SDP:n Johan Kvarnström: Kansalliskielistrategialla vahvistamme ruotsia ja suomea maassamme
Valtioneuvosto on hyväksynyt päivitetyn kansalliskielistrategian, jolla turvataan kaikkien oikeus saada palveluja kansalliskielillä ja parannetaan kieli-ilmapiiriä. Kansanedustaja Johan Kvarnström (SDP) näkee strategiassa paljon hyvää ja pitää sitä vahvana pohjana konkreettiselle edistykselle.
– Oli jo korkea aika päivittää kansalliskielistrategia, ja haluan kiittää kaikkia niitä, jotka ovat myötävaikuttaneet työhön, erityisesti pääministeri Sanna Marinin johtamaa ohjausryhmää. Hallitusohjelman mukaisesti strategia uudistetaan, mistä hyötyy koko Suomi. Hyvä kieli-ilmapiiri hyödyttää kaikkia kieliryhmiä, toteaa myös Svenska Finlands Folktingetin varapuheenjohtajana toimiva Johan Kvarnström.
Kansalliskielistrategian tavoitteena on varmistaa, että Suomessa on jatkossakin kaksi elävää kansalliskieltä. Suomen kielen osalta päätavoitteena on torjua kielen käyttöalueen kaventuminen. Ruotsin kielen osalta tavoitteena on turvata ruotsinkielisten palvelujen saatavuus ja toimivuus sekä vahvistaa kieliyhteisön elinvoimaa. Strategialla pyritään myös edistämään maahanmuuttajien mahdollisuuksia oppia kansalliskieliä.
Strategiassa korostetaan, että kansalliskielten elinvoiman ja kielellisten perusoikeuksien turvaamiseksi tarvitaan tulevaisuudessa uusia ratkaisuja ja rakenteita.
– Yksi monista ehdotuksista, jota pidän tärkeänä, on lisätä tuntiresursseja toisen kotimaisen kielen opetukseen vuosiluokilla 7–9. Tämä koskee molempia kieliryhmiä, Kvarnström sanoo.
Visiot ja toimenpiteet
Uuden kansalliskielistrategian visiona on viisi kohtaa, joissa korostuvat hyvinvoiva kansalliskieli yhteiskunnan peruspilarina, ylpeys Suomessa puhutuista kielistä, kansalliskielten näkyminen, kuuleminen ja tunnustaminen yhteiskunnassa ja niiden käyttö yhteiskunnan kaikilla segmenteillä sekä mahdollisuus elää ja toimia Suomessa omalla kielellään, joko suomeksi tai ruotsiksi. Lisäksi turvataan kaikille oikeus oppia maamme kansalliskieltä, suhtaudutaan myönteisesti kaikkiin kieliin ja otetaan huomioon vähemmistökieliryhmän kielelliset oikeudet.
Vision pohjalta strategialla on kolme suuntaviivaa: 1) Oikeus palveluihin omalla kielellä, 2) Kansalliskielten aseman turvaaminen ja 3) Elävä kaksikielisyys.
Kullakin suuntaviivalla on lisäksi joukko tavoitteita, joille on laadittu konkreettisia toimenpide-ehdotuksia.
– Toimintamalli on onnistunut ja siirtyy suurista sanoista konkreettisiin toimiin, joissa on selkeä vastuunjako, Kvarnström sanoo.
– Ajankohtainen esimerkki työstä on se, että kaksikieliset hyvinvointialueet ottavat sote-uudistuksen toimeenpanon yhteydessä käyttöön Suomen Kuntaliiton ja Folktingetin valmistelemat työkalut kielellisten oikeuksien turvaamiseksi hyvinvointialueiden tuottamissa palveluissa.
– Toinen hyvä esimerkki on selvittää tarve päivittää digitaalisia palveluja koskeva lainsäädäntö siten, että se huomioi kielinäkökulman.
– Kolmas tärkeä asia monista on painotus helpon kielen käyttämiseen, millä on selvä yhteys osallisuuteen ja yhdenvertaisuuteen sekä syrjäytymisen ehkäisyyn. On tärkeää, että strategian mukaan kaikkien ministeriöiden tehtävänä ja suosituksena kunnille on lisätä helpon suomen ja ruotsin kielen käyttöä ministeriöiden ja hallinnonalojen eri tapahtumien toiminnassa, viestinnässä ja suunnittelussa samoin kuin helpon kielen ja selkeän yleiskielen osaaminen, Johan Kvarnström sanoo.
Kvarnström tähdentää, että jatkossa strategian tosiasiallinen toteutuminen on aivan keskeistä.
– Meillä on yhteinen vastuu seurata implementointia jatkuvasti.
