SDP:n Kim Berg peräänkuuluttaa kolmikantaista ratkaisujen hakemista hoitajapulaan
THL:n tällä viikolla julkaiseman selvityksen mukaan vanhusten hoivayksiköt ovat laajalti täyttäneet lakisääteisen henkilöstömitoituksen. Kokoomus syytti hallitusta 11.2. kyselytunnilla, ettei se olisi toteuttamassa vanhuspalvelujen kokonaisuudistusta tällä hallituskaudella ja että hoitohenkilökunta ei tulisi riittämään hoitajamitoituksen vaatimuksiin. Bergin mukaan tämä antaa väärän kuvan, mutta työvoimaratkaisuja pitää silti hakea.
– Vanhuspalvelujen kokonaisuudistus tullaan toteuttamaan vielä tällä hallituskaudella. Ympärivuorokautisen vanhustenhoidon hoitajamitoituksesta on nyt säädetty ensin, koska se oli kaikkein kiireellisen asia, mihin tuli puuttua vakavista laiminlyönneistä johtuen. Seuraavaksi hallitukselta on tulossa esitys myös kotihoidon ja omaishoidon palvelujen parantamiseksi. Turha on nyt lähteä tätäkin asiaa vastakkain asettelemaan, Berg kommentoi.
– Hoitajamitoituksen yhtenä tärkeänä tavoitteena on vähentää hoitotyön kuormitusta vanhuspalveluissa ja näin osaltaan myös parantaa vanhuspalveluyksiköiden vetovoimaisuutta. Mutta on myönnettävä, että meillä tulee silti olemaan iso urakka varmistaa riittävä määrä osaavaa ja koulutettua hoitohenkilökuntaa paitsi vanhuspalveluissa niin myös koko sote-sektorilla tulevaisuudessa.
– Hoitajamitoituksella vähennetään työnkuormitusta, mutta ei siitäkään apua ole, mikäli sitä henkilökuntaa ei saada lisää rekrytoitua hoitoalalle. Huoli hoitajien riittävyydestä tulevaisuudessa on aiheellinen, ihan ilman hoitajamitoitustakin tai sen kanssa. Koronan myötä alan vetovoima on valitettavasti entisestään heikentynyt, mikä ei missään nimessä helpota tilannetta. Työoloihin ja työehtoihin tulee saada mahdollisimman pian sovittua jonkinmoinen pidemmän aikavälin suunnitelma, jotta tähän haasteeseen ehditään vastaamaan. Näen vahvasti, että tämä on sellainen haaste, mihin tulisi lähteä kolmikantaisesti hakemaan ratkaisua mahdollisimman pian, Berg esittää.
Bergin mukaan mahdollisen ulkomaisen rekrytoinnin osalta on erittäin tärkeää huomioida työntekijöiden perhesuhteet lähtömaissa. Hänen mukaansa ei ole eettisesti oikein tuoda nuoria äitejä ilman lapsiaan vaikkapa Filippiineiltä Suomeen töihin matalapalkka-alalle, jossa palkkataso esimerkiksi hoiva-avustajan työssä voi olla niin matala, että puolison oleskelulupaa koskeva toimeentuloedellytys ei välttämättä täyttyisi, mikäli myös muu perhe haluttaisiin jälkikäteen tuoda Suomeen.
– Ulkomailta rekrytoiminen saattaa tulla vielä eteen tätä menoa, mutta ensisijaisesti on tehtävä toimia, että kantaväestö ja jo Suomessa asuvat pitäisivät sote-alaa kiinnostavana. Kyse on kuitenkin alasta, jossa heti alkumetreillä tarvitaan laajaa kotimaisten kielten osaamista. Hoitotyön raskaus on aivan sama tekipä työtä suomalainen tai muualta tullut. Ongelmat alan houkuttelevuudessa eivät poistu massakoulutuksella ulkomailta, vaikka silläkin voi olla paikkansa, Berg linjaa.
