Evästeasetukset

Välttämättömät evästeet

Nämä evästeet ovat välttämättömiä sivujemme teknisen toiminnan kannalta, eikä niitä voi kytkeä pois päältä. Toiminnalliset evästeet ovat keskeisiä esimerkiksi sivujemme selaamisen ja sivujemme ominaisuuksien käyttämisen kannalta.

Analytiikka

Nämä evästeet keräävät ainoastaan anonyymia tietoa siitä, kuinka sivujamme käytetään. Analytiikkaevästeiden avulla pystymme mittaamaan ja analysoimaan sivujemme toimintaa. Käytämme näitä evästeitä esimerkiksi tietääksemme, mikä sivujemme sisällöistä on suosittua sekä varmistaaksemme, että kävijät löytävät heille merkitykselliset sisällöt. Kaikki kerätyt tiedot ovat tilastollista aineistoa, eikä niistä voi tunnistaa henkilöitä. Voit kuitenkin halutessasi poistaa näiden evästeiden käytön milloin tahansa.

Kohdistus- ja mainosevästeet

Kohdennamme mainontaamme, jotta voimme tavoittaa SDP:n politiikasta kiinnostuneista ihmisiä mahdollisimman hyvin. Voimme käyttää näitä evästeitä esimerkiksi sinulle kohdennetun mainonnan täsmällisyyden ja kiinnostavuuden parantamiseen. Evästeitä voidaan käyttää myös sivujemme sisällön tekemiseksi sinua kiinnostavammaksi. Tietojen kerääminen perustuu selaimesi tai laitteesi yksilölliseen tunnistamiseen. Voit halutessasi poistaa näiden evästeiden käytön milloin tahansa.

SDP:n Kvarnström: Kierrätettävyyden lisääminen tärkeää uudessa jätelaissa

Ajankohtaista 07:53

Eduskunta alkaa tällä viikolla käsittelemään ehdotusta uudeksi jätehuoltoa koskevaksi lainsäädännöksi. Myös ympäristövaliokunnassa aloitetaan tänään alan asiantuntijoiden kuulemiset. Kansanedustaja Johan Kvarnströmin pitää ehdotusta on kompromissina, jota voi olla tarpeen vielä viimeistellä. Kvarnström on kuitenkin tyytyväinen muutoksiin, jotka parantavat jätteiden uudelleenkäyttöä ja kierrätystä.

Tavoitteena on, että vuonna 2025 noin 55 prosenttia jätteistä käytetään uudelleen tai kierrätetään. Vuonna 2030 tavoite on 60 prosenttia ja vuonna 2035 jopa 65 prosenttia. Nämä ovat kunnianhimoisia tavoitteita verrattuna nykyiseen noin 43 prosentin kierrätysasteeseen. Tavoitteiden saavuttaminen edellyttää Kvarnströmin mukaan sitä, että kaikki lakipakettiin ehdotetut toimenpiteet toteutetaan.

– Suomella on kaikki edellytykset pysyä kiertotalouden maailmanjohtajana. Sen onnistuminen vaatii uusia kierrätys- ja erilliskeräystavoitteita ja myös velvoitteita. Kunnilla on tärkeä rooli tämän mahdollistamisessa. Kotitalouksilla on puolestaan paremmat mahdollisuudet lajitella jätteitä, mitä monet varmasti arvostavat. Useimmat haluavat lajitella kotitalousjätteensä, mutta ovat kokeneet mahdollisuuksien olleet tähän asti rajallisia, Kvarnström kertoo.

Suomessa syntyi vuonna 2018 yhteensä noin 128 miljoonaa tonnia jätettä. Jätteiden määrä on kasvanut lähes koko 2010-luvun, ja jatkossa kehitys riippuu täysin siitä, miten jätteiden vähentäminen ja kierrätyksen lisääminen onnistuu.

– Esimerkiksi pakkausjätteitä on hyödynnettävä paremmin. Myös muovituotteiden eri lajien ja niiden ympäristövaikutusten merkitsemistä selkeytetään. Uutta on myös verkkokaupan sisällyttäminen tuottajavastuuseen. Tämä on tärkeää, koska yhä useampi kauppa tapahtuu verkossa. Mutta tämä ei saa johtaa siihen, että vastuu biologisen monimuotoisuuden säilyttämisestä poistuu, Kvarnström toteaa.

Kunnianhimoisten tavoitteiden saavuttamiseksi tarvitaan myös yhtenäisiä järjestelmiä. Niin sanotusta kaksoiskeräysjärjestelmästä on syytä luopua. Kuntien harkintaan jäisi siis se, hankkiiko kunta kuljetukset keskitetysti vai voiko jokainen yksittäinen kiinteistön haltija solmia itse sopimuksen jätekuljetusyrityksen kanssa. Hallituksen esitys on tältä osin kompromissi, jossa kaksoisjärjestelmästä luovutaan (eräitä poikkeuksia lukuun ottamatta).

Kunnan järjestämä jätteenkuljetus on tehokkaampaa ja parantaa mahdollisuuksia ottaa jätteestä enemmän talteen edelleen hyödynnettäväksi.

– Tärkeää on, että kuljetussopimukset kilpailutetaan tarkoituksenmukaisella tavalla niin että suurilla ja pienillä toimijoilla on mahdollisuus kilpailla markkinoilla yhdenvertaisesti ja voittaa tarjouksia. Uuden jätelain sekä siihen sisältyvän kattavan erilliskeräyksen arvioidaan lisäävän jätteiden siirtomarkkinoita, joten kehitys hyödyttää todennäköisesti alan kaikkia toimijoita, mukaan lukien pienemmät yhtiöt, toteaa Kvarnström, joka on asiasta mietinnön antavan ympäristövaliokunnan jäsen.

Ehdotetut lait on tarkoitettu tulemaan voimaan 1.7.2021.