SDP:n Eloranta: Lukutaidon parantaminen vaatii jatkuvia toimia

6.9.2021

SDP:n Eloranta: Lukutaidon parantaminen vaatii jatkuvia toimia

Sivistysvaliokunnan varapuheenjohtaja, kansanedustaja Eeva-Johanna Eloranta (sd.) haluaa tänään 8. syyskuuta YK:n kansainvälisenä lukutaitopäivänä muistuttaa lukutaidon parantamisen tärkeydestä.

-Lukutaito on kaiken oppimisen ja yhteiskunnassa toimimisen perusedellytys.

Lukutaito kehittää ajattelukykyä, kykyä hahmottaa sekä ymmärtää suuria ja monimutkaisia asiakokonaisuuksia sekä syy-seuraussuhteita ja auttaa etsimään tietoa. Se laajentaa ymmärrystä maailmasta ja kehittää taitoa tunnistaa, mikä on totta ja mikä valhetta. Yksilön tasolla lukutaito tarjoaa lapselle ja nuorelle mahdollisuuden kehittyä täyteen potentiaaliinsa. Lukutaito on avain, jota ilman ovet eivät täysipainoiseen elämään kunnolla aukea. Lukutaito ehkäisee ulkopuoliseksi jäämisen tunnetta sekä syrjäytymistä ja samalla yhteiskunnallista eriarvoistumista, Eloranta korostaa.

-Onkin hyvä, että lukutaidon edistämiseksi tehdään monenlaisia, sekä pienempiä että suurempia toimia. Eduskunnan aloitteesta liikkeelle lähtenyt lukutaitostrategia valmistuu tänä syksynä ja sen jälkeen alkaa eduskunnan niinikään liikkeelle laittama pysyvä valtakunnallinen lukutaito-ohjelma. Kolmatta kertaa järjestettävä Lasten ja nuorten säätiön Read Hour -kampanja haastaa ja innostaa suomalaisia lukemaan. Kampanja huipentuu tänään YK:n kansainvälisenä lukutaitopäivänä, kun koko Suomen toivotaan pysähtyvän lukemaan tunniksi. Haluan kannustaa jokaista suomalaista lukemaan. Etenkin haluan korostaa lapselle lukemisen tärkeyttä, sillä se antaa hyvät eväät kirjojen ja lukemisen pariin. Tärkeä rooli on myös kouluilla. Olisi hyvä, että kaikilla luokka-asteilla oppilaat saisivat joka päivä lukuläksyä, jotta lukutaito vahvistuu ja siitä tulee rutiinia, Eloranta korostaa.

-Kaikenlaiset toimet lukutaidon vahvistamiseksi ovat tärkeitä, sillä lukutaito on heikentynyt. Kun vuonna 2000 heikkoja lukijoita oli 7 % suomalaislapsista, niin vuonna 2008 heidän osuutensa oli tuplaantunut 14 %:iin. Suomalaistyttöjen ja poikien erot ovat OECD maiden suurimmat. Peruskoulun päättävistä nuorista 11 prosenttia eli noin 6000 nuorta ymmärtää ja omaksuu tekstiä niin heikosti, etteivät he selviydy arkisista tilanteista. Näiden nuorten lukutaito on niin heikko, että se vaikeuttaa jokapäiväisessä elämässä selviytymistä ja saattaa olla esteenä jatko-opinnoissa. Samaan aikaan aikuisten PIAAC-tutkimuksen mukaan suomalaisista 16-65 -vuotiaista lähes 400.000 aikuista lukee heikosti. Heistä vain noin puolet on töissä. Tämä kaikki samaan aikaan, kun suomalaisten koulutustasoa tulisi nostaa ja jokaiselle yksilölle taata edellytykset jatkuvaan oppimiseen, Eloranta harmittelee.

Jaa sosiaalisessa mediassa