SDP:n Kimmo Kiljunen: Naamiot riisuutuvat

26.2.2022

Naamiot on riisuttu. Sen alta paljastuvat sodan kasvot. Näillä sanoilla luonnehti tasavallan presidentti Sauli Niinistö Venäjän nykyjohtoa. Eikä syyttä. Avoin hyökkäys YK:n täysivaltaisen jäsenvaltion kimppuun on räikeä YK:n peruskirjan ja kansainvälisen oikeuden loukkaus.

Näytelmä on käsittämättömän hullu. Presidentti Putin on nähnyt suurta vaivaa kertoakseen maailmalle, että ukrainalaiset ovat itse asiassa venäläisiä. Olemme yhtä kansaa, meille on luennoitu.

Miten on mahdollista, että ylipäällikkö Putinin käskystä Venäjän armeija pommittaa omaa kansaansa, tuhoaa omia kaupunkejaan ja ajaa omia ihmisiä kauhuissaan pakoon? Tämä on väistämättä Venäjän nykyhallinnon loppu – ennemmin tai myöhemmin. Ja tämän muutoksen tekee Venäjän kansa, eivät ulkomaiset agentit.

Euroopan neuvosto oli eilen väistämättömän edessä. Venäjältä evättiin oikeus osallistua maanosan johtavimman ihmisoikeusjärjestön työhön. Venäjän valtuuskunnan puheenjohtaja Pjotr Tolstoi uhosi, että jätämme järjestön emmekä tule koskaan takaisin. Vastasin, että hän on väärässä: ”Te tulette takaisin, sillä kansanne jakaa yhteiset arvomme ihmisoikeuksista, demokratiasta ja oikeusvaltiosta.”

Venäjän nykyhallinto väistyy. Se mikä jää, on Venäjän kansa ja maa, joka on pysyvästi Suomen naapuri. Meidän pitää tulla toimeen keskenämme. Ystävät lähellä ja viholliset kaukana, pikemminkin kuin vihollinen lähellä ja ystävät kaukana, kiteytti asian presidentti Mauno Koivisto.

Putinin hallinnon hyökkäys omiensa kimppuun herättää luonnollisesti suurta huolta naapurissa. Ei ihme, että Suomessa on käynnistynyt pohdiskelu Nato-jäsenyydestä. Tarjoaisiko se suojan ja vahvistaisi turvallisuuttamme? Vai käykö päinvastoin?

Onko riski, että Naton jäsenenä Suomi joutuisi osaksi suurvaltojen potentiaalista vastakkainasettelua? Pahimmillaan olisimme etumaastoa, suursodan ensi-iskun kohde ja ensimmäisenä uhrattava shakkilaudan moukka.

Meidän on viime kädessä itse huolehdittava turvallisuudestamme. Sen ytimessä on viisaasti hoidettu ulko- ja turvallisuuspolitiikka. Emme myöskään ole yksin. Suomi on osa Euroopan unionin laaja-alaista ja kattavaa yhteistyörakennetta.

Kimmo Kiljunen

Kansanedustaja ja Euroopan neuvoston Suomen valtuuskunnan puheenjohtaja

Jaa sosiaalisessa mediassa