SDP:n Eloranta: Kelvottomalle rakentamiselle ja korjaamiselle tulee saada sanktiot
Suomessa huonosta sisäilmasta sairastuneita ja oireilevia on useita tuhansia. Vuosittain home- ja kosteusvaurioille altistuu jopa 800 000 ihmistä, joista 100 000-200 000 on lapsia ja nuoria. Joidenkin arvioiden mukaan muun muassa kolmasosassa kouluja ja päiväkoteja on sisäilmaongelmia. Korjausvelkaa arvioidaan olevan 5-8 miljardin euron edestä. Sairauskuluina sisäilmaongelmien arvioidaan maksavan jopa 1,6 miljardia euroa vuodessa, puhumattakaan sen inhimillisistä seurauksista.
Eduskunnan sisäilmäryhmän varapuheenjohtaja, kansanedustaja Eeva-Johanna Elorannan (sd.) mukaan sisäilmaongelmiin on puututtava konkreettisin keinoin. Eloranta puhui tänään 17.2. parlamentaarisessa keskustelutilaisuudessa Terveet tilat 2028 -ohjelmasta ja hallitusohjelman sisäilmakirjauksista.
Eloranta ehdottaa, että kelvottomasta rakentamisesta tulisi aiheutua sanktiota, sillä tänä päivänä tilaaja kantaa yksin vastuun huonosta työsuorituksesta. Hän toivoo, että vastuut tulee jakaa niille, keille se kuuluu eli toivoo pikaisia lakimuutoksia tämän epäkohdan korjaamiseksi.
– Lakimuutostarpeesta kertoo esimerkiksi se, että tällä hetkellä erityisesti julkisella sektorilla käytetään rahaa kelvottomaan korjaamiseen. Yhteiskunta maksaa viulut ja tämä suorastaan kannustaa huonoon rakentamiseen ja korjaamiseen. Esimerkiksi edelleen suositaan tiivistyskorjauksia käyttäjien terveyden kustannuksella, vaikka nämä tiivistykset useimmiten epäonnistuvat ja alkavat vuotaa parissa vuodessa. Näitä tiivistyskorjauksia käytetään myös mikrobivaurioiden korjaamiseen, joihin niitä ei pitäisi käyttää ollenkaan, Eloranta sanoo.
– Vastuunkantoa lisäisi myös se, että kuntotarkastus- ja tutkimustoiminta sekä julkisissa että yksityisissä rakennuksissa tehtynä saataisiin lainsäädännön piiriin, Eloranta toteaa.
Eloranta haluaa myös enemmän apua hometaloloukussa oleville ja sisäilmasairaille.
– On välttämätöntä laajentaa avustusjärjestelmää koskemaan muun muassa korjausavustuksia ja sisäilmapuhtaiden kotien rakentamista. Samoin sosiaaliturvaa tulee sisäilmasta sairastuneiden ja hometaloloukussa olevien osalta parantaa, Eloranta painottaa.
Tällä hetkellä terveydensuojeluun liittyvän lainsäädännön sovellusohjeet eivät ohjeista miten tulisi toimia silloin, kun syöpävaarallista kreosoottia ja PAH-yhdisteitä löytyy asuinrakennuksista.
– Syöpävaarallisia aineita, kuten kreosoottia ja PAH-yhdisteitä esiintyy runsaasti esimerkiksi kouluissa, mutta ohjeistus niiden suhteen toimimisesta puuttuu meiltä kokonaan. Myöskään kuntotarkastajat eivät huomioi näitä aineita tarkastuksissaan. EU-alueella kreosootti on menossa täyskieltoon. Myös Suomessa on herättävä ongelman äärelle ja ohjeistuksia on pikaisesti tarkennettava, Eloranta vaatii.
