SDP:n Filatov: Korona korostaa kuntien palveluiden tärkeyttä

Kuntien talousvaikeudet ovat seurausta pitkästä monivuotisesta muutosten ketjusta, jossa tarpeet kasvavat resursseja nopeammin. Tilannetta on pahentanut verotulojen kehitys sekä kustannusten nousu. Kunnat ovat arvioineet, että koronakriisi heikentävän niiden taloutta 1,7 miljardia euroa ensi vuonna.

– Lisäpanostukset kunnille ovat välttämättömiä. Valtion budjetin raamit asettava kehysmenettely on tärkeä talouden hallinnan näkökulmasta, mutta maailma ei ole kriisitilanteissa hallittavissa. Suomi on ollut poikkeustilassa ja siksi on perusteltua, että koronan suoria kustannuksia hoidetaan kehyksen ulkopuolelta poikkeusratkaisuna, Filatov sanoo.

Korona on lisännyt sosiaali- ja terveyspuolen hoivavelkaa. Siksi on tervetullutta, että hallitus aloittaa monivuotisen hoito- ja palveluvelan purkamiseen kohdentuvan sote-palveluiden saatavuutta tukevan uudistuskokonaisuuden valmistelun.

– Kuntataloutta tuetaan mittavalla kokonaisuudella. Sen kokonaisvaikutus tänä ja ensi vuonna on jopa 4 miljardia. Valtionosuuksiin tehdään kertaluonteinen korotus, harkinnanvaraista tukea korotetaan ja yhteisöveron kunnille tulevaa jako-osuutta korotetaan määräaikaisesti.

Koronaan välittömästi liittyvät testaus- ym. menot korvataan kunnille ja sairaanhoitopiireille täysimääräisesti valtion toimesta.

Näistä miljardiluokan panostuksista huolimatta, monessa kunnassa on vaikeuksia rakentaa budjettia.

– Tarvitsemme kipeästi sote-uudistuksen ja muita rakenteellisia toimia, joilla tarpeet ja resurssit saadaan tasapainoon.

Järjestöjen rahoitukseen tarvitaan kestävä ratkaisu.

Järjestöillä on tärkeä rooli julkisten palveluiden täydentäjänä ja hyvinvoinnin edellytysten luojana. Vapaaehtoistyö moninkertaistaa tukieurojen vaikuttavuuden.

– Se, että järjestöjen avustuksien leikkaukseen etsittiin riihessä ratkaisua on tärkeä asia. Jakamattoman osuuden käyttö on hätäratkaisuna perusteltu, mutta se ei ole pitkällä aikavälillä riittävä eikä kestävä, vaan lisätoimia tarvitaan, Filatov toteaa.

Kriisin aikana erityisesti mielenterveysjärjestöjen toiminnan tärkeys on noussut näkyvästi esille. Järjestöt ovat täysentäneet kuntien puutteellisia palveluita ja kriisin keskellä tavoittaneet palveluiden ulkopuolelle jääneitä sekä tavoittaneet kokonaan uusia avuntarvitsijoita. Samalla ne ovat tuottaneet tietoa ja työkaluja koko väestön kriisinkestävyyden tueksi.

– Ilman järjestöjen arvokasta työtä ja tukea olisimme tuskin selvinneet kriisistä näin hyvin sosiaalisen hyvinvoinnin ja henkisen kestävyyden osalta. Tätä työtä tarvitaan jatkossakin kipeästi, Filatov muistuttaa.