SDP:n Ihalainen: Liikenneinvestoinnit tukevat kilpailukykyä ja kotimaista saatavuutta

Ajankohtaista 13:17

Suomen suhteellinen etäisyys Eurooppaan on kasvanut. Etelä-Skandinavian mittavat investoinnit nopeisiin raideyhteyksiin ovat vieneet Ruotsin, Norjan ja Tanskan entisestään lähemmäksi toisiaan ja Eurooppaa. Pohjolan poliitikot loivat vision, että Etelä-Skandinaviasta tehdään maailman kilpailukykyisin työmarkkina-alue. Tavoitteena oli linkittää kansantaloudet nopeilla radoilla yhteen ja sysätä työvoima liikkeelle.

Kun ruotsalainen elinkeinoelämä Wallenbergien johdolla ajoi aikanaan Juutinrauman siltainvestoinnin läpi poliittisessa päätöksenteossa, liikenneinsinöörit hyötykustannuslaskelmineen olivat vastaan. Tänään arvioidaan, että Ruotsin ja Tanskan yhdistävän siltahankkeen hyödyistä 70 prosenttia tulee työmarkkinavaikutuksista. Väkirikkailla työmarkkinoilla kohtaanto toimii ja työnhakijat voivat liikkua yli maiden rajojen.

Tätä samaa vaikuttavuutta tavoitellaan Tallinnan tunnelilla. Hankkeen mittaluokka on kuitenkin sen verran suuri, ettei se toteutuessaan ole lyhyellä aikavälillä realismia, mutta suurta visiota ei pidä haudata.

Tallinnan tunnelia ja Jäämeren rataa Suomen on ylläpidettävä strategisina hankkeina ja vastauksina Suomen suhteellisen etäisyyden kasvuun Eurooppaan. Poliittinen ikkuna voi vielä avautua näillekin hankkeille.

Meillä on kotimaassa kasautumassa iso investointipaine koko maan, mutta erityisesti etelän ratahankkeisiin. Suomi kaupungistuu nopeinta vauhtia, joskin muuta pohjolaa hitaammin.

Lento- ja rautatien yhdistäminen liikenteelliseksi toisiaan tukeviksi hankkeiksi on todellista kilpailukykypolitiikkaa. Kansainvälisten kilpailukykytutkimuksien viesti on selvä: vähennä kaupan esteitä, pidä huoli kilpailukyvystä, monipuolista viennin jalustaa ja lisää kansainvälistä ja kotimaista saavutettavuutta.

Tunnin juna ja lentorata edellyttävät ennen näiden toteuttamista miljardi-investointia Pisara-rataan. Edellisellä hallituskaudella tehtiin selvitysten perusteella Pisara-radasta jo periaatepäätös, mutta se ei kuitenkaan edellisellä ja tällä hallituskaudella edennyt konkreettisesti. Tässäkin on tärkeää oikea marssijärjestys. Helsingin ratapihan kapasiteettiongelma on ratkaistava. Se parantaisi syöttöliikenteen sujuvuutta myös maakuntiin. Liikenneinvestoinnit eivät saa rajoittua vain ns. kasvukolmion alueelle vaan myös maan muihin osiin.

Suomen noin 2,5 miljardin arvoiseksi arvionsa infrarakenteen korjausvelasta n. 40% kohdistuu rautateihin. Haasteena on yksiraiteinen rataverkko myös häiriöherkkyyksineen.

Suomen tulee asemoida itsensä uudelleen logistiselle maailmankartalle.

Suomalainen liikennepolitiikka on ollut liian lyhyttempoista. Suunnittelua tehdään vaalikausittain, kun muissa pohjoismaissa hankkeita katsotaan 12 vuoden ajanjaksolla. Suomen maantieteellinen asema Aasian ja Euroopan välillä on osattava – Venäjä mukaan lukien – hyödyntää hyvin niin, että olemme Aasian ja Euroopan solmupiste, emmekä sivuraide.

Suomi tarvitsee logistisen ja infrapoliittisen vision, joka asemoi Suomen vahvemmin maanosia solmupisteisiin, tukee kasvupolitiikkaa, vientiä, työmarkkinoiden toimivuutta ja kotimaan aluekehitystä.

Lienee selvää, ettei julkinen rahoitus yksin riitä varmistamaan pidemmän aikavälin infrarahoitusta. Siksi pitäisi ennakkoluulottomasti pohtia myös erilaisia alianssi – ja kumppanuuteen perustuvia julkisen ja yksityisen sektorin rahoitusratkaisuja. Kuitenkin niin, ettemme päädy samaan tilanteeseen kuin esimerkiksi Britanniassa, jossa yksityinen raha käärii voitot kiskojen, kaluston, matkustajien ja henkilöstön kustannuksella.

Seuraavalla vaalikaudella tarvitaan uskottavia ratkaisuja väyläverkon korjausvelan taittamiseen, ja toimintavarmuuden parantamiseksi sekä raideliikenteen kehittäminen niin henkilöliikenteen kuin tavaraliikenteenkin kohdalla. Kiskoilla kulkeminen on myös ilmastoteko ja raideverkon panostukset ovat merkittävässä roolissa puhuttaessa ilmastonmuutoksen vastaisista toimista. 

Lauri Ihalainen puhui Vetumiesten liiton 120 –vuotisjuhlassa 15.11. klo 14.00.