Evästeasetukset

Välttämättömät evästeet

Nämä evästeet ovat välttämättömiä sivujemme teknisen toiminnan kannalta, eikä niitä voi kytkeä pois päältä. Toiminnalliset evästeet ovat keskeisiä esimerkiksi sivujemme selaamisen ja sivujemme ominaisuuksien käyttämisen kannalta.

Analytiikka

Nämä evästeet keräävät ainoastaan anonyymia tietoa siitä, kuinka sivujamme käytetään. Analytiikkaevästeiden avulla pystymme mittaamaan ja analysoimaan sivujemme toimintaa. Käytämme näitä evästeitä esimerkiksi tietääksemme, mikä sivujemme sisällöistä on suosittua sekä varmistaaksemme, että kävijät löytävät heille merkitykselliset sisällöt. Kaikki kerätyt tiedot ovat tilastollista aineistoa, eikä niistä voi tunnistaa henkilöitä. Voit kuitenkin halutessasi poistaa näiden evästeiden käytön milloin tahansa.

Kohdistus- ja mainosevästeet

Kohdennamme mainontaamme, jotta voimme tavoittaa SDP:n politiikasta kiinnostuneista ihmisiä mahdollisimman hyvin. Voimme käyttää näitä evästeitä esimerkiksi sinulle kohdennetun mainonnan täsmällisyyden ja kiinnostavuuden parantamiseen. Evästeitä voidaan käyttää myös sivujemme sisällön tekemiseksi sinua kiinnostavammaksi. Tietojen kerääminen perustuu selaimesi tai laitteesi yksilölliseen tunnistamiseen. Voit halutessasi poistaa näiden evästeiden käytön milloin tahansa.

SDP:n kansanedustajat tyytyväisiä: Suden kannanhoidollinen metsästys vähentää susikonflikteja ja salametsästystä

Ajankohtaista 13:11

Maa- ja metsätalousministeriö antoi 14.12. asetuksen, joka sallii suden kannanhoidollisen metsästyksen talvella 2022 enintään 20 yksilöllä.

Eduskunnan maa- ja metsätalousvaliokunnan sd- kansanedustajat Raimo Piirainen ja Seppo Eskelinen ovat tyytyväisiä esitykseen.

– Suden kannanhoidollinen metsästys on tarpeen, sillä ilman sitä konfliktit ihmisten ja susien välillä lisääntyisivät ja samoin salametsästys. Kannanhoidollinen metsästys ei vaaranna suden suojelua mutta on tarpeen, jotta susi ja ihminen voivat elää rinnakkain alueilla, joilla susia on paljon, toteaa SDP:n maa- ja metsätalousvaliokunnan vastaava Raimo Piirainen.

– Maa- ja metsätalousministeriön esitys on vastuullinen ja perustuu Luken arvioihin. Asetus oli tärkeää antaa jo nyt , vaikka Luken työ viitearvon määrittämisessä jatkuu. Asetus hyödyntää samaa toimintamallia, jota Ruotsissa on sovellettu suotuisan suojelutason määrittelyyn. Nyt on tärkeää kerätä kokemuksia tästä talvimetsästyskaudesta ja arvioida sen vaikutuksia sekä paikallistasolla että tutkimustarkoituksiin, muistuttaa Seppo Eskelinen, SDP:n kansanedustaja Pohjois-Karjalasta.

– Asetuksessa määritelty 20 suden suurin sallittu saalismäärä ei käytetyn mallin mukaan vaaranna susikannan suotuisaa suojelutasoa. Metsästys on muutenkin tarkasti rajattua ja määriteltyä. Metsästyksenjohtajien ja varajohtajien tulee osallistua Suomen riistakeskuksen järjestämään koulutukseen ja enimmäismetsästäjämäärä on 50. Saaliiksi saaduista susista toimitetaan näytteet kannanseurannan tarpeisiin ja ilmoitus saaliista on viipymättä toimitettava poliisille ja alueen Metsähallituksen erätarkastajalle sekä Suomen riistakeskukselle, päättää Piirainen.

Maaliskuussa 2021 Suomessa oli todennäköisimmin yhteensä 57 parin tai perhelauman asuttamaa susireviiriä. Luonnonvarakeskus arvioi susiyksilöiden määrän olevan 90% todennäköisyydellä välillä 337–452 marraskuussa 2021. Viimeisen viiden vuoden aikana Suomen susikanta on kasvanut keskimäärin noin 16 % vuosivauhtia. Maa- ja metsätalousministeriö antoi Luonnonvarakeskukselle tehtäväksi tuottaa Suomen susikannan suotuisan suojelutason viitearvon kansainvälisenä tutkimusyhteistyönä. Viitearvo kuvaa sitä populaatiokokoa, joka mahdollistaisi susikannan suotuisan suojelutason saavuttamisen ja ylläpitämisen Suomessa pitkällä aikavälillä, mikäli myös muut suotuisan suojelutason kriteerit täyttyvät. Luonnonvarakeskus on julkaissut väliraportin viitearvoista syyskuussa 2021.