SDP:n Eloranta: Panostukset koulutukseen ja osaamiseen ovat aiempaa tärkeämpiä

1.5.2022

Sivistysvaliokunnan varapuheenjohtaja, kansanedustaja Eeva-Johanna Eloranta muistuttaa työn juhlan keskellä koulutuksen merkityksestä suomalaisille ja Suomelle. Eloranta piti vappupuheen Vapunpäivänä Uudenkaupungin torilla.

– Eri arvioiden mukaan 60% tai jopa lähes 80% syntyvistä uusista työpaikoista edellyttää korkeakoulutasoista osaamista. Onkin aivan välttämätöntä huolehtia siitä, että kaikki suorittavat vähintään lukion tai ammatillisen tutkinnon ja vähintään puolet suorittaa korkeakoulututkinnon, Eloranta muistuttaa.

Yksi Marinin hallituksen tärkeimmistä uudistuksista eli oppivelvollisuusiän pidentäminen 18-vuoteen parantaa jokaisen nuoren ja tulevan aikuisen mahdollisuuksia koulutukselliseen tasa-arvoon. Jatkossa jokainen nuori siirtyy peruskoulutusta maksuttomiin toisen asteen opintoihin ja saa tarvittavan tuen tutkinnon suorittamiseen.

– Pelkkä oppivelvollisuuden pidentäminen ei kuitenkaan riitä. Olen valtavan huolissani siitä, että Pisa-tutkimusten mukaan peruskoulun päättävien osaamisen taso on laskenut vuoden oppimista vastaavan määrän reilussa vuosikymmenessä. Peruskoulunsa päättävistä nuorista joka kymmenes ymmärtää ja omaksuu tekstiä niin heikosti, että se vaikeuttaa jokapäiväisessä elämässä selviytymistä ja saattaa olla esteenä jatko-opinnoissa.

– Agraari-Suomessa kansakunnan varallisuuden ajateltiin olevan maatalousmaassa – nykyään se on ihmisten osaamisessa ja innovaatioissa. Olemme tällä hallituskaudella pystyneet panostamaan koulutukseen ja tasa-arvoon, mutta paljon tehtävää vielä on ja siksi me sosialidemokraatit tavoittelemme suomalaisten tukea vastuulliselle ja tulevaisuuteen katsovalle politiikalle myös ensi eduskuntavaaleissa.

***

Hyvät kuulijat

SDP on tottunut kantamaan vastuuta. Raskasta vastuuta olemmekin viimeisen reilun kahden vuoden aikana kantaneet. Pääministeri Sanna Marinin hallitus on joutunut hoitamaan asioita, joita emme koskaan aikaisemmin ole kohdanneet.

Koronapandemian takia on jouduttu rajoittamaan kansalaisten liikkumista, jouduttiin jopa julistamaan poikkeusolot ja laittamaan lapset etäkouluun.

Tänään pohdimme vakavasti turvallisuuspoliittisen ympäristömme muutosta ja Nato-jäsenyyttä. Tämä on se todellisuus, jossa nyt elämme.

Hyvät kuulijat

Monet vanhat totuudet Euroopan turvallisuuspolitiikassa ovat menneet uusiksi. Venäjän hyökkäys Ukrainaan rikkoo räikeästi kansainvälistä oikeutta. Luottamus on mennyt ja epävarmuus astunut sen tilalle. Hyviä kahdenvälisiä suhteita naapuriimme Venäjään on nyt vaikeaa uskottavasti ylläpitää. Suomen turvallisuustilanne on vaikeammin ennakoitavissa kuin kertaakaan kylmän sodan jälkeen.

Suomen turvallisuus nojaa laajaan, motivoituneeseen, hyvin varustettuun ja koulutettuun reserviläisarmeijaan – puolustuskykyyn ja vahvaan maanpuolustustahtoon. Pääministeri Marinin hallitus vahvistaa kansallista puolustuskykyämme lisäämällä puolustusvoimiemme pysyviä toimintamenoja sekä materiaalihankintoja jo tälle vuodelle. Perinteisen armeijan lisäksi Suomen tulee riittävästi varautua myös uudenlaisiin kyberuhkiin kuten palvelunestohyökkäyksiin, hakkerointiin ja muuhun hybridivaikuttamiseen. Nämä asiat ovat meillä hyvässä hoidossa ja voimme olla turvallisin mielin.

Turvallisuusympäristön muututtua meidän tulee myös uudelleen arvioida turvallisuuspoliittista linjaamme. Teemme sitä parhaillaan. EU on meille keskeinen turvallisuusyhteisö ja kahdenvälistä puolustusyhteistyötä syvennetään läheisimpien kumppaniemme mm. Ruotsin kanssa. Eduskunta tulee lähiaikoina ottamaan kantaa Suomen ulko- ja turvallisuuspoliittiseen linjaan ja Nato-jäsenyyshakemukseen. Työ on meillä eri valiokunnissa käynnissä.

Mahdollinen Nato-jäsenyys toisi meille artikla 5. kautta lisää turvaa, sillä se velvoittaa jäsenmaat auttamaan hyökkäyksen kohteeksi joutunutta jäsenmaata. Tätä kautta jäsenyydellä olisi ennaltaehkäisevä vaikutus.

Usein kysytään, joutuisivatko poikamme Naton myötä vieraisiin sotiin. Kolmen asevelvollisen pojan äitinä minua niin kuin muitakin äitejä, asia pohdituttaa ihan erityisesti. Näen asian siten, että jos haluamme että meitä autetaan pitää meidän olla valmiita auttamaan myös muita. Sitä paitsi avun muodosta päättäisimme tapauskohtaisesti.

SDP:lle on tärkeintä löytää sellainen ratkaisu, joka varmistaa Suomen ja suomalaisten turvallisuuden kaikissa oloissa – nyt ja tulevaisuudessa. Kaikki ulko- ja turvallisuuspoliittiset päätökset tulee tehdä vakavasti harkiten ja avoimesti keskustellen, mutta tässä muuttuneessa turvallisuustilanteessa myös ripeästi.

Hyvät kuulijat,

Koronapandemiasta huolimatta olemme onnistuneet saamaan aikaan monia suuria muutoksia sote-uudistuksesta oppivelvollisuuden laajentamiseen ja vanhustenhoivan henkilöstömitoitukseen.

Yksi Marinin hallituksen suurimmista hankkeista on ollut sote-uudistuksen maaliin vieminen ja uusien hyvinvointialueiden perustaminen. Sosiaali- ja terveyspalveluiden uudistus on yksi tämän vuosikymmenen merkittävimmistä uudistuksista, jota moni aiempi hallitus yritti saada aikaan.

Terveyserot ovat päässeet kasvamaan Suomessa huolestuttavaa vauhtia ja hoitoon pääsy kestää. Tälle kehityssuunnalle saadaan hyvinvointialueiden ja hallituksen valmistelussa olevan seitsemän päivän hoitotakuun myötä muutos. Ihmisillä ei ole varaa odottaa kuukausia tarvitsemaansa diagnoosia ja hoitoa. Lääkäriin pitää päästä viikossa riippumatta asuinpaikasta ja postinumerosta.

Suuri ilonaihe on myös vanhusten hoitajamitoituksen saattaminen kuntoon. Lakiin on nyt kirjattu ympärivuorokautiseen vanhusten hoivaan hoitajamitoitus, joka parantaa vanhuspalveluiden laatua. Hallitus on jo esitellyt myös vanhuspalvelulain toisen osan, jolla parannetaan vanhusten kotiin vietäviä palveluita. On arvovalinta huolehtia siitä, että ikäihmisistä huolehditaan hyvin.

Ikäihmisten ja muiden pienituloisten toimeentulo aiheuttaa huolta. Pientä eläkettä saavien eläkkeitä korotettiin vuoden 2020 alusta. Kansaneläkkeen täysi määrä nousi 34 euroa ja takuueläke 50 euroa kuukaudessa. Korotukset kohdistuivat yli 600.000 eläkkeensaajalle. Eläkeläisten toimeentulon helpottamista aiomme edelleen jatkaa.

Monien – niin ikäihmisten kuin nuorempienkin- taloutta ovat helpottaneet viime kesänä voimaan astuneet asiakasmaksulain muutokset, joiden myötä lähes miljoonan suomalaisen asiakasmaksut pienenivät. Sen myötä esim. alaikäisten poliklinikkamaksut poistuivat kokonaan.

Ukrainassa käytävä sota on kiihdyttänyt inflaatiota eli hinnat ovat nousseet. Pienituloisten aseman helpottamiseksi hallitus tekee sosiaaliturvaetuuksiin aikaistetut indeksikorotukset. Tämä näkyy mm. työttömän perusturvassa ja pieni- ja keskituloisilla eläkeläisillä. Korotus jatkaa Marinin hallituksen pienituloisia puolustavaa linjaa, joka on merkittävä muutos edellisen hallituksen indeksijäädytysten jälkeen.

Perhevapaauudistus on sekin saatu valmiiksi ja se astuu voimaan elokuussa. Uudistus lisää vanhempainvapaapäivien määrää ja lisää vapaiden käytön joustavuutta. Näin lisäämme työelämän ja vanhemmuuden tasa-arvoa ja samalla huomioidaan paremmin erilaiset perhemuodot.

Hyvä vappujuhlaväki,

Me haluamme jatkossakin pitää huolta kaikkien suomalaisten hyvinvoinnista – hyvinvointivaltiosta siihen kuuluvine palveluineen. Korkea työllisyysaste on tämän tavoitteen saavuttamiselle tärkeä edellytys. Työllisyyden ja talouden vahvistaminen kulkevat käsi kädessä. Vaikeista ajoista ja koronapandemiasta huolimatta työllisyysaste on nyt ennätysmäisen korkealla 74%. Tästä kannattaa iloita. Tulee muistaa, että yksi prosenttiyksikkö lisää työllisyysasteessa tuottaa noin miljardi euroa julkiseen talouteen. Hallituksen kestävän kasvun politiikka on ollut onnistunutta luoden edellytyksiä hyvinvoinnille.

Hyvät kuulijat,

Kansalaisten korkea osaamistaso ja ammattitaito sekä tutkimus- kehitys- ja innovaatiotoiminta – suomalainen edelläkävijäosaaminen ovat tae ja edellytys hyvinvoivalle suomalaiselle tulevaisuudelle.

Agraari-Suomessa kansakunnan varallisuuden ajateltiin olevan maatalousmaassa – nykyään se on ihmisten osaamisessa ja innovaatioissa.

Suomen työllisyyden, kasvun ja hyvinvoinnin edellytykset ovat osaamisessa. Koulutus ja sivistys ovat suomalaisen yhteiskunnan perusta ja edellytys sille, että pystymme huolehtimaan hyvinvoinnistamme myös tulevaisuudessa.

Marinin hallitus on tehnyt lukuisia tulevaisuusinvestointeja, eli satsannut merkittävästi osaamiseen ja koulutukseen varhaiskasvatuksesta korkeakoulutukseen.

Täysi oikeus subjektiiviseen varhaiskasvatukseen on palautettu, varhaiskasvatuksen ryhmäkokoja pienennetty ja varhaiskasvatusmaksuja on alennettu.

Yksi historiankirjoihin jäävistä merkittävimmistä uudistuksista on oppivelvollisuusiän pidentäminen 18-vuoteen, joka astui voimaan viime syksynä. Nyt jokainen nuori siirtyy peruskoulusta maksuttomalle toiselle asteelle ja jokaista autetaan niin, että tutkinto tulee myös suoritettua. Kukaan ei enää tipu tuolien väliin, unohduksiin tai syrjään. Ketään ei jätetä.

Onkin aivan välttämätöntä huolehtia siitä, että kaikki suorittavat vähintään lukion tai ammatillisen tutkinnon ja vähintään puolet suorittaa korkeakoulututkinnon. Myös muuttuva työelämä ja työn murros asettavat kasvavia vaatimuksia osaamiselle ja korostavat ​osaamisen merkitystä. Eri arvioiden mukaan 60% tai jopa lähes 80% syntyvistä uusista työpaikoista edellyttää korkeakoulutasoista osaamista. Samaan aikaan osaamistasomme on kuitenkin laskenut. Nykyisistä 30-vuotiaista enää noin reilu kolmasosa (35 %) on suorittanut korkeakoulututkinnon, kun kymmenen vuotta vanhem​pien ikäluokassa tutkinto on melkein puolella (noin 45 %:lla). Pelkän peruskoulun varassa on noin kuudesosa (16%) ikäluokasta ja niin kuin tiedämme pelkällä peruskoulupohjalla on vaikea työllistyä, vain alle puolet heistä on töissä. Onneksi oppivelvollisuuden pidennys tulee nyt muuttamaan tämän kehityksen suunnan.

Huolta herättää, että peruskoulun päättävien osaamisen taso on Pisa-tutkimusten mukaan laskenut vuoden oppimista vastaavan määrän reilussa vuosikymmenessä. Esimerkiksi heikkojen lukijoiden osuus on kaksinkertaistunut 2000-luvun aikana 7 %:sta 14 %:iin. Peruskoulun päättävistä nuorista joka kymmenes ymmärtää ja omaksuu tekstiä niin heikosti, että se vaikeuttaa jokapäiväisessä elämässä selviytymistä ja saattaa olla esteenä jatko-opinnoissa.

Tämä suunta on välttämätöntä muuttaa, sillä lukutaito on kaiken oppimisen ja ajattelun perusta sekä yhteiskunnassa toimimisen edellytys.

Hyvät ystävät,

SDP:n tulevaisuuspuheenjohtaja Sanna Marinin johtama hallitus on uudistuksillaan ja hankkeillaan rakentanut meille parempaa Suomea. Jokainen meistä voi olla mukana tässä rakennustyössä. Meistä jokainen on tärkeä. Vuoden päästä ovat eduskuntavaalit. Antamalla tukemme edistyksellisille ja vastuullisille voimille varmistamme suotuisan kehityksen jatkumisen SDP:n ja Marinin johdolla myös vaalien jälkeen.

Vappu on työn, ilon, valon ja toivon kansanjuhla. Toivo ei katoa, vaikka meitä välillä koetellaan. Vaikeudet myös yhdistävät niin kuin Ukrainan tapahtumat ovat yhdistäneet Eurooppaa ja Suomalaisia puolustamaan demokratiaa ja meille tärkeitä arvoja. 

Näillä sanoilla haluan toivottaa teille kaikille aurinkoista, iloista ja ennen kaikkea toiveikasta Vappua!

Jaa sosiaalisessa mediassa