Evästeasetukset

Välttämättömät evästeet

Nämä evästeet ovat välttämättömiä sivujemme teknisen toiminnan kannalta, eikä niitä voi kytkeä pois päältä. Toiminnalliset evästeet ovat keskeisiä esimerkiksi sivujemme selaamisen ja sivujemme ominaisuuksien käyttämisen kannalta.

Analytiikka

Nämä evästeet keräävät ainoastaan anonyymia tietoa siitä, kuinka sivujamme käytetään. Analytiikkaevästeiden avulla pystymme mittaamaan ja analysoimaan sivujemme toimintaa. Käytämme näitä evästeitä esimerkiksi tietääksemme, mikä sivujemme sisällöistä on suosittua sekä varmistaaksemme, että kävijät löytävät heille merkitykselliset sisällöt. Kaikki kerätyt tiedot ovat tilastollista aineistoa, eikä niistä voi tunnistaa henkilöitä. Voit kuitenkin halutessasi poistaa näiden evästeiden käytön milloin tahansa.

Kohdistus- ja mainosevästeet

Kohdennamme mainontaamme, jotta voimme tavoittaa SDP:n politiikasta kiinnostuneista ihmisiä mahdollisimman hyvin. Voimme käyttää näitä evästeitä esimerkiksi sinulle kohdennetun mainonnan täsmällisyyden ja kiinnostavuuden parantamiseen. Evästeitä voidaan käyttää myös sivujemme sisällön tekemiseksi sinua kiinnostavammaksi. Tietojen kerääminen perustuu selaimesi tai laitteesi yksilölliseen tunnistamiseen. Voit halutessasi poistaa näiden evästeiden käytön milloin tahansa.

SDP:n Kristiina Salonen: Joustavasta työajasta on tehtävä uusi normaali

Ajankohtaista 08:13

SDP:n eduskuntaryhmän 1. varapuheenjohtajan, kansanedustaja Kristiina Salosen mukaan erityisesti kuluneena koronakeväänä työn ja perhe-elämän yhdistäminen on konkretisoitunut perheiden arjessa, kun monilla työpaikoilla on siirrytty etätöihin.

– Tätä massiivista etätyökokeilua voisivat nyt työnantajat ja valtio tutkia myös perheiden näkökulmasta, vaikka koronan vuoksi tehdyt poikkeusjärjestelyt esim. varhaiskasvatuksessa ja opetuksessa eivät ihan täyttä totuutta etätyön arjesta kerrokaan. Voisiko joustoa työntekijälle toteuttaa lisäämällä mahdollisuutta tehdä työtä kotona tai heille, jotka eivät etätyötä voi tehdä räätälöimällä työpäiviä tai viikkoja yksilöllisemmin perhe-elämän tarpeiden mukaan? Salonen kysyy.

– Työn ja perhe-elämän luontevasta yhdistämisestä on puhuttu jo vuosia kuin leivästä, mutta konkreettiset teot etenevät tuskastuttavan hitaasti fiksuimpia yrityksiä lukuun ottamatta. Voisimme koronasta oppineena saada joustavasta ja paikkariippumattomasta työn tekemisestä työelämään uuden normaalin.

Salosen mielestä työpaikoilla on otettava huomioon perheiden erilaiset elämäntilanteet ja niihin liittyvät tarpeet osana työntekoa ja työpaikan käytäntöjä. Tähän tarvitaan valtion, maakuntien, kuntien ja työmarkkinajärjestöjen myötävaikutusta.

– Olemme Suomessa huolissamme syntyvyyden rajusta laskusta, ja samaan aikaan juuri pienten lasten vanhemmat ovat niitä, jotka uupuvat yrittäessään pitää hyvää huolta työstään, lapsista ja joskus vielä omista vanhemmistaan. Syntyvyys saadaan nousuun, kun teemme tekoja paremman perhearjen puolesta. Kun lapset ovat pieniä, perheissä tarvitaan eniten rahaa ja aikaa, ja nykyisellään juuri silloin niitä on vähiten. Lapsiperheiden vanhemmille on tarjottava mahdollisuus tehdä joustavaa työaikaa ilman pelkoa ansiotason laskusta. Näin helpotetaan työ- ja perhe-elämän yhteensovittamista konkreettisesti – mahdollistetaan perheille enemmän rahaa ja aikaa, Salonen vaatii.

Hänen mukaansa samalla on syytä helpottaa työntekijöiden mahdollisuuksia huolehtia myös omista vanhemmistaan – ja toisaalta isovanhempien mahdollisuutta auttaa lapsenlasten hoidossa.

Perheystävällisiä käytäntöjä voi edistää työpaikoilla esimerkiksi mahdollistamalla etätyö ja osa-aikainen työaika, perheystävälliset kokousajat, kannustamalla perhevapaille sekä järjestämällä sujuva paluu töihin perhevapaalta palaavalle.

– Perhevapaat eivät saa vaikuttaa työelämässä etenemiseen ja palkkaustasoon, ja raskaussyrjinnässä on oltava nollatoleranssi. Vanhempien osallistuminen muun muassa vanhempainvartteihin, kasvatus- ja arviointikeskusteluihin ja laajoihin perhekohtaisiin terveystarkastuksiin on mahdollistettava, Salonen sanoo.

Salosen mukaan tavoitteena tulee olla perhevapaamalli, jossa vapaat jakaantuvat tasapainoisesti vanhempien kesken. Pienimmille koululaisille tulisi taata vuorohoitopaikka myös koulun aloituksen jälkeen.