SDP:n Kimmo Kiljunen: Ministerin vastaus kysymykseen pienten työeläkkeiden korottamisesta jää vajaaksi
Sosiaali- ja terveysministeri Hanna Sarkkinen on vastannut 23 demarikansanedustajan jättämään kirjalliseen kysymykseen pienten työeläkkeiden korottamisesta.
Kansanedustajat kysyivät ministeriltä:
- Milloin käynnistetään hallitusohjelmaan kirjattu selvitys, miten työeläkejärjestelmän kautta voitaisiin parantaa pienimpiä työeläkkeitä saavien asemaa?
- Voitaisiinko samassa yhteydessä selvittää puoliväli-indeksin palauttamista työeläkkeisiin uudentyyppisellä, solidaarisella europainotteisella indeksillä?
Kirjallisen kysymyksen ensimmäisenä allekirjoittajana arvostan ministerin kantaa, että eläkeläisten toimeentulon turvaaminen, työeläkejärjestelmän rahoituksellisen kestävyyden ja sukupolvien välisen oikeudenmukaisuuden varmistaminen ovat eläkepolitiikan keskeisiä tavoitteita.
Ministerin vastauksessa todetaan, että vuoden 2020 lopussa 44 prosentilla eläkkeensaajista kokonaiseläke oli alle 1 400 euroa. Näiden hallitusohjelmassa kaavailtu 100 euron nettomääräinen korotus maksaisi 890 miljoonaa euroa vuodessa. Ministerin mukaan tämä edellyttäisi joko työeläkevakuutusmaksujen nostamista tai muiden työeläkkeensaajien eläkkeiden heikentämistä.
Ministeri toteaa vastauksessaan muussa kohdassa, että myös eläkerahastojen tuottoja ”käytetään työeläkkeiden maksuun”. Miksi hallitusohjelman kirjaukseen pienempien työeläkkeiden 100 euron korottamisesta ei voitaisi käyttää rahastojen tuottoja, vaan paine siirrettäisiin työeläkevakuutusmaksuihin tai jopa muiden työeläkkeiden heikennykseen? Tältä osin ministerin vastaus on pahasti vajaa.
Viimeisen neljännesvuosisadan eläkerahastot ovat kasvaneet keskimäärin 8 miljardia euroa vuodessa. Hallitusohjelman laatimisen jälkeen rahastot ovat paisuneet 20 miljardia euroa vuodessa ollen nyt ennätykselliset 240 miljardi euroa – ja kasvu vain jatkuu. Miksi eläkerahastojen kasvuvauhdista ei voitaisi tinkiä ja näin rahoittaa pienten työeläkkeiden tasokorotus?
Ajatuksen uudenlaisesta tulonjakoa tasoittavasta indeksistä ministeri siirtäisi seuraavaan laajempaan eläkeuudistusprosessiin. Se tarkoittaa, ettei edes selvitystyötä oikeudenmukaisemman indeksin toteuttamisesta päästä nyt käynnistämään.
