SDP:n Filatov: Epätyypillisten työsuhteiden yhdenvertaisuutta parannettava

– Epätyypillisten työsuhteiden yhdenvertaisuutta on parannettava päivittämällä lainsäädäntöä, vaatii kansanedustaja Tarja Filatov. Filatov on jättänyt hallitukselle kaksi kirjallista kysymystä, joissa puututaan lainsäädännössä oleviin epäkohtiin koskien epätyypillisiä työsuhteita ja osa-aikatyötä tekeviä.

– Yhdenvertaisuus ei toteudu epätyypillisissä työsuhteissa ja osa-aikaista työtä tekevillä päivärahan maksamisessa, Filatov sanoo.

Epätyypillisissä työsuhteissa on aukkoja sen suhteen, miten pääsee osasairauspäivärahalle tai miten soviteltu päiväraha määräytyy. Nämä ovat vain esimerkkejä epäkohdista, muutakin selkiyttämistä tarvitaan.

– Lainsäädäntöä sovitellun päivärahan maksamisesta pitää uudistaa kiireellisesti, jotta se vastaisi paremmin työnteon tapojen muutokseen. Lainsäädännössä on pyritty kehittämään yhdenvertaisuutta, mutta valitettavasti lakiin on jäänyt ongelmakohtia, Filatov sanoo.

– Korjaaminen vaatii lakimuutosta, ei ole kyse vain lain tulkinnasta, Filatov huomauttaa.

– Kun työelämä muuttuu, on löydettävä keinoja, joilla erilaisissa työsuhteissa eri työtunneilla työtä tekevät pääsevät yhdenvertaisesti turvan piiriin. On myös arvioitava onko valvottu työaika ylipäätään enää relevantti peruste sovittelulle, Filatov vaatii.

Sovitellun päivärahan maksamisessa on helposti korjattavissa oleva epäkohta, joka koskee osa-aikaisia työntekijöitä, joiden työaika on noin 80 prosenttia. Soviteltua päivärahaa maksetaan erilaisella laskennalla riippuen siitä, onko työntekijän vuosiloma laskennallisesti kuusi- tai viisipäiväinen. Kuudelta lomapäivältä maksettava loma-ajan palkka aiheuttaa rajapinnassa oleville osa-aikaisille sovitellun päivärahan menetyksen nimenomaan loma-ajan palkan vuoksi. Tällaisia ovat noin 30 tuntia viikossa työtä tekevät ihmiset. 

– Tarkoitus ei varmastikaan ole ollut, että työntekijöitä kohdellaan työttömyysturvalain soveltamisessa eriarvoisesti, riippuen siitä miten heidän vuosilomalain mukaisesti ansaittu vuosilomansa annetaan, viitenä vai kuutena päivänä viikossa, Filatov sanoo.

Osasairauspäivärahan tarkoitus on tukea työkyvyttömän henkilön työelämässä pysymistä ja paluuta takaisin työelämään. Sairausvakuutuslakia muutettiin osasairauspäivärahan osalta vuoden 2014 alusta alkaen. Lakimuutoksilla pidennettiin osasairauspäivärahan kestoa ja sen tarkoitus oli ottaa huomioon kahta tai useampaa osa-aikatyötä tekevät henkilöt. Tarkoitus oli siten parantaa silpputyöntekijöiden asemaa, mutta toisin kävi. Lainmuutoksen myötä osa-aikatyöntekijöiden asema osasairauspäivärahan saajina heikkeni. Uuteen lakiin määriteltiin kokoaikatyön käsite ja sellaisten osa-aikatyöntekijöiden osasairauspäivärahahakemuksia on hylätty, jotka tekevät työtä lähes työehtosopimuksen mukaisilla täysillä tunneilla. Hyvin pienillä tuntimäärillä työskentelevät eivät käytännössä hyödy osasairauspäivärahasta.

– Se, että lähes kokoaikatyöntekijän tunneilla työskentelevät osa-aikatyöntekijät suljetaan osasairauspäivärahaoikeuden ulkopuolelle, vaikuttaa negatiivisesti hallituksen pyrkimykseen nostaa työllisyysastetta ja pidentää työuria sekä pitää osatyökyvyttömät mukana työmarkkinoilla. Osasairauspäivärahaa koskevan lainsäädännön olisikin huomioitava hieman alle kokoaikatyön työtunneilla työtä tekevät osa-aikatyöntekijät niin, että myös heillä olisi oikeus osasairauspäivärahaan, Filatov sanoo.

Sosiaaliturvajärjestelmämme tulee ottaa paremmin huomioon työelämän muutokset ja työn teettämisen moninaistuvat muodot. Hallituksen tavoitteiden toteutumisen kannalta on olennaista pitää huolta kaikkien työssäkäyvien työ- ja toimintakyvystä sekä luoda heille erilaisia tukitoimia, joilla työkykyä ylläpidetään ja edistetään, vaatii Filatov.