonka lähtökohtina ovat yksityisyys ja oikeus seksuaaliseen itsemääräämisoikeuteen. Rikoslain raiskauksen määritelmää muutettaisiin suostumuksen puutteeseen perustavaksi raiskauksen uhrin oikeusturvan toteutumiseksi. Suostumuslaki on tarkoitus käsitellä ja hyväksyä vuoden 2021 aikana.
Nykytilanne on erittäin huolestuttava myös globaalista näkökulmasta.
– On käsittämätöntä, että vielä 2020-luvulla on maita, joissa raiskaaja vapautuu, jos hän menee naimisiin uhrin kanssa. Toinen suuri ongelma on ihmiskauppa, julmuus, jonka uhreista suurin osa on naisia. Suomen ja EU:n on toimittava aktiivisesti kansainvälisessä ihmiskaupan vastaisessa työssä sekä tyttöjen ja naisten oikeuksien edistämisessä, Kvarnström päättää.
