SDP:n Eloranta: Kliininen lääketutkimus saatava nousuun Suomessa

Ajankohtaista 08:22

”Terveystutkimuksen saralla on tärkeää saada Suomeen lääkekehityskeskus ja kliinisen tutkimuksen verkosto. Niiden avulla voimme saada paitsi parempaa terveyttä ja uusia hoitomuotoja ihmisille, mutta myös hyötyä kansantaloudellemme”, totesi kansanedustaja Eeva-Johanna Eloranta SuomiAreenan keskustelussa ”Onko Suomi vetävä kotimaa terveystutkimukselle”.

– Lääkekehityksessä on valtava ja jatkuvasti kasvava taloudellinen potentiaali, jota emme ole Suomessa riittävästi vielä hyödyntäneet. Siksi lääkealan tulisi olla meille strateginen valinta. Lääkekehityskeskuksen avulla saisimme kanavoitua osaamisemme tulevaisuuden menestykseksi suomalaista lääkekehitysalaa kehittäen ja lääkealan vientituloja kasvattaen, Eloranta linjaa.

Suomella on vahvat perinteet kliinisten lääketutkimusten kohdemaana. Viimeisten selvitysten mukaan lääketutkimusten toteuttaminen Suomessa tuo maallemme 200 miljoonan euron vuotuiset taloudelliset investoinnit. Lääketutkimusten avulla on myös säästetty 50-70 miljoonaa euroa vuosittain potilaiden saadessa lääketutkimuksissa ilmaiseksi uusia, kehitteillä olevia lääkkeitä. Sen lisäksi, että lääketutkimukset tuovat puhdasta taloudellista hyötyä, ne ovat myös hyvin tärkeä osa potilashoitoa.

– Suomeen tuodut kliiniset lääketutkimukset ovat kuitenkin viime vuosien kuluessa selvästi vähentyneet sekä euroilla että tutkimusten määrällä mitattuna. Syynä tilanteeseen on kiristyvä kansainvälinen kilpailu lääketutkimuksista, Eloranta toteaa.

Suomen keskeisiä ongelmia ovat nopeus ja resurssit: emme tällä hetkellä kykene riittävän nopeasti reagoimaan ja hakemaan kulloisellekin lääketutkimukselle lääkäritutkijoita, joilla olisi aikaa ja osaamista tehdä tätä työtä. Hoitoyksiköissä ei myöskään ole henkilöresursseja tehdä lääketutkimusta, kun lääketutkimusta osaavat lääkärit ovat usein niin tiiviisti kiinni potilastyössä, ettei voimia ja aikaa ylimääräiseen lääketutkimukseen ole.

– Emme tosiaan ole täysin ymmärtäneet kliinisen tutkimuksen tärkeyttä. Tehokas käytännön ratkaisu ongelmiin olisi perustaa Suomeen yliopistosairaaloiden varaan rakentuva Kansallinen lääketutkimuksen koordinaatioverkosto. Tiiviisti yhteen toimiva ja kohtuullisesti resursoitu yliopistosairaaloiden verkosto parantaisi huomattavasti kykyämme käynnistää nopeasti lääketutkimuksia ja edistäisi osaamisen siirtoa yliopistosairaaloiden välillä. Se kehittäisi kykyämme ottaa käyttöön tulevaisuuden yksilöllistetyn lääketieteen uusia, haasteellisempia tapoja tehdä lääketutkimusta ja hyödyttäisi myös kansantalouttamme Eloranta linjaa.