SDP:n Eloranta: Kliininen lääketutkimus huolestuttavasti vähenemässä Suomessa

Suomella on vahvat perinteet kliinisten lääketutkimusten kohdemaana. Viimeisten selvitysten mukaan lääketutkimusten toteuttaminen Suomessa tuo maallemme 200 miljoonan euron vuotuisen taloudelliset investoinnit. Lääketutkimusten avulla on myös säästetty 50-70 miljoonaa euroa vuosittain potilaiden saadessa lääketutkimuksissa maksutta uusia, kehitteillä olevia lääkkeitä. Sen lisäksi, että lääketutkimukset tuovat puhdasta taloudellista hyötyä, ne ovat myös hyvin tärkeä osa potilashoitoa.

Suomeen tuodut kliiniset lääketutkimukset ovat kuitenkin viime vuosien kuluessa selvästi vähentyneet sekä euroilla että tutkimusten määrällä mitattuna. Syynä tilanteeseen on kiristyvä kansainvälinen kilpailu lääketutkimuksista. Olemme esimerkiksi jääneet hyvin selvästi jälkeen Ruotsista ja Tanskasta, joiden kanssa aiemmin tasapäisesti kilpailimme. Nyt myös Norja on valtion uusien toimenpiteiden avulla kirimässä Suomen edelle. Kansanedustaja Eeva-Johanna Eloranta (sd.) on jättänyt asiasta kirjallisen kysymyksen hallitukselle.

Suomen keskeisiä ongelmia ovat nopeus ja resurssit: emme tällä hetkellä kykene riittävän nopeasti reagoimaan ja hakemaan kulloisellekin lääketutkimukselle lääkäritutkijoita, joilla olisi aikaa ja osaamista tehdä tätä työtä. Hoitoyksiköissä ei myöskään ole henkilöresursseja tehdä lääketutkimusta, kun lääketutkimusta osaavat lääkärit ovat usein niin tiiviisti kiinni potilastyössä, ettei voimia ja aikaa ylimääräiseen lääketutkimukseen ole.

– Yksi tehokas käytännön ratkaisu ongelmiin olisi perustaa Suomeen yliopistosairaaloiden varaan rakentuva Kansallinen lääketutkimuksen koordinaatioverkosto. Tiiviisti yhteen toimiva ja kohtuullisesti resursoitu yliopistosairaaloiden verkosto parantaisi huomattavasti kykyämme käynnistää nopeasti lääketutkimuksia ja edistäisi osaamisen siirtoa yliopistosairaaloiden välillä. Se kehittäisi myös kykyämme ottaa käyttöön tulevaisuuden yksilöllistetyn lääketieteen uusia, haasteellisempia tapoja tehdä lääketutkimusta, Eloranta linjaa.

Uuden verkoston perustaminen vaatisi arviolta kahden miljoonan euron vuosittaisen määrärahan, joka käytettäisiin pääosin viiden uuden osaajan palkkaamiseen kuhunkin yliopistosairaalaan. Realistinen arvio on, että tämän avulla lääketutkimusten määrä voisi kaksinkertaistua viiden vuoden aikana Suomessa. Tämä vastaisi 200 miljoonan euron tulovirtaa. Sillä olisi myös merkittävä vaikutus lääkehoidon asiantuntijuuden kehittymiseen ja yksiköihin saatujen ilmaisten tutkimuslääkkeiden määrään.

– Valtion määräraha olisi myös konkreettinen toimenpide terveysalan tutkimus- ja innovaatiotoiminnan kasvustrategian toteuttamisessa. Sen puitteissa toteutettaviksi päätetyt osaamiskeskittymät parantavat Suomen terveysalan ekosysteemiä, mutta kohdistuvat muihin kehittämisalueisiin, eivätkä siten käännä lääketutkimusten alenevaa trendiä, Eloranta painottaa.

Elorannan jättämä kirjallinen kysymys liitteenä