Evästeasetukset

Välttämättömät evästeet

Nämä evästeet ovat välttämättömiä sivujemme teknisen toiminnan kannalta, eikä niitä voi kytkeä pois päältä. Toiminnalliset evästeet ovat keskeisiä esimerkiksi sivujemme selaamisen ja sivujemme ominaisuuksien käyttämisen kannalta.

Analytiikka

Nämä evästeet keräävät ainoastaan anonyymia tietoa siitä, kuinka sivujamme käytetään. Analytiikkaevästeiden avulla pystymme mittaamaan ja analysoimaan sivujemme toimintaa. Käytämme näitä evästeitä esimerkiksi tietääksemme, mikä sivujemme sisällöistä on suosittua sekä varmistaaksemme, että kävijät löytävät heille merkitykselliset sisällöt. Kaikki kerätyt tiedot ovat tilastollista aineistoa, eikä niistä voi tunnistaa henkilöitä. Voit kuitenkin halutessasi poistaa näiden evästeiden käytön milloin tahansa.

Kohdistus- ja mainosevästeet

Kohdennamme mainontaamme, jotta voimme tavoittaa SDP:n politiikasta kiinnostuneista ihmisiä mahdollisimman hyvin. Voimme käyttää näitä evästeitä esimerkiksi sinulle kohdennetun mainonnan täsmällisyyden ja kiinnostavuuden parantamiseen. Evästeitä voidaan käyttää myös sivujemme sisällön tekemiseksi sinua kiinnostavammaksi. Tietojen kerääminen perustuu selaimesi tai laitteesi yksilölliseen tunnistamiseen. Voit halutessasi poistaa näiden evästeiden käytön milloin tahansa.

SDP:n Itä-Suomen tavoitteet

Ajankohtaista 08:52

SDP:n Itä-Suomi -työryhmän puheenjohtaja Paavo Lipponen

Itä-Suomi tarvitsee valtion erityiskohtelua

Sosialidemokraattien tavoitteena on elinvoimainen Itä-Suomi, joka on hyvä paikka elää ja asua. Itä-Suomi ammentaa kasvua korkeatasoisesta osaamisesta ja sen elinkeinoelämä kilpailee globaalin talouden eturivissä.

SDP:n mielestä tarvitaan maakuntarajat ylittävää yhteistyötä ja uudenlaista Itä-Suomi -henkeä nostamaan alue tämänhetkisestä taantumasta. Mahdollisuuksia on ja itäsuomalaisten kansanluonteen mukaisesti ne varmasti myös saavutetaan, alueen ja valtiovallan yhteistyöllä. Itä-Suomen kehittäminen edellyttää voimakkaita poliittisia toimenpiteitä. Itä-Suomen tulee olla valtiovallan erityisessä suojelussa, ja sille tulee turvata erillisrahoitus valtion budjettiin.

1. Hyvinvointiosaaminen kasvualaksi

Itä-Suomen kaksi tiedeyliopistoa yhdessä ammattikorkeakouluverkoston ja muiden oppilaitosten kanssa muodostavat vahvan opetuksen ja tutkimuksen pohjan. Yhdeksi itäsuomalaisen osaamisen pohjaksi ottaa myös terveydenhuolto. Keskittymällä erityisesti ikäihmisten hyvinvointiin, aktiivisen ikääntymisen tukemiseen ja monialaiseen ikäosaamiseen alue vastaa paitsi omiin haasteisiinsa, luo pohjaa yritystoiminnalle, jolla vastataan globaaliin väestön ikääntymiseen. Itä-Suomen hyvinvointiosaamisesta on mahdollista luoda yksi Suomen uusista kasvualoista.

EU:n alue- ja rakennepolitiikkaa uudistettaessa Suomen on edelleen varmistettava, että harva asutus säilyy rahoituksen peruskriteerinä. Samalla pitää varmistaa, että rahoituksen hyöty kohdistuu sinne missä harva asutus muodostaa pysyvän olosuhdehaitan eli Itä- ja Pohjois-Suomeen. Niin ikään ikääntyminen on huomioitava rahoituksen kriteerinä. Rahoitus on aiempaa voimakkaammin kytkettävä työelämän sekä sosiaali- ja terveyspalveluiden kehittämiseen, joissa Itä-Suomen on mahdollista toimia edelläkävijänä.

2. Metsän ja luonnonvarojen jalostuksen uusi tuleminen

Alueen elinkeinoelämän kasvupohjaan kuuluvat myös maailmanluokan metsänjalostajat ja uutta työtä ja vaurautta lupaava kaivannaisten hyödyntäminen. Itä-Suomelle erityisen tärkeätä on puun jatkojalostus, lisäarvon hankkiminen. Sitä ei edistetä suosimalla puun polttamista energiaksi. Energia-alkuiset johdannaiset – biodiesel ja hajautettu energiantuotanto, mm. jätteiden hyväksikäyttö ovat tähän liittyviä kasvualoja, jotka työllistävät myös alueen metalliosaamista. Metsäteollisuuden tulee aktiivisesti kehittää bio-osaamista, onhan ala muun muassa ylivoimaisesti merkittävin uusiutuvan energian tuottaja Suomessa.

Kaivannaisteollisuus on niin itäsuomalainen kuin globaali tulevaisuudenala. Lähivuosikymmeninä Aasian kehittyvien maiden talouskasvussa painottuvat raaka-aineita käyttävät investoinnit: infrastruktuurin kehittäminen ja muu rakennustoiminta lisäävät metallien ja muiden raaka-aineiden kysyntää. Kaivannaisteollisuuden lupaavat kasvuodotukset eivät yksin riitä alan kehittämiseen. Geologian tutkimuslaitoksen vahvistaminen ja sen resurssien turvaaminen on ollut järkevää ja sen asemaa luonnonvara-alan sektoritutkimuksessa on edelleen vahvistettava. Kaivannaisteollisuuden edistäminen on perusteltua työllisyyssyistä. Kaivokset ja kaivannaisteollisuus tulee saattaa kiinteistöverotuksen piiriin.

3. Luonnon puhtaus ja tuhannet järvet alueen mielikuvamainontaan

Itä-Suomi on nostettava Suomi -brändin kärkialueeksi. Alueen puhtaat vedet, luonnon hiljaisuus, luonnonläheisyys, kulttuuriperimä ja esimerkiksi laadukas elintarviketuotanto mahdollistavat houkuttelevan mielikuvan ja tulevaisuushorisontin rakentamisen. Maataloudessa lähi- ja luomuruoan suosion kasvaminen tarjoavat merkittäviä kasvumahdollisuuksia. Sama koskee puhtaiden vesistöjen kestävää hyödyntämistä. Alueella on kaikki mahdollisuudet olla edelläkävijä tulevaisuuden matkailutrendien vahvuuksien suhteen. Tämä vaati alueen vahvaa yhteistyötä alueen markkinoinnissa.

Ympäristön ja elinkeinotoiminnan kestävä yhteensovittaminen on alueen vahvuus. Itä-Suomessa on maailmanluokan kulttuuriperintö ja -osaaminen. Savonlinnan oopperajuhlat keräävät vuodesta toiseen ison kansainvälisen vierasjoukon ja sen rahoitus on jatkossakin turvattava. Myös laajasta muusta kulttuuritoiminnasta on ammennettavissa lisää vaurastumisen mahdollisuuksia ja hyvinvointia. Tästä erinomaisia esimerkkejä ovat muun muassa Ilosaarirock, Kuhmon Kamarimusiikki, Kuopio tanssii ja soi. Itä-Suomessa on ihmisen hyvä olla.

4. Venäjä ja tulevaisuuden mahdollisuudet

Venäjä on Itä-Suomen valttikortti niin kaupankäynnissä, yritystoiminnassa kuin matkailussakin. Itäsuomalaisten yliopistojen ja ammattikorkeakoulujen toimintaa voidaan kehittää ja opetuksen ja tutkimuksen taso turvata laajentamalla yhteistyötä Pietarin ja muiden Venäjän lähialueiden suuntaan. Venäjän teollisuuden ja infrastruktuurin rakennemuutos on vasta käynnistymässä ja tulee jatkumaan kymmeniä vuosia, jolloin koulutustarve ei kaakkoisessa Suomessa vähene. Myös lähialuetyökalujen eli EU:n tukien, pohjoisen ulottuvuuden yhteistyön ja omien budjettivarojen käytön painotukset on arvioitava uudelleen palvelemaan tehokkaalla tavalla alueen kehittymistä.

Venäjä-yhteyksien parantamiseksi tarvitaan pidemmällä aikavälillä tarkastellen viisumivapautta. Viisumivapaus voisi kaksinkertaistaa helposti nykyisen Itä-Suomen raja-asemien kautta maahan tulleiden määrän 5 – 6 miljoonaan matkailijaan, jotka entistä enemmän viettävät ostosmatkaa pitempiä aikoja Suomessa eli tämä piristysruiske Suomen matkailulle ei rajoitu vain Itä-Suomeen, vaan yhtä lailla koko Suomeen. Tämä edellyttää joustavuuden lisäämistä erityisesti rajanylityksiin.

Itäsuomalaisten nuorten kilpailukyvyn turvaamiseksi työmarkkinoilla tulee vahvistaa kielten osaamista. Siinä tarkoituksessa kielten opiskelun mahdollisuuksia yleensä ja venäjän kielen opiskelumahdollisuuksia erityisesti tulisi lisätä. Itä-Suomi voisi olla pilottialue kielten opiskelun aikaistamisessa peruskoulussa ja opetusmetodien kehittämisessä. Venäjän kielen opiskelun lisäämiseksi suunnataan kouluihin erityistä hankerahoitusta, jolla helpotetaan venäjän kielen valintaa ensimmäiseksi vieraaksi kieleksi. Myös venäjän kielen aikuisopetusta on lisättävä erityisesti palvelualojen kieliosaamisen parantamiseksi.

SDP:n Itä-Suomi –työryhmän varapuheenjohtaja Juhani Meriläinen luovutti tänään raportin SDP:n puheenjohtaja Jutta Urpilaiselle Kuopiossa. Raportin kokonaisuudessaan voi lukea SDP:n kotisivuilta osoitteesta www.sdp.fi