Evästeasetukset

Välttämättömät evästeet

Nämä evästeet ovat välttämättömiä sivujemme teknisen toiminnan kannalta, eikä niitä voi kytkeä pois päältä. Toiminnalliset evästeet ovat keskeisiä esimerkiksi sivujemme selaamisen ja sivujemme ominaisuuksien käyttämisen kannalta.

Analytiikka

Nämä evästeet keräävät ainoastaan anonyymia tietoa siitä, kuinka sivujamme käytetään. Analytiikkaevästeiden avulla pystymme mittaamaan ja analysoimaan sivujemme toimintaa. Käytämme näitä evästeitä esimerkiksi tietääksemme, mikä sivujemme sisällöistä on suosittua sekä varmistaaksemme, että kävijät löytävät heille merkitykselliset sisällöt. Kaikki kerätyt tiedot ovat tilastollista aineistoa, eikä niistä voi tunnistaa henkilöitä. Voit kuitenkin halutessasi poistaa näiden evästeiden käytön milloin tahansa.

Kohdistus- ja mainosevästeet

Kohdennamme mainontaamme, jotta voimme tavoittaa SDP:n politiikasta kiinnostuneista ihmisiä mahdollisimman hyvin. Voimme käyttää näitä evästeitä esimerkiksi sinulle kohdennetun mainonnan täsmällisyyden ja kiinnostavuuden parantamiseen. Evästeitä voidaan käyttää myös sivujemme sisällön tekemiseksi sinua kiinnostavammaksi. Tietojen kerääminen perustuu selaimesi tai laitteesi yksilölliseen tunnistamiseen. Voit halutessasi poistaa näiden evästeiden käytön milloin tahansa.

SDP: Työllisyysasteen nostaminen ykköskeino

Ajankohtaista 10:14

Sosialidemokraatit pitävät työllisyysasteen nostamista tärkeimpänä keinona kestävyysvajeen umpeen kuromisessa. Sosialidemokraatit vastasivat maanantaina hallitustunnustelijan jatkokysymyksiin.

Työllisyysasteen nosto edellyttää Suomelta vahvaa kasvupolitiikkaa ja työllisyyttä tukevaa työmarkkinapolitiikkaa. Työelämää on kehitettävä määrätietoisesti niin, että ihmiset jaksavat pidempään töissä ja että nuoret pääsevät nopeammin kiinnittymään työelämään. Työelämän turvaa ja joustavuutta on parannettava tarpeellisin lainsäädäntömuutoksin. Harmaan talouden torjunnassa on edettävä eduskunnan tarkastusvaliokunnan ehdotusten pohjalta.

Jokaiselle nuorelle on annettava takuu koulutus-, harjoittelu- tai työpaikasta. Näin torjutaan tehokkaasti nuorisotyöttömyyttä. Myös pitkäaikaistyöttömät ja vajaakuntoiset tarvitsevat erityisiä tukitoimia. Työttömien aktivointiaste on vaarassa laskea, koska kuluvan vuoden työllisyysmäärärahat ovat jo nyt loppumassa. Tähän epäkohtaan on reagoitava nopeasti lisäbudjetilla. Aktiivinen työvoimapolitiikka ja sen riittävä rahoitus on keskeinen edellytys toimivalle talous- ja kasvupolitiikalle.

Valtion velkaantuminen on pysäytettävä. Tämä edellyttää panostuksia työllisyyteen ja samanaikaisesti pidättyvyyttä valtion yleisessä menokehityksessä. Yhteistyötä työmarkkinajärjestöjen kanssa on tiivistettävä yli vaalikauden ulottuvan kasvu-uran rakentamisessa.

SDP kannattaa vahvoja peruskuntia, jotka kykenevät itse järjestämään keskeisimmät palvelunsa. Kuntarakenteelle luonteva pohja on työssäkäyntialue. Kuntatalouden vahvistamiseksi valtionosuusjärjestelmää on perusteltua uudistaa osana kuntauudistusta.

Perusturvaa ja sosiaali- ja terveydenhuoltoa on parannettava lainsäädännön kautta. On säädettävä vanhuspalvelulaki, parannettava pientä työeläkettä saavien asemaa ja siirrettävä omaishoidontuki Kelaan. Lapsiperheiden asemaa on parannettava helpottamalla työn ja perhe-elämän yhteensovittamista ja huolehtimalla laadukkaan päivähoidon saatavuudesta. Koulujen tuntijakoa on uudistettava, koulujen välistä eriarvoisuutta kavennettava ja opetusryhmiä voitava pienentää.


SDP:n hallitusneuvottelukunnan vastaukset kokonaisuudessaan hallitustunnustelijan jatkokysymyksiin

Kysymykset kaikille eduskuntaryhmille:

1.) Millaiseen järjestykseen asetatte kestävyysvajeen umpeen kuromiseksi esittämänne keinot ja mitä keinoja painottaisitte?

Tärkein keino on työllisyysasteen nostaminen. Tämä edellyttää vahvaa kasvupolitiikkaa, työllisyyttä tukevaa työmarkkinapolitiikkaa sekä työelämän kehittämistä sellaiseksi, että ihmiset jaksavat pidempään töissä. Samanaikaisesti on huolehdittava siitä, että nuoret pääsevät nopeammin työelämään ja työkyvyttömyyseläkkeiden alkavuutta saadaan huomattavasti vähennettyä. Valtiovarainministeriön mukaan työurien keskimääräinen pidentyminen 1 vuodella odotuksiin verrattuna vähentää kestävyysvajetta 1 %-yksikköä ja työllisyysasteen nostaminen 1 %-yksiköllä odotuksiin nähden vähentää kestävyysvajetta 0,7 %-yksiköllä.

Kestävän julkisen talouden rakentamisessa olisi tärkeää kyetä näkemään myös tätä vaalikautta pidemmälle tulevaisuuteen. Tässä yhteistyö työmarkkinajärjestöjen kanssa on tärkeää.

Tarkempi ajattelumme selviää talousohjelmastamme, jonka liitämme oheen.

2.) Millä konkreettisilla keinoilla olette valmiita eheyttämään kuntarakennetta ja uudistamaan palvelurakennetta?

Kannatamme vahvoja peruskuntia, jotka kykenevät itse järjestämään keskeisimmät palvelunsa. Kuntarakenteelle luonteva pohja on työssäkäyntialue. Kuntien tulevaisuuden haasteisiin vastaaminen edellyttää kuntarakenteen tiivistämistä ja kuntien rahoituspohjan vahvistamista. Myös yhdyskuntarakenteen eheytyminen kaupunkiseuduilla on tärkeää.

Vahvoja ja toimivia palveluita ei voi olla ilman tervettä kuntataloutta. Paikallista elinvoimaa ja taloudellista toimeliaisuutta on tuettava ja vahvistettava kannustavalla rahoitusjärjestelmällä, luomalla hyvät edellytykset työllistävän elinkeinotoiminnan harjoittamiseen sekä panostamalla palveluissa ennaltaehkäisevään toimintaan.

Valtionosuusjärjestelmää on perusteltua uudistaa osana kuntauudistusta.

Eheä kuntarakenne luo edellytyksiä myös nykyistä toimivammalle palvelurakenteelle. Kuntien vastuulla olevien palveluiden järjestäminen tulee jatkossakin olla kuntien itsensä päätettävissä. Ostettaessa palveluita ulkopuolisilta toimijoilta tulee nykyistä paremmin ottaa huomioon mm. sosiaali- ja terveyspoliittiset perusteet, minkä varmistamiseksi hankintalakia tulee uudistaa.

3.) Mitkä ovat mielestänne tulevan hallituskauden tärkeimmät menotarpeet sekä niiden mittaluokat ja oletteko valmiit rahoittamaan kyseiset menotarpeet nykyisen menokehyksen sisältä? Kuinka suureksi näette tarvittavien valtion menojen uudelleenkohdennusten tai menosäästöjen mittaluokan?

Tärkeimmät menotarpeet ovat talouskasvun vauhdittamisessa, työllisyyskehityksen tukemisessa ja oikeudenmukaisuuden vahvistamisessa. Ajatteluamme on tarkemmin avattu vaaleja ennen hyväksytyssä talousohjelmassa.

SDP haluaa pysäyttää valtion velkaantumisen. Tämä edellyttää satsauksia työllisyyteen ja samanaikaisesti pidättyvyyttä valtion yleisessä menokehityksessä. Arvioimme, että valtion menoissa on sovittava 500 miljoonan euron vähennyksistä. Työllisyyden tukemiseen ja oikeudenmukaisuuden vahvistamiseen tarkoitetut menonlisäykset on rahoitettava menojen uudelleenkohdennuksin. Jäädyttämällä neljäsosa valtion menotaloudesta kahden vuoden ajan voidaan luoda miljardin euron kokoluokkaa oleva liikkumavara.

4.) Mitkä ovat tulevan hallituskauden tärkeimmät lainsäädäntöhankkeet?

Tulevalla hallituskaudella on toteutettava monia merkittäviä isoja uudistushankkeita sekä ratkaistava myös edelliseltä hallitukselta lykkääntyneitä hankkeita. Keskeistä on vahvistaa yhteiskunnallista oikeudenmukaisuutta, vähentää eriarvoisuutta ja luoda edellytyksiä paremmalle työlle.

Työntekijöiden, erityisesti pätkätyössä olevien turvaa ja työelämän joustavuutta tulee vahvistaa myös tarpeellisin lainsäädäntömuutoksin. Myös työllistämispolitiikkaa on uudistettava ja työmarkkinatuella elävien asemaa parannettava. Erityisen keskeiselle sijalle nostamme harmaan talouden torjuntaa palvelevat lakiuudistukset sekä käytännön toimet. Eduskunnan tarkastusvaliokunnan tuoreet ehdotukset antavat tässä käyttökelpoisen tiekartan.

Perusturvaa ja sosiaali- ja terveydenhuoltoa on parannettava lainsäädäntöteitse. Yhteiskunnallisen eriarvoisuuden ja terveyserojen kaventamiseksi tulee luoda määrätietoinen kokonaisuus yli ministeriörajojen. On säädettävä vanhuspalvelulaki, parannettava pientä työeläkettä saavien asemaa ja siirrettävä omaishoidontuki Kelaan. Lapsiperheiden asemaa on parannettava helpottamalla työn ja perhe-elämän yhteensovittamista ja huolehtimalla laadukkaan päivähoidon saatavuudesta. Koulujen tuntijakoa on uudistettava, koulujen välistä eriarvoisuutta kavennettava ja opetusryhmiä voitava pienentää.

Oikeudenmukainen yhteiskunta voi syntyä vain kaikkien osallisuuden kautta. Ihmisten osallistumismahdollisuuksia on lisättävä mm. parantamalla kansalaisjärjestöjen toimintaedellytyksiä. Sukupolvien välistä oikeudenmukaisuutta on vahvistettava säätämällä ilmastolaki.

Eduskuntaryhmäkohtaiset kysymykset:

SDP

a) Asetatte finanssipolitiikan päällimmäiseksi tavoitteeksi valtiontalouden velkaantumisen pysäyttämisen vuoteen 2015 mennessä. VM arvioi vuonna 2015 valtiontalouden olevan 3,7 % alijäämäinen suhteessa bruttokansantuotteeseen. Tästä alijäämästä arvioitte suurimman osan hoituvan ennusteita nopeamman talouskasvun mukanaan tuomalla fiskaalisen aseman parantumisella. Entä jos talouskasvu ei toteudukaan tavoittelemanne mukaisena? Mihin toimenpiteisiin olette tällaisessa tilanteessa valmiita ryhtymään?

Hallituksen tulee laatia ohjelmansa niin, että se mahdollisimman hyvin tukee talouden toimeliaisuutta, vahvistuvaa työllisyyttä ja oikeudenmukaista tulonjakoa.

Valtion velkaantumisen pysäyttäminen sekä julkisen talouden vahvistaminen tulee ottaa hallituksen keskeiseksi tavoitteeksi. Vastuulliseen valtiontalouden hoitoon sitoutuminen edellyttää valmiutta reagoida niin meno- kuin veropäätöksin taloustilanteen muutoksiin. Hallituksen on tehtävä politiikkaa ajassa. Toimenpiteiden on oltava kaikissa oloissa suhdannetilanteeseen sopivia, työllisyyttä tukevia ja riittäviä. Uusien kuvitteellisten tilanteiden ja niihin kuuluvien toimien etukäteen luetteleminen ei kuitenkaan ole perusteltua.

b) Millaiseksi näette t&k&i-politiikan tulevaisuuden valinnat yritysten t&k-panostusten ja yliopistojen osalta? Miten näette valtion t&k-menojen bkt-osuuden kehityksen?

Talouden kasvun ja elinkeinorakenteen uudistumisen kannalta keskeistä pitkällä aikavälillä ovat panostukset perus- ja soveltavaan tutkimukseen sekä kehittämiseen. Tämän ohella keskeistä on se, miten hyvin osataan hyödyntää niin kansallisen kuin kansainvälisen tieteen tuloksia. Haasteemme on kasvuhakuisten yritysten vähäisyys ja pitkäjänteisten riskirahoittajien puute siirryttäessä tuotekehityksestä tuotantoon ja markkinointiin.

Suomi on merkittävästi lisännyt voimavaroja tutkimukseen ja tuotekehitykseen viimeisen viidentoista vuoden ajan. On perusteltua arvioida saavutettuja tuloksia mm. tehtyjen arviointien ja suositusten pohjalta sekä uudistaa tukijärjestelmiä, jotta tk-toiminnan tuesta saadaan mahdollisimman vaikuttavaa.

Vaalikauden tk-menojen kehityssuunnan tulee olla nouseva.

c) Olette esittäneet kynnyskysymykseksi työllisyysmäärärahojen korottamisen. Voidaanko tämä korotus ja osa nykyisistäkin työllisyysmäärärahoista suunnata uudella tavalla varmistamaan aitoa työllistymistä sekä esimerkiksi täsmätoimiin nuorten työllistämiseksi?

Sosialidemokraattien keskeisiin tavoitteisiin kuuluu jokaiselle nuorelle annettava takuu koulutus-, harjoittelu- tai työpaikasta ja näin nuorisotyöttömyyden katkaiseminen. Myös pitkäaikaistyöttömät ja vajaakuntoiset tarvitsevat erityisiä tukitoimia, jotta kukaan ei pysyvästi syrjäydy työmarkkinoilta ja yhteiskunnasta. Suomella ei ole varaa jättää yhtäkään työkykyistä ja työikäistä pysyvästi syrjään.

Tiedot ely-keskuksista ja te-toimistoista kertovat, että työllisyysmäärärahat ovat monin paikoin jo tämän vuoden osalta loppu. Tämä johtaa työttömien aktivointiasteen laskuun, ihmisten passivoitumiseen ja työvoimapotentiaalin pienenemiseen oloissa, joissa työvoiman määrä kääntyy ikääntymisen myötä laskuun. Pidämme perusteltuna reagoida nyt syntymässä oleviin epäkohtiin nopeasti lisäbudjetilla. Näistä lähtökohdista aktiivinen työvoimapolitiikka ja sen riittävä rahoitus on keskeinen edellytys toimivalle talous- ja kasvupolitiikalle.

Työllisyyteen vaikuttavia määrärahoja ovat myös investointien käynnistämiseen tarkoitetut rahat. Pidämmekin tärkeänä, että esim. liikenneverkon, erityisesti rautateiden toimivuus tässä yhteydessä varmistetaan.

Työllisyyteen kokonaisuudessaan vaikuttavien, myös suorien työllisyys- ja koulutustoimien määrärahojen tulee käsityksemme mukaan nousta vaalikauden alkuvaiheessa. Työllisyysmäärärahojen käytön on kuitenkin oltava tehokasta ja vaikuttavaa riippumatta siitä, mikä on määrärahojen kulloinenkin taso.
 

Lue myös: SDP:n vastaukset hallitustunnustelija Kataisen kysymyksiin