Evästeasetukset

Välttämättömät evästeet

Nämä evästeet ovat välttämättömiä sivujemme teknisen toiminnan kannalta, eikä niitä voi kytkeä pois päältä. Toiminnalliset evästeet ovat keskeisiä esimerkiksi sivujemme selaamisen ja sivujemme ominaisuuksien käyttämisen kannalta.

Analytiikka

Nämä evästeet keräävät ainoastaan anonyymia tietoa siitä, kuinka sivujamme käytetään. Analytiikkaevästeiden avulla pystymme mittaamaan ja analysoimaan sivujemme toimintaa. Käytämme näitä evästeitä esimerkiksi tietääksemme, mikä sivujemme sisällöistä on suosittua sekä varmistaaksemme, että kävijät löytävät heille merkitykselliset sisällöt. Kaikki kerätyt tiedot ovat tilastollista aineistoa, eikä niistä voi tunnistaa henkilöitä. Voit kuitenkin halutessasi poistaa näiden evästeiden käytön milloin tahansa.

Kohdistus- ja mainosevästeet

Kohdennamme mainontaamme, jotta voimme tavoittaa SDP:n politiikasta kiinnostuneista ihmisiä mahdollisimman hyvin. Voimme käyttää näitä evästeitä esimerkiksi sinulle kohdennetun mainonnan täsmällisyyden ja kiinnostavuuden parantamiseen. Evästeitä voidaan käyttää myös sivujemme sisällön tekemiseksi sinua kiinnostavammaksi. Tietojen kerääminen perustuu selaimesi tai laitteesi yksilölliseen tunnistamiseen. Voit halutessasi poistaa näiden evästeiden käytön milloin tahansa.

SDP:n Eloranta: Kulttuurin roolia osana hyvinvointipolitiikkaa on vahvistettava edelleen

Ajankohtaista 14:29

Sivistysvaliokunnan varapuheenjohtaja, kansanedustaja Eeva-Johanna Eloranta (sd.) haluaa lisätä tietoa ja ymmärrystä taiteen ja kulttuurin hyvinvointivaikutuksista eli siitä mitä taide ja kulttuuri merkitsevät eri ikäisten ja erilaisessa tilanteessa olevien ihmisten hyvinvoinnille. Eloranta puhui aiheesta pohjoismaisessa kulttuurihyvinvointikonferenssissa.

– Kulttuurilla on suuri merkitys ihmisten hyvinvoinnille. Onkin tärkeätä ottaa kulttuuri osaksi hyvinvointitaloutta ja samalla hyvinvointi-investointeja. Meidän tulee jakaa kokemuksia onnistuneista kulttuurihyvinvoinnin toimintamalleista ja ottaa niitä käyttöön yhä laajemmin, sanoi Eloranta.

Suomessa selkeitä edistysaskeleita kulttuurihyvinvoinnin saralla alkoi tapahtua 2000-luvulla, kun vuonna 2010 käynnistyi valtakunnallinen Taiteesta ja kulttuurista hyvinvointia (Taiku) -toimintaohjelma, joka antoi sysäyksen laajalle hallinnonrajat ylittävälle kehittämistoiminnalle taiteen ja kulttuurin hyvinvointivaikutusten lisäämiseksi. Tämän ihan maailmanlaajuisestikin ainutlaatuisen hallitustasoisen ohjelman tehtävänä oli edistää taiteen ja kulttuurin hyvinvointia tukevia vaikutuksia.

– Sen jälkeen kulttuurihyvinvointi on ollut mukana jo kolmessa viime hallitusohjelmassa ja eteenpäin on menty. Myös pääministeri Sanna Marinin hallitusohjelmassa on kirjattuna kulttuurin hyvinvointivaikutusten lisääminen eri hallinnonalojen yhteistyötä vahvistamalla. Kulttuurihyvinvointi toteutuu myös alueellisessa ja paikallisessa päätöksenteossa. Hyvinvointialueiden ja kuntien hyvinvointikertomusten tietosisällöissä on jo otettu huomioon kulttuurihyvinvoinnin näkökulma ja rahoitusohjauksen vahvistamiseksi on valmisteltu kulttuurihyvinvointiin liittyvän indikaattorin lisäämistä kuntien valtionosuuden hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen lisäosaan, Eloranta korosti.

Eloranta näkee kuitenkin ongelmana sen, ettei kulttuurihyvinvointi ole vielä riittävästi mukana sosiaali- ja terveysalan tai kulttuurialan koulutuksissa. Ongelmana on myös koordinaation puute kunnissa ja hyvinvointialueilla sosiaali- ja terveyspalveluissa. Kunnan ja hyvinvointialueen väliin jää helposti kuilu eikä tieto kulje. Näyttöön perustuvien hyvien toimintamallien saattaminen koko väestön saavutettaviksi ei ole helppoa. Toiminta on vielä usein pientä ja tekijöistä riippuvaista, eikä juurikaan toistettavissa tai skaalattavissa isommille määrille ihmisiä.

– Kulttuurihyvinvointia tuleekin edelleen vakiinnuttaa sekä juurruttaa hyvinvoinnin ja terveyden edistämiseen sekä osaksi sote-alojen koulutusta, hoitoa, hoivaa ja kuntoutusta. On myös tärkeätä ymmärtää ja edelleen levittää tietoa siitä, että kulttuurihyvinvoinnin edistämisellä vahvistetaan kaikenikäisten ihmisten osallisuutta, yhteisöllisyyttä, terveyttä ja toimintakykyä sekä kavennetaan eriarvoisuutta, Eloranta korosti konferenssissa.