Hallitusohjelmassa on sitouduttu uusien keinojen selvittämiseen tahallisen tai törkeän huolimattoman alipalkkauksen kohdalla. Alipalkkauksella on uhrien lisäksi vaikutuksia koko yhteiskuntaan ja rehellisesti toimiviin yrittäjiin.
”Olen jättänyt kirjallisen kysymyksen oikeusministerille alipalkkaukseen rikosoikeudellisten keinojen selvittämiseksi. On tärkeää, että tutkimme nyt kaikki käytössä olevat keinot, joilla alipalkkaukseen voidaan puuttua”, kansanedustaja, sosiaali- ja terveysvaliokunnan sekä työelämä- ja tasa-arvovaliokunnan jäsen Kim Berg kertoo.
Alipalkkaus on yksi työvoiman hyväksikäytön muodoista. Rikollisesti toimiville yrittäjille alipalkkaus tuo taloudellista etua ja parempaa kilpailuasetelmaa, koska riski kiinnijäämiseen on pieni ja tuomiot liian usein vain pieniä sakkoja.
Lainsäädännön epäselvyys ja näytön löytämisen haastavuus ovat yksiä syitä, minkä johdosta alipalkkaustapaukset päätyvät vain harvoin oikeuteen asti. Myös liian lyhyet vanhenemisajat vaikuttavat etenemiseen.
”Pidän erittäin huolestuttavana sitä, että alipalkkaustapaukset vanhenevat rikosketjun aikana. Näin ei pitäisi olla. Myös ylimmät laillisuusvalvojat ovat ratkaisuissaan useita eri kertoja kiinnittäneet huomiota vanhenemisaikojen lyhyyteen”, Berg sanoo.
Nykyiset keinot alipalkkaukseen puuttumiseen eivät siis ole riittäviä, vaan selkeät raamit tarvitaan myös lainsäädännön tasolta. Rikoslaissa työvoiman hyväksikäyttö on kriminalisoitu useamman lain kautta, mutta alipalkkaustapausten osalta lainsäädäntö jää tulkinnanvaraiseksi.
”Kyse ei ole vain yksittäisistä tapauksista, vaan laajemmin tahallisessa työntekijöiden alipalkkauksessa ja ongelmaan puuttumattomuudessa. Toivon todella, että saamme alipalkkauksen kriminalisointia eteenpäin vielä tämän hallituskauden aikana”, Berg toteaa lopuksi.