Evästeasetukset

Välttämättömät evästeet

Nämä evästeet ovat välttämättömiä sivujemme teknisen toiminnan kannalta, eikä niitä voi kytkeä pois päältä. Toiminnalliset evästeet ovat keskeisiä esimerkiksi sivujemme selaamisen ja sivujemme ominaisuuksien käyttämisen kannalta.

Analytiikka

Nämä evästeet keräävät ainoastaan anonyymia tietoa siitä, kuinka sivujamme käytetään. Analytiikkaevästeiden avulla pystymme mittaamaan ja analysoimaan sivujemme toimintaa. Käytämme näitä evästeitä esimerkiksi tietääksemme, mikä sivujemme sisällöistä on suosittua sekä varmistaaksemme, että kävijät löytävät heille merkitykselliset sisällöt. Kaikki kerätyt tiedot ovat tilastollista aineistoa, eikä niistä voi tunnistaa henkilöitä. Voit kuitenkin halutessasi poistaa näiden evästeiden käytön milloin tahansa.

Kohdistus- ja mainosevästeet

Kohdennamme mainontaamme, jotta voimme tavoittaa SDP:n politiikasta kiinnostuneista ihmisiä mahdollisimman hyvin. Voimme käyttää näitä evästeitä esimerkiksi sinulle kohdennetun mainonnan täsmällisyyden ja kiinnostavuuden parantamiseen. Evästeitä voidaan käyttää myös sivujemme sisällön tekemiseksi sinua kiinnostavammaksi. Tietojen kerääminen perustuu selaimesi tai laitteesi yksilölliseen tunnistamiseen. Voit halutessasi poistaa näiden evästeiden käytön milloin tahansa.

SDP:n kansanedustaja Tuula Väätäinen: Suomen valttikortteja ovat korkea koulutustaso ja korkea osaaminen  

Ajankohtaista 15:05

Eduskunta on tänään saanut käsiteltäväkseen hallituksen koulutuspoliittisen selonteon. Selonteko on kirjattu Sanna Marinin johtaman hallituksen hallitusohjelmaan SDP:n esityksestä. Selonteossa osoitetaan Suomen koulutuksen kehittämisen tiekartta 2030-luvulle ja pidemmälle, jotta Suomen menestys ja globaali asema myös jatkossa perustuu koulutukseen, osaamiseen ja tutkimukseen. Tiekartta perustuu SDP:n laatimaan Osaamispolku 2030 -näkemykseen. Selonteko on ensimmäinen 15 vuoteen ja kattaa laajan tilannekuvan ja 2040-luvulle yltävää ennakointia tulevasta.

Selonteon tavoitteisiin lukeutuu: varhaiskasvatukseen osallistuvien lasten osuuden pitäminen pohjoismaisella tasolla ja perusopetuksen oppilaiden oppimistulokset ylläpitäminen kansainvälisellä huipputasolla. Kaikkien suomalaisten nuorten tulee suorittaa toisen asteen tutkinnon ja nuorista aikuisista vähintään puolen tulee suorittaa korkeakoulututkinto. Lisäksi kaikilla on mahdollisuus kehittää ja uudistaa osaamistaan riippumatta taustasta, työpaikasta, elämäntilanteesta tai vammaisuudesta.

– Päästäksemme selonteossa esitettyihin koulutuspoliittisiin tavoitteisiin on meidän kiinnitettävä erityistä suomalaisten perustaitojen osaaminen ja oppimisen tukeen koulussa ja sen ulkopuolella. Riittävät perustaidot, kuten lukutaito, ovat yhteiskunnassamme toimimisen perusedellytys. Tästä huolimatta 11% peruskoulun päättävistä nuorista ymmärtää ja omaksuu tekstiä heikosti. Jokaisen suomalaisen nuoren koulupolulla keskeistä on riittävä oppimisen tuki. Erityisesti korona-aika on lisännyt lasten ja nuorten kokemaa pahoinvointia ja aiheuttanut oppimisvajetta. Koulutuksellinen eriarvoisuus on Suomessa lisääntynyt ja oppimistuloksissa näkyvät entistä selvemmin sosioekonomiset ja alueelliset. Nämä seikat heijastuvat koulutusuran pituuteen ja myöhempään elämään. Koulutuspoliittinen selonteko tähtää näiden epäkohtien ja kehityssuunnan muuttamiseen, kertoo Väätäinen.

– Pidän tärkeänä, että meillä Suomessa on nyt yhteiset yli hallituskausien kestävät askelmerkit, jolla varmistamme koulutuksen pitkäjänteisen kehittämisen aina 2040-luvulle asti. Parannettavaa on kuitenkin aina ja suomalaisen koulutuksen eteen on tehtävä kaikki. Suomen valttikortteja ovat korkea koulutustaso ja korkea osaaminen. Eduskunnan on sitouduttava koulutus- ja osaamistason nostoon sekä koulutuksellisen tasa-arvon turvaamiseen kaikkialla Suomessa. Tämä edellyttää lainsäädäntöä. Koulutuksen laatukriteereitä, opettajamitoitusta ja oppimisen tukea varhaiskasvatuksesta toiselle asteelle, sanoo Väätäinen.

– Koulutuksen kehittäminen ja selonteon osoitetuiden tavoitteiden saavuttaminen edellyttää riittäviä resursseja. Seuraavan vuosikymmenen aikana koulutuksen rahoitus nostettava muiden Pohjoismaiden tasolle. Aikaisemmin tehdyt koulutusleikkausten virheet täytyy korjata ja nostaa rahoitus koulutuksen korkean laadun edellyttämälle tasolle, Väätäinen päättää.