SDP:n Eloranta: Perustaitojen ja oppimisen tuen vahvistaminen ovat osaamistason nostamisen edellytykset
Valtioneuvoston tänään hyväksymä koulutuspoliittinen selonteko linjaa suomalaista koulutusta aina 2040-luvulle asti. Sen tavoitteena on kohottaa suomalaisten koulutus- ja osaamistaso maailman kärkeen. Tätä tavoitellaan nostamalla varhaiskasvatukseen osallistuvien lasten osuus korkealle pohjoismaiselle tasolle sekä huolehtimalla siitä, että perusopetuksen oppilaiden oppimistulokset ovat kansainvälistä huipputasoa. Tärkeä askel osaamistason nostamiselle on myös se, että koko nuorten ikäluokka suorittaa toisen asteen tutkinnon, joka avaa ovet jatko-opintoihin ja työelämään sekä se, että vähintään puolet nuorista aikuisista suorittaa korkeakoulututkinnon. Jokaisella on oltava myös mahdollisuus kehittää ja uudistaa osaamistaan työuran eri vaiheissa riippumatta taustasta, työpaikasta, asuinpaikasta, elämäntilanteesta tai vammaisuudesta.
– Koulutuspoliittinen selonteko perustuu pitkälti SDP:n viime vaalikaudella esittelemään Osaamispolku 2030 -ohjelmaan, missä halutaan uudistaa koulutuspolku aina varhaiskasvatuksesta korkeakouluun asti. Olen ylpeä siitä, että SDP on viitoittanut suomalaisen koulutusjärjestelmän tulevaisuutta määrätietoisesti, sivistysvaliokunnan varapuheenjohtaja, kansanedustaja Eeva-Johanna Eloranta (sd.) kertoo.
– Koulutuspoliittisen selonteon tavoitteisiin pääsemiseksi on kuitenkin erityisesti kahteen asiaan kiinnitettävä huomiota, nimittäin perustaitojen osaamiseen ja siinä etenkin lukutaitoon sekä oppimisen tukeen, Eloranta painottaa.
Lukutaito on kaiken oppimisen ja yhteiskunnassa toimimisen perusedellytys. Silti peruskoulun päättävistä nuorista 11 % eli noin 6000 nuorta ymmärtää ja omaksuu tekstiä niin heikosti, että se vaikeuttaa jokapäiväisessä elämässä selviytymistä ja saattaa olla esteenä jatko-opinnoissa. Samaan aikaan aikuisten PIAAC-tutkimuksen mukaan suomalaisista 16-65 -vuotiaista lähes 400 000 aikuista lukee heikosti. Heistä vain noin puolet on töissä.
– Suomalaislasten lukutaito on Pisa-tutkimuksen mukaan huonontunut merkittävästi 2000-luvun aikana. Kun vuonna 2000 heikkoja lukijoita oli 7 % suomalaislapsista, niin vuonna 2008 heidän osuutensa oli tuplaantunut 14 %:iin. Suomalaistyttöjen ja poikien erot ovat OECD maiden suurimmat. Tämä suunta on välttämätöntä muuttaa, Eloranta sanoo.
Toinen keskeinen asia selonteon onnistumisen kannalta on riittävä oppimisen tuki. Korona-aika kasvattanut lasten ja nuorten ongelmia ja pahoinvointia ja saanut aikaan oppimisvajetta. Samalla tarve uudistaa oppimisen tukea on tullut voimakkaasti esiin.
– Yksilöllisen ja yhteisöllisen opiskeluhuollon ja oppilaitosnuorisotyön riittävällä määrällä on tärkeä merkitys. Oppilaan opintojen etenemistä ja hyvinvointia uhkaaviin tekijöihin tulee löytää tukea ja apua mahdollisimman varhain koko koulutuspolulla varhaiskasvatuksesta toisen asteen opintoihin. Näitä ovat etenkin mielenterveysongelmien ja neuropsykiatristen ongelmien sekä oppimisvaikeuksien ja oppimisen esteiden varhainen tunnistaminen, pedagoginen tuki, hoito, kuntoutus sekä näihin liittyvä osaaminen ja sen kehittäminen koko koulutuspolulla, oppilashuollossa ja terveydenhuollossa. Ainoastaan näin voimme huolehtia siitä, että jokaisella lapsella ja nuorella on mahdollisuus tasavertaiseen oppimiseen. Vain hyvinvoiva lapsi ja nuori voi oppia sekä kasvaa potentiaaliinsa ja tasapainoiseksi aikuiseksi, Eloranta korostaa.
