SDP:n eduskuntaryhmän ryhmäpuhe käsiteltäessä valtioneuvoston tiedonantoa Euroopan rahoitusvakausvälineen varainhankinnalle annetun valtiontakauksen voimassaoloajan pidentämisestä

Ajankohtaista 14:21

Muutokset puhuttaessa mahdollisia.

Arvoisa puhemies,

Vuosi 2010 oli käänteentekevä euroalueen historiassa. Kreikan velkakriisin puhkeaminen paljasti, kuinka eri tavalla eri jäsenmaissa suhtauduttiin yhdessä hyväksyttyihin sääntöihin. Kreikan velka kansantuotteesta oli noussut yli 130 prosentin ja Kreikan konservatiivihallitus oli viime töinään vielä vääristänyt tilastot niin, että vuotuiseksi alijäämäksi kerrottiin muille euromaille aluksi reilu 3 prosenttia, kun totuus oli lopulta viisitoista prosenttia. Palautan mieliin, ettei tänäänkään näistä väärennöksistä ole tuomittu ketään, ei käskyjen antajaa, ei niiden toteuttajia.

Kreikan velkaantuminen oli myös meille suomalaisille oppikertomus. Säännöt on samat, mutta niiden noudattaminen onkin toinen juttu. Se tekee varovaiseksi ja laittaa entisestään korostamaan kunkin jäsenmaan omaa vastuuta taloudestaan.

Kreikan pelastamiseksi on nyt tehty kolme tukipakettia.

Ensimmäinen piti sisällään valtioiden kahdenkeskiset luotot. Suomelta miljardi, joka annettiin -ikävä kyllä – ilman vakuuksia.

Silloinen pääministeri Matti Vanhanen tosin luonnehti tätä luototusta hyväksi bisnekseksi. Tämä ennuste ei tosin taida kuulua niihin pääministereidemme kaikkien onnistuneimpien lausuntojen joukkoon, sillä tuotot ovat hävinneet, mutta riski jäänyt.

Sosialidemokraatit äänestivät tukiratkaisua vastaan, koska siihen ei liittynyt rahoitusjärjestelmien uudistuksia, se ei pitänyt sisällään velkajärjestelyä ja rahoittajien tinkimistä saatavistaan, eikä myöskään minkäänlaisia vakuuksia lainan takaisinmaksusta.

Kreikan kakkospaketin yhteydessä päätettiin vihdoin velkojen uudelleenjärjestelystä. Mahdoton muuttui mahdolliseksi. Sijoittajien saatavia leikattiin sadalla miljardilla – syntyi taloushistorian suurin velkajärjestely. 

Valtiovarainministeri Urpilainen taisteli sinnikkäästi Suomelle vakuudet, jotka turvaisivat Suomen saatavia Kreikan maksukyvyttömyyden varalta.

Miljardin euron vakuudet ovat tänäänkin suojanamme, vaikka nykyinen ulkoministeri oppositiossa olleessaan yritti kiistää koko sivun lehtimainoksilla vakuuksien olemassaolon.

Nykyinen Sipilän hallitus teki ensi töikseen päätöksen Suomen osallistumisesta Kreikan kolmanteen tukipakettiin – tähän Soini ykköseen. Perussuomalaiset, niin nykyiset kuin entisetkin – siniset ja vähemmän siniset – hyväksyivät iloisesti 86 lisämiljardin lähettämisen Kreikkaan.

Kolmas tukipaketti toteutettiin Euroopan vakausmekanismin kautta. Vaikka EVM:n luototukseen ei sisältänyt vakuuksia, järjestelyssä sovittiin, että vaikeuksien sattuessa EVM:n luotot omaavat ensisijaisuusaseman velkojen takaisinmaksussa. Tämä kansainvälisen valuuttarahaston lainoitusta vastaava järjestely oli sosialidemokraattien keskeinen tavoite ja ehto EVM:n perustamiselle.

Tukipakettienkin keskellä Kreikan kansa on joutunut kärsimään kohtuuttomasti, kun uusi kasvu ja paranevat työllisyys ovat olleet taka-alalla. Myönteistä on, että Kreikan tilanne on kohentunut ja se näyttäisi pääsevän vähitellen markkinoille.

Tukipakettien lisäksi Kreikan luottojen takaisinmaksuaikoja ja korkoja on järjestelty jo useampaan kertaan. Sdp on suhtautunut kriittisesti myönnettyihin lainaehtojen helpotuksiin. On syytä sanoa painokkaasti, että ryhmämme ei nyt eikä tulevaisuudessa tule hyväksymään mitään järjestelyä, jossa Suomi maksaisi Kreikan tai muiden ohjelmamaiden velkoja.

Arvoisa puhemies.

Hallitus esittää nyt, että Suomi pidentäisi ERVV:n varainhankinnalle annetun valtiontakauksen voimassaoloa vuoteen 2082.

Joudun ryhmämme puolesta toteamaan, ettei tämä kakku kovin kaunis ole, eikä ehdotus saa aikaan suuria riemunkiljahduksia keskuudessamme. Siksi katsommekin, että hallituksen tulee selkeästi ilmoittaa, että laina-aikojen pidentämisen tie on nyt kuljettu loppuun. Laina-aikojen pidennykset eivät tämän jälkeen tule enää kysymykseen ja Kreikan tulee asianmukaisesti varautua lainojen takaisinmaksuun.

Kreikan velkakriisistä 2010 alkanut tapahtumaketju osoittaa yksiselitteisesti, että Suomen tulee kaikissa oloissa torjua ajatukset velkojen yhteisvastuusta. Jokainen jäsenmaa on vastuussa omasta taloudestaan. Tämä johtopäätös on voimassa niin Kreikan kokemuksien, kuin Italian viimeaikaisten tapahtumien perusteella. Nämä osoittavat, ettei yhteisen ”kassan” tie ole oikea ja sosialidemokraattien johdonmukainen tiukka linja on oikea.

Pidettäköön se mielessä myös, kun euroalueen sääntöjen uudistamisesta keskustellaan.