Evästeasetukset

Välttämättömät evästeet

Nämä evästeet ovat välttämättömiä sivujemme teknisen toiminnan kannalta, eikä niitä voi kytkeä pois päältä. Toiminnalliset evästeet ovat keskeisiä esimerkiksi sivujemme selaamisen ja sivujemme ominaisuuksien käyttämisen kannalta.

Analytiikka

Nämä evästeet keräävät ainoastaan anonyymia tietoa siitä, kuinka sivujamme käytetään. Analytiikkaevästeiden avulla pystymme mittaamaan ja analysoimaan sivujemme toimintaa. Käytämme näitä evästeitä esimerkiksi tietääksemme, mikä sivujemme sisällöistä on suosittua sekä varmistaaksemme, että kävijät löytävät heille merkitykselliset sisällöt. Kaikki kerätyt tiedot ovat tilastollista aineistoa, eikä niistä voi tunnistaa henkilöitä. Voit kuitenkin halutessasi poistaa näiden evästeiden käytön milloin tahansa.

Kohdistus- ja mainosevästeet

Kohdennamme mainontaamme, jotta voimme tavoittaa SDP:n politiikasta kiinnostuneista ihmisiä mahdollisimman hyvin. Voimme käyttää näitä evästeitä esimerkiksi sinulle kohdennetun mainonnan täsmällisyyden ja kiinnostavuuden parantamiseen. Evästeitä voidaan käyttää myös sivujemme sisällön tekemiseksi sinua kiinnostavammaksi. Tietojen kerääminen perustuu selaimesi tai laitteesi yksilölliseen tunnistamiseen. Voit halutessasi poistaa näiden evästeiden käytön milloin tahansa.

SDP:n Kim Berg: Ensihoitoalan hätähuuto kuultava

Ajankohtaista 13:05

Kansanedustaja, sosiaali- ja terveysvaliokunnan jäsen Kim Berg (sd.) on huolissaan ensihoitoalan ammattilaisten työturvallisuudesta. Alan järjestötoimijat julkaisivat marraskuun alussa laajan Ensihoitoalan väkivalta -kyselyn, jonka mukaan sanallinen uhkailu ja uhkaava käytös on alalla lähes jokapäiväistä ja väkivaltatilanteiden määrä on lisääntynyt. Lähes 40 % vastaajista on saanut tappouhkauksia tai uhkailussa on mukana teräase (30 %) tai ampuma-ase (9 %).

– Ensihoitoalan ammattilaisten huoli on otettava vakavasti. Ensihoito- sekä ensivastetyössä työskentelevien työturvallisuutta ja oikeusturvaa on viipymättä parannettava. On vain ajan kysymys, että jollekin ensihoitoalan ammattilaiselle sattuu työtehtävällä jotain vakavaa, mikäli ongelmaan ei pikaisesti löydetä ratkaisuja, Berg vaatii.

Lähes kaikki (89%) kyselyyn vastanneista pitivät tärkeänä sitä, että rangaistukset olisivat kovemmat ensihoito- tai ensivastetehtävässä toimivaa uhanneelle. Bergin mukaan teon kriminalisoinnilla ja rikoslain rangaistusasteikolla on merkitystä paitsi ensihoitotyön yleisen kunnioituksen ja arvostuksen osalta myös yleisen turvallisuuden kannalta. Hän lisää, että rikoslain muuttaminen ei kuitenkaan yksin ratkaise koko ongelmaa.

– Ensihoidon ammattilaisten tehtävänkuvaan ja koulutukseen ei, ainakaan pääsääntöisesti, kuulu väkivaltaisen ihmisen taltuttaminen, vaan tähän tarvitaan edelleen järjestyksenvalvonnan ammattilaisten osaamista ja tukea. Väkivaltaisen vastustamisen kriminalisointia suurempana huolenaiheena ensihoitajien keskuudessa nähdäänkin poliisilta saatavan virka-avun saamisen selkeä vaikeutuminen, Berg toteaa.

Ensihoito ja pelastusalan järjestöt esittävät kannanotossaan kolmea välittömästi käynnistettävää toimenpidekokonaisuutta alan työturvallisuuden parantamiseksi. Berg yhtyy näkemykseen.

– Sosiaali- ja terveysministeriön sekä sisäministeriön tulee käynnistää välittömästi ensihoidon ja ensivastetoiminnan työturvallisuuden parantamiseen tähtäävä kansallinen hanke, jonka tavoitteena on vähentää uhka- ja väkivaltatilanteiden syntymistä ja edistää alan turvallisuuskulttuuria. Työturvallisuuden hälyttävään heikkenemiseen täytyy vastata lainsäädännöllisin keinoin ja ensihoitotyötä tekeviä kohtaan kohdistuvasta väkivallasta tulee langettaa tuomiot, kuten virkamiehen väkivaltaisesta vastustamisesta, Berg vaatii.

Ensihoitoalan työturvallisuudella on viime kädessä suora vaikutus myös kansalaisten avunsaantiin, terveyteen ja turvallisuuteen.

– Lisääntyvät uhkatilanteet ovat yhteiskunnallinen ongelma, josta hoitotyötä tekevien lisäksi voi kärsiä myös autettava, mikäli annettu hoito viivästyy uhkatilanteen vuoksi. Ensihoitoalalla työssä kohdattu väkivalta pitää tunnistaa ja tunnustaa ilmiönä ja sen vähentämiseksi pitää löytyä keinoja yhteiskunnassa laajemmin, Berg vetoaa.

***
SDP:s Kim Berg: Akutsjukvårdens nödrop måste höras

Riksdagsledamot Kim Berg (SDP), som sitter i riksdagens social – och hälsovårdsutskottet, är oroad över arbetarskyddet för yrkesutbildade personer inom akutsjukvården. Fackförbunden inom branschen publicerade i början av november en omfattande enkät om våld inom akutsjukvården. Enligt enkäten är verbalt hot och hotfullt beteende nästan en del av vardagen inom branschen och antalet våldssituationer har ökat. Nästan 40% av de som svarade på enkäten hade blivit utsatta för dödshot eller de har hotats med ett eggvapen (30%) eller skjutvapen (9%).

– Akutsjukvårdarnas oro måste tas på allvar. Arbetarskyddet och rättssäkerheten för dem som arbetar inom akutsjukvård och räddningsväsendet ska utan dröjsmål förbättras. Det är bara en tidsfråga innan någon inom akutsjukvården råkar ut för något allvarligt i sitt arbete, om man inte snabbt hittar lösningar på problemet, säger Berg som kräver förändring.

Nästan alla (89%) av dem som besvarade enkäten anser det vara viktigt att straffen blir strängare gällande olaga hot mot personer som arbetar inom akutsjukvård eller ambulanssjukvård. Enligt Berg har kriminaliseringen och straffskalan i strafflagen betydelse inte bara med tanke på den allmänna respekten för och uppskattningen av alla de som jobbar inom akutsjukvården utan också med tanke på den allmänna säkerheten. Ändringen av strafflagen löser dock inte ensamt hela problemet.

-Befattningsbeskrivningen och utbildningen för akutvårdspersonal och motsvarande yrkesgrupper omfattar i regel inte hanterande av våldsamma människor. För dem behövs fortfarande kompetens och stöd organiserad tillsammans med säkerhetstjänster. En större oro bland akutsjukvårdarna än avsaknaden av kriminaliseringen av olaga hot är de allt sämre förutsättningarna att få stöd av polisen, konstaterar Berg.

Berg stöder förslagen som organisationerna inom akutsjukvården och räddningsväsendet presenterat i sitt ställningstagande. De föreslår tre större åtgärder som ska inledas omedelbart för att förbättra säkerheten i arbetet inom branschen.

– Social – och hälsovårdsministeriet och inrikesministeriet ska omedelbart inleda ett nationellt projekt som syftar till att förbättra arbetarskyddet inom akutsjukvården och räddningsväsendet. Projektet syftar till att minska uppkomsten av hotfulla situationer och våldssituationer och främja en trygghetskänsla inom branschen. Den alarmerande försämringen av arbetarskyddet måste bemötas genom lagstiftning, och våld mot dem som arbetar inom akutsjukvården ska kriminaliseras, säger Berg.

Arbetarskyddet inom akutsjukvården har i sista hand också en direkt inverkan på medborgarnas tillgång till hjälp, hälsa och säkerhet.

– Ökade hotfulla situationer är ett samhälleligt problem som inte bara vårdarbetarna drabbas av. Det kan även leda till att vården av den hjälpbehövande fördröjs på grund av hotet. Inom akutsjukvården ska våld i arbetet identifieras och erkännas som ett fenomen, samt metoder hittas för att minska våldet på alla nivåer i samhället, anser Berg.