SDP:n Eloranta: Budjettiriihessä sovittiin oppivelvollisuuden laajentamisesta
Hallitus on odotetusti vahvistanut oppivelvollisuuden rahoituksen budjettiriihessä. Oppivelvollisuuden laajentamisella halutaan varmistaa, että jokainen nuori suorittaa vähintään toisen asteen tutkinnon. Samalla nostetaan suomalaisnuorten koulutus- ja osaamistasoa ja kavennetaan oppimiseroja. Uudistus tuo mukanaan myös maksuttomat oppimateriaalit.
– Hienoa, että budjettiriihessä päätettiin oppivelvollisuuden laajentamisen rahoituksesta. Mielestäni on tärkeää, että uudistus viedään maaliin suunnitellussa aikataulussa, sillä tarvitsemme pikaisia rakenteellisia uudistuksia talouden elvyttämiseksi ja koulutus on paras tae työllisyydelle, sivistysvaliokunnan varapuheenjohtaja, kansanedustaja Eeva-Johanna Eloranta (sd.) toteaa.
Toisen asteen koulutuksen suorittaneista yli 70 % työllistyy. Sen sijaan pelkällä peruskoulupohjalla työelämään siirtyvistä vain reilut 40 % työllistyy eli suurin osa jää työttömäksi.
– Tähän meillä ei kansakuntana ole varaa, ei talouden eikä inhimillisyyden näkökulmasta katsottuna. Kansainvälisten tutkimusten mukaan oppivelvollisuuden laajennus vaikuttaakin positiivisesti sekä tuloihin, että tuottavuuteen ja se ehkäisee mm. syrjäytymistä, Eloranta sanoo.
– Koronavirusepidemian aiheuttamien talous- ja työllisyyshaasteiden myötä tulevaisuuspanostukset oppivelvollisuuden laajentamiseksi ovat aiempaakin tärkeämpiä. Pitää muistaa, että oppivelvollisuuden laajentamisen on arvioitu nostavan työllisyysastetta neljä prosenttia. Jo prosentin nousu työllisyydessä tuottaa noin 700 miljoonaa euroa julkiseen talouteen. Siihen nähden uudistuksen 129 miljoonan euron vuosikustannukset ovat pieniä, Eloranta jatkaa.
Uudistuksen myötä perusopetuksen päättävällä nuorella on velvollisuus hakeutua toisen asteen koulutukseen. Oppivelvollisuuslaissa säädetään ”saattaen vaihtaen” –periaatteesta, jonka mukaisesti oppivelvollista nuorta ohjataan ja tuetaan koulutuspolun nivelvaiheissa. Eri tahojen ohjaus- ja valvontavastuut määritellään lainsäädännössä siten, että yhden tahon ohjaus- ja valvontavastuu päättyy vasta silloin, kun toisen tahon ohjaus- ja valvontavastuu alkaa.
Budjettiriihessä päätettiin myös varhaiskasvatuksen kolmiportaisen tuen mallista. Sen rakentamiseen ja toteuttamiseen varataan 15 M€. Varhaiskasvatusmaksuja alennetaan nettomääräisesti vuositasolla 70 miljoonalla eurolla osana hallituksen työllisyystoimia.
– Varhaiskasvatusmaksujen alentamisen lisäksi olen tyytyväinen erityisesti siitä, että pitkään toivottu kolmiportaisen tuen malli saadaan nyt vihdoin myös varhaiskasvatusikäisille samoin kuin kouluissa, Eloranta toteaa.
