SDP:n Kansanedustaja Salonen Väyläviraston investointiohjelmasta: Kasitielle jäämässä vielä merkittäviä puutteita
Väylävirasto on julkaissut investointiohjelmansa vuosille 2022-2029. Kyseessä on virkamiesesitys, jossa ehdotetaan seuraavien vuosien toteuttavat liikennehankkeet. Lopulliset päätökset toteutettavista hankkeista tekee kuitenkin aina eduskunta. Kansanedustaja Kristiina Salonen (sd.) kommentoi, että ohjelmassa on mukana Satakunnalle tärkeitä hankkeita, mutta myös puutteita.
– Investointiohjelmassa on tunnistettu alueen kehittämistarpeita ja joidenkin tärkeimpien liikennekohteidemme kiireellisyys. Rahoitettavaksi on nostettu esimerkiksi Vt 2 parantaminen Porin keskustassa, johon investointiohjelmassa suunnataan 60 miljoonaa euroa. Pidän kiitettävänä myös sitä, että suomalaisen raideliikenteen kilpailukyvylle tärkeä Tampere-Pori/Rauma-radalla toteutettava Digirata-hanke on nostettu ohjelmassa esiin. Suomen viennille elintärkeän kasitien osalta ohjelmaan jää kuitenkin valitettavasti vielä merkittäviä puutteita, Salonen kommentoi.
Pääväyläasetuksen mukaan pääväylien nopeusrajoitusten tulisi yltää maanteillä vähintään 80 kilometriin tunnissa. Kasitiellä tämä palvelutaso ei kuitenkaan toteudu huonojen ja kapeiden tieosuuksien sekä taajamien tasoristeysten vuoksi. Tie on paikoin vaarallinen, etenkin ruuhka-aikoina.
– Länsirannikon satamien kautta kulkee lähes puolet Suomen ulkomaankaupan kuljetuksista ja raideyhteyden puuttuminen korostaa entisestään kasitien merkitystä tavaraliikenteen väylänä. Sen lisäksi kasitien varrella Turku-Pori-välillä asuu miltei 400 000 asukasta ja sijaitsee yli 150 000 ihmisen työpaikka.Pääväyläasetuksen mukainen palvelutaso ja liikenteen turvallisuus edellyttävät valtion budjetista lisäinvestointeja kasitielle vielä seuraavan kahdeksan vuoden aikana, kuten esimerkiksi nelikaistaosuuksia Porin ja Rauman välille ja Varsinais-Suomessa sijaitsevan Laitilan risteysalueen parantamisen. Kasitiellä on suuri merkitys koko Suomelle, Salonen painottaa.
Salosen mielestä investointiohjelmassa olisi ollut tärkeää huomioida myös tulevan Rauman seisakkeen ylläpitokustannukset. Seisakkeen rakentaminen mahdollistaisi tulevaisuudessa henkilöjunaliikenteen Rauma-Kokemäki-välille ja näin ollen edistäisi laajemmin kestävää liikennettä Satakunnassa.
– Hyvä uutinen on, että ohjelmaa tullaan päivittämään vuosittain. Pitkällä kaudella on varauduttava joustavasti myös ohjelman ulkopuolisiin hankkeisiin tarpeiden mukaan. Esimerkiksi elinkeinoelämän uudet investoinnit saattavat toteutuakseen tarvita infran parannuksia, eikä suunnitelmallisuus saa silloin tarkoittaa liiallista jäykkyyttä, Salonen alleviivaa.
