SDP:n kansanedustaja Lauri Ihalainen ehdottaa työttömyysturvamuutosten jatkovalmistelun kytkemistä osaksi laajempaa kokonaisuutta puoliväliriihen yhteydessä

Ajankohtaista 10:18

Ihalaisen mukaan työllisyysmäärärahoja on lisättävä merkittävästi, jotta hallituksen kaavailemat työttömien haastattelut johtavat laadukkaaseen työllistämispolkuun. Muuten edessä voi olla iso sotku, varoittaa Ihalainen. Ihalaisen mukaan ei ole reilua lätkiä korvauksettomia päiviä, mikäli ei kyetä osoittamaan työllistäviin toimenpiteisiin.

Hallituksen kaavaileman työllisyyspaketin merkittävä osa asioista on siirtymässä hallituksen puoliväliriihen yhteyteen ratkottavaksi. Valmistelutyötä näiltä osin jatketaan kolmikannassa. Tästä kokonaisuudesta irrallaan hallitus on kuitenkin linjannut, että ns. työttömien aktivointimallin esityksen valmistelua erimielisyydestä huolimatta jatketaan.

Kolmen kuukauden välein työttömille tehtävässä haastattelussa ei sinänsä ole moitittavaa. On suuri riski, että 340 000 työttömän yksilölliset haastattelut jäävät laadullisesti ohueksi. Näiden haastattelujen perusteella tulisi tehdä arviot työttömän aktiivisuudesta. Työttömyysturvan maksaja selvittäisi erikseen onko ollut kolmen kuukauden aikana vähintään 18 tuntia työssä – ellei – menettäisi yhden työttömyysturvapäivän kuukaudessa.

Pahimmillaan tulee monikerroksisia karensseja ja niiden valvontaa ollaan esittämässä monelle taholla. Tavoitteena tulisi olla karenssijärjestelmän yksinkertaistaminen ja valvonnan selkeys. Kysymys on myös työttömän oikeusvarmuudesta.

Esimerkiksi Keski-Suomessa pitäisi haastatella kuukaudessa n.500 työtöntä ja varmistaa laadukkaat työllistämissuunnitelmat.

Resurssit, vaikka niitä lisättäänkin TE-toimistoihin, ne eivät tule riittämään ja on riski, että haastattelujen laatu kärsii. Myös TE-toimistojen varsinainen tehtävä välittää työtä voi heikentyä. Haastattelun pitäisi johtaa siihen, että työtön pääsee työvoimapoliittiseen koulutukseen, palkkatukityöhön, kuntoutukseen tai muuhun vastaavaan eli tarvitaan laadukas työllistämispolku.

Ei ole reilua lätkiä korvauksettomia päiviä, jos ei kyetä osoittamaan työllistäviin toimenpiteisiin. Työllisyysrahoitusta tulisi lisätä merkittävästi. Uusi kepittävä karenssijärjestelmä yhdistettynä siihen, että työttömien ansioturva lyhennetään 500 päivästä 400 päivään johtaa yhä useamman työttömän kasvaviin taloudellisiin vaikeuksiin ja kunnalliset toimeentulomenokustannukset kasvavat.

Jos työttömät kokevat, että kolmen kuukauden välein on edessä kontrolli-istunto ja karenssien jakotilaisuus, on uudistus mennyt pieleen. Lähtökohta pitäisi olla työttömien tukeminen, kannustaminen ja itseluottamuksen vahvistaminen sekä realistiset näkymät työllistämispolun rakentamiseen.

Hallituksen esitys siitä, että valtion maksamaa työttömyysturvan rahoitusta käytetään työnantajalle maksettavaan palkkatukeen, starttirahan ja liikkuvuusavustukseen on hyvä myös SDP:n ajama uudistus.

Vaikka hallitus on jättänyt esityksiä eduskunnalle, olisi järkevää siirtää tämän yksittäisen uudistuksen jatkovalmistelu laajempaan työllistämistä ja työttömyysturvan rahoituksen käyttöä koskevaan kokonaisuuteen, joita on jo päätetty kevään puoliväliriihessä ratkoa.

Hallituksen tulisi kevään puoliväliriihessä muutoinkin nostaa katse työllisyyttä tukevaan kasvuun, viennin ja investointien tukemiseen.

Hallituksen tulisi laatia yritysrahoitusta laajempi investointiohjelma sekä läpivalaista kaikki yritystuet ja määritellä niiden myöntämiselle uudistetut kriteerit.