Evästeasetukset

Välttämättömät evästeet

Nämä evästeet ovat välttämättömiä sivujemme teknisen toiminnan kannalta, eikä niitä voi kytkeä pois päältä. Toiminnalliset evästeet ovat keskeisiä esimerkiksi sivujemme selaamisen ja sivujemme ominaisuuksien käyttämisen kannalta.

Analytiikka

Nämä evästeet keräävät ainoastaan anonyymia tietoa siitä, kuinka sivujamme käytetään. Analytiikkaevästeiden avulla pystymme mittaamaan ja analysoimaan sivujemme toimintaa. Käytämme näitä evästeitä esimerkiksi tietääksemme, mikä sivujemme sisällöistä on suosittua sekä varmistaaksemme, että kävijät löytävät heille merkitykselliset sisällöt. Kaikki kerätyt tiedot ovat tilastollista aineistoa, eikä niistä voi tunnistaa henkilöitä. Voit kuitenkin halutessasi poistaa näiden evästeiden käytön milloin tahansa.

Kohdistus- ja mainosevästeet

Kohdennamme mainontaamme, jotta voimme tavoittaa SDP:n politiikasta kiinnostuneista ihmisiä mahdollisimman hyvin. Voimme käyttää näitä evästeitä esimerkiksi sinulle kohdennetun mainonnan täsmällisyyden ja kiinnostavuuden parantamiseen. Evästeitä voidaan käyttää myös sivujemme sisällön tekemiseksi sinua kiinnostavammaksi. Tietojen kerääminen perustuu selaimesi tai laitteesi yksilölliseen tunnistamiseen. Voit halutessasi poistaa näiden evästeiden käytön milloin tahansa.

SDP:n Aki Lindén: Orpo oudolla ristiretkellä sote-uudistusta vastaan

Ajankohtaista 16:53

SDP:n kansanedustaja, sosiaali- ja terveysvaliokunnan SDP:n ryhmän vetäjä Aki Lindén kummeksuu kritiikkiä, jota kokoomuksen puheenjohtaja Petteri Orpo on jälleen esittänyt Sanna Marinin hallituksen sote-uudistusta kohtaan.

Lindén pitää outona Orpon vaatimusta aikalisästä asian käsittelyssä.

– Kokoomus on ollut maamme puolueista kaikkein innokkain sote-uudistuksen ajaja ministeri Paula Risikon vuonna 2009 tekemästä esityksestä alkaen. Asian käytännön valmistelun aloitti pääministeri Kataisen hallitus 2011. Hankkeen ajauduttua vaikeuksiin keväällä 2013 sen solmukohtia yritti ratkoa niin sanottu Orpon työryhmä. Esitys sai kuitenkin vahvan kritiikin asiantuntijoilta. Keväällä 2014 kaikki kahdeksan eduskuntapuoluetta yhdessä esittivät radikaalia sote-uudistuksen mallia, jossa viisi aluetta Suomessa vastaisi kuntien sijasta kaikista julkisista sosiaali- ja terveyspalveluista. Kokoomus tuki vahvasti tätä mallia. Pääministeri Stubbin hallitus esitti sitä eduskunnalle. Se kaatui Perustuslakivaliokunnassa, joka arvioi, että tällaista mallia ei voi toteuttaa siten, että rahoitus tulisi kuntaveron kautta. Vuodesta 2015 lähtien pääministeri Sipilän hallituksessa kokoomus ajoi erityisen innokkaasti sote-uudistusta, koska onnistui kiristämään siihen mukaan laajan pakollisen palveluiden ulkoistuksen. Tämä esitys kohtasi paljon kritiikkiä sekä asiantuntijoiden että Perustuslakivaliokunnan taholta ja raukesi kuukautta ennen kevään 2019 eduskuntavaaleja. Kaikissa näissä esityksissä kokoomus on ollut eduskunnassa keskeinen tekijä, Lindén kertaa.

Pääministeri Marinin viiden puolueen hallitus on nyt vuoden työskentelyn jälkeen antanut eduskunnalle esityksensä sosiaali- ja terveydenhuollon uudistukseksi. Siitä on poistettu ne keskeiset ongelmat, joihin edelliset esitykset ovat kaatuneet. 

– Miksi Suomessa tarvitaan sote-uudistus? Siksi, että Suomi on ainoa valtio maailmassa, jossa terveydenhuollon, joka kattaa 65 % sote-palveluista, rahoittaa yksittäinen kunta, pienintä myöten. Tämä on jo kauan ollut kunnille äärimmäisen vaikeaa johtuen mm. erikoissairaanhoidon potilaiden kalliista hoidosta. Se on myös johtanut suureen eriarvoisuuteen eri kuntien asukkaiden kesken. Jossakin kunnassa pääsee lääkäriin, toisessa ei, jossakin toimii hyvin hammashuolto, jossakin ei. Sama koskee sosiaalihuollon palveluja, Lindén painottaa.

Lindén myös tyrmää Orpon väitteet uudistuksesta ”kuoloniskuna kunnille”.

– Luonnollisesti kuntien asema muuttuu merkittävästi sote-uudistuksen toteuduttua. Palveluiden rahoitus siirtyy valtiolle ja järjestäminen 22 sotealueelle nykyisen 294 kunnan ja 20 sairaanhoitopiirin sijasta. Kunnille jäävät jatkossa muut kuntien tehtävät: koulutus, varhaiskasvatus, liikunta, kulttuuri, teknilliset palvelut, kadut ja puistot, ympäristönsuojelu ja niin edelleen. Ei se mikään ”kuolinisku” ole. Nämä tehtävät ovat jo paljon laajemmat kuin kaupungeilla ja kunnilla muualla maailmassa on. Ne ovat positiivisia elivoimatehtäviä, jotka sopivat hyvin lähidemokratian eli kuntien toimivaltaan. 

– Kokoomuksen ajatus siitä, että kuntien mahdollisuus investoida poistuisi sote-palveluiden rahoituksen siirtyessä kunnilta valtiolle ja sote-alueiden käyttöön, on outo. Ajatteleeko kokoomus, että sosiaali- ja terveydenhuollon nykyiset verorahat kunnissa on tarkoitettu muuhun käyttöön kuin sosiaali- ja terveydenhuoltoon? Sillä vain nämä rahat kunnilta nyt siirtyvät ”pois”. Vai onko kyse pelkästään kokoomuslaisten kaupunginjohtajien vallantäyteydestä? Lindén kysyy.

– Sosiaali- ja terveyspalvelut ovat ainakin 31.12.2022 saakka vielä kuntien toimintaa. SDP korostaa lähestyvissä kuntavaaleissa, että hoitoon pääsyn parantaminen, mielenterveyden palvelut, sairauksien ja ongelmien ennaltaehkäisy, laadukkaat sairaalapalvelut tehohoitoineen, lastensuojelu, vammaisten palvelut sekä vanhusten kotihoito ja hyvä ympärivuorokautinen hoito ovat vielä toistaiseksi kuntien tehtäviä ja mitä paremmin kunta ne järjestää, sitä paremmin ne toimivat kunnan alueella myös sote-uudistuksen astuttua voimaan, Lindén muistuttaa.