Evästeasetukset

Välttämättömät evästeet

Nämä evästeet ovat välttämättömiä sivujemme teknisen toiminnan kannalta, eikä niitä voi kytkeä pois päältä. Toiminnalliset evästeet ovat keskeisiä esimerkiksi sivujemme selaamisen ja sivujemme ominaisuuksien käyttämisen kannalta.

Analytiikka

Nämä evästeet keräävät ainoastaan anonyymia tietoa siitä, kuinka sivujamme käytetään. Analytiikkaevästeiden avulla pystymme mittaamaan ja analysoimaan sivujemme toimintaa. Käytämme näitä evästeitä esimerkiksi tietääksemme, mikä sivujemme sisällöistä on suosittua sekä varmistaaksemme, että kävijät löytävät heille merkitykselliset sisällöt. Kaikki kerätyt tiedot ovat tilastollista aineistoa, eikä niistä voi tunnistaa henkilöitä. Voit kuitenkin halutessasi poistaa näiden evästeiden käytön milloin tahansa.

Kohdistus- ja mainosevästeet

Kohdennamme mainontaamme, jotta voimme tavoittaa SDP:n politiikasta kiinnostuneista ihmisiä mahdollisimman hyvin. Voimme käyttää näitä evästeitä esimerkiksi sinulle kohdennetun mainonnan täsmällisyyden ja kiinnostavuuden parantamiseen. Evästeitä voidaan käyttää myös sivujemme sisällön tekemiseksi sinua kiinnostavammaksi. Tietojen kerääminen perustuu selaimesi tai laitteesi yksilölliseen tunnistamiseen. Voit halutessasi poistaa näiden evästeiden käytön milloin tahansa.

SDP:n Eveliina Heinäluoma: Julkisten palveluyhtiöiden kahleita löystettävä

Ajankohtaista 15:22

Sdp:n kansanedustajan Eveliina Heinäluoman mielestä Suomessa olisi syytä löysätä turhan tiukkaa EU-tulkintaa, joka koskee esimerkiksi kuntien omistamien palveluyhtiöiden toimintaa.

Hallitus on tänä keväänä uudistamassa hankintalakia. Työministeri Tuula Haatainen on esittänyt, että sidosyksikkösääntelyä tulisi muuttaa vastaamaan EU:n hankintadirektiiviä. Ehdotuksen mukaan jatkossa sidosyksikön liiketoiminnasta enintään 20 prosenttia voisi suuntautua muille kuin tämän yksikön omistajana olevalle hankintayksiköille, nykyisen 5 prosentin maksimin sijaan.

– Tämä olisi tervetullut uudistus. Nykyinen sidosyksikkösäännös vaikeuttaa ja joissain tilanteissa estää esimerkiksi kuntaomisteisten yhtiöiden toimintaa. Tällä hetkellä sidosyksiköt joutuvat karsimaan osan liiketoiminnoistaan, jotta 5 prosentin ja enintään 500 000 euron kynnys ei ylity. Suuremmasta joustosta hyötyisivät esimerkiksi kuntien jäteyhtiöt, jotka kotitalouksien lisäksi hoitavat reiteillään olevien yksittäisten pienyritysten jätehuollon, Heinäluoma sanoo.

Hankintalain mukaan sidosyksikkö on yhtiö, johon julkinen omistaja käyttää määräysvaltaa ja jonka liiketoiminta kohdistuu omistajaan. Kuntaomisteisia yhtiöitä, joilla on myös kunnan ulkopuolelle ulottuvaa liiketoimintaa ovat esimerkiksi pesulapalvelu-, sote-, ja laboratorioalat. Jotta yhtiö voi pitää asemansa sidosyksikkönä, on ulosmyyntiä lailla rajoitettu.

– Tähän asti Suomi noudattanut EU-sääntelyn tiukinta linjaa sidosyksiköihin. EU:n hankintadirektiivi sallii sidosyksikön 20 prosentin ulosmyynnin eli huomattavasti laajemmin kuin Suomen hankintalaki. Vain Puola on kanssamme samassa tiukan linjan veneessä, Heinäluoma huomauttaa.

Suomessa toimivat julkiset yhtiöt ovat tätä nykyä epäedullisessa asemassa muissa EU-maissa toimiviin kilpailijoihinsa nähden sidosyksikkösääntelyn vuoksi. Lisäksi kilpailu- ja kuluttajaviraston tuoreen selvityksen mukaan nykyinen ulosmyyntiraja haittaa toiminnan kapasiteetin järkevää hyödyntämistä esimerkiksi terveydenhoitoalalla.

– Suomen tiukalle sääntelylle ei ole asiallisia perusteita. Sidosyksiköiden ulosmyynti lisää usein tehokkuutta, sillä se hyödyntää lakisääteisen julkisen toiminnan ja yksityisen palveluntarpeen synergioita. Ulosmyynti voi olla tarkoituksenmukaista myös tilanteissa, joissa yksityisiä palveluita ei ole saatavilla järkevällä hinnalla kysynnän alueellisen vähäisyyden vuoksi, Heinäluoma toteaa.