SDP haluaa parantaa lasten päivähoitoa

Ajankohtaista 15:46

Suomen Sosialidemokraattisen Puolueen lausunto luonnoksesta hallituksen esitykseksi eduskunnalle varhaiskasvatuslaiksi

1 luku. Yleiset säännökset

Sosialidemokraatit pitävät varhaiskasvatuksen kehittämistä yhtenä keskeisimpänä osana suomalaista koulutuspolitiikkaa. On tärkeää, että varhaiskasvatuksen lainsäädäntö siirtyy kokonaisuudessaan opetus- ja kulttuuriministeriön valmisteluun. Sosialidemokraattien mielestä lakiehdotuksella tulisi kehittämisen lisäksi myös korjata ne merkittävät heikennykset, mitä varhaiskasvatukseen on tehty tällä vaalikaudella.

Varhaiskasvatus on nimensä mukaisesti osa koulutusjärjestelmää. Varhaiskasvatus muodostaa pohjan myöhemmälle koulussa tapahtuvalle oppimiselle ja luo turvallista siirtymää kohti perusopetusta. Laadukkaan varhaiskasvatuksen merkitys lapsen tulevalle oppimiselle ja koulumenestykselle on kansainvälisissä tutkimuksissa todistettu. Varhaiskasvatus onkin varhaista syrjäytymisen ehkäisyä.

Lasten kasvuolosuhteissa tapahtuvien erojen kasvaessa henkilöstön osaamisen merkitys korostuu. Myös nykylapsille tyypillinen yliärsykkeisen ympäristön luoma haaste keskittymiselle vaatii lisääntyvää pedagogista osaamista. Pedagogiikan tulee olla lapsen kehitystasoa vastaavaa ja hoivan sekä oppimisen tulee nivoutua yhdeksi kokonaisuudeksi. Varhaiskasvatuksessa tulee painottaa leikkiä, leikin kautta oppimista sekä lasten osallisuutta. Oppimisympäristöjen tulee olla monipuolisia, terveellisiä ja turvallisia.

Kaikilla lapsilla päiväkodissa, perhepäivähoidossa tai avoimessa varhaiskasvatuksessa tulee olla hoitoajan pituudesta ja ajankohdasta riippumatta oikeus paitsi hoivaan, lepoon, ravintoon ja turvaan, mutta myös kehittymiseen ja oppimiseen. Jokaiselle lapselle pitää taata oikeus monipuoliseen kulttuuriin, leikkiin, taidekasvatukseen, liikuntaan, moninaisiin elämyksiin, virikkeisiin, oppimiseen sekä sosiaalisten ja vuorovaikutustaitojen harjoitteluun.

2 luku. Varhaiskasvatuksen järjestäminen

Sosialidemokraatit kannattavat uutena asiana tulevaa lähipalveluperiaatetta, missä varhaiskasvatus nähdään palveluna, jota tulee pyrkiä tarjoamaan lähellä asukkaita huomioiden asutuksen sijainti sekä liikenneyhteydet. Sosialidemokraatit pitävät tavoiteltavana, että lähipäiväkodista muodostuu yhä vahvemmin osa lähikoulupolkua.

On erittäin tärkeää, että lakiin on lisätty maininta siitä, että lasta tulee varhaiskasvatuksessa suojata väkivallalta, kiusaamiselta ja muulta häirinnältä.

Samoin lakiin lisätty tarkennus siitä, että jokaisella läsnä oleville lapsilla on mahdollisuus osallistua ruokailuun, on erittäin kannatettava parannus.

3 luku. Oikeus varhaiskasvatukseen

Lakiluonnoksessa korostetaan lapsen edun ensisijaisuutta. Subjektiivisen päivähoito-oikeuden rajaaminen ja yli 3-vuotiaiden ryhmäkokojen kasvattaminen Sipilän hallituksen toimesta sotii kuitenkin räikeästi tätä periaatetta vastaan. Uudessa laissa nämä heikennykset tulisi kumota.

OECD:n laskelmien mukaan yhden euron panostus varhaiskasvatukseen tuottaa yhteiskunnalle seitsemän euroa. Panostus vaikuttaa lapsen koko elämään parempana koulutustasona, pidempänä työurana ja sitä kautta koko elämänlaatuun. Subjektiivisen päivähoidon rajaus ja yli 3-vuotiaiden ryhmäkokojen suurentaminen vaarantavat varhaiskasvatuksen laadun. Nämä varhaiskasvatuksen heikennykset tulevat suomalaiselle yhteiskunnalle todella kalliiksi ja jättävät pysyviä jälkiä suomalaisten lasten ja perheiden hyvinvointiin.

Subjektiivisen päivähoito-oikeuden rajoittaminen on johtanut siihen, että kuntakohtaiset ratkaisut eroavat toisistaan. Kaikilla lapsilla ei ole enää yhtäläistä oikeutta laadukkaaseen varhaiskasvatukseen taustasta, vanhempien työmarkkina-asemasta ja asuinpaikasta riippumatta. Samassa yhteydessä päätetty varhaiskasvatuksen yli 3-vuotiaiden lapsiryhmien suurentaminen on toteutettu tai jätetty toteuttamatta ympäri maata hyvin eri tavalla. Yhdessä nämä varhaiskasvatuksen säästöt ovat johtaneet siihen, että lapsiryhmien suuruus vaihtelee hyvin paljon asuinpaikasta riippuen. Lasten ja perheiden eriarvoisuus on kasvanut riippuen siitä, missä kunnassa he asuvat.

Selvityksessä varhaiskasvatuksen lainsäädännön muutosten vaikutuksista (VaKaVai VNK 2017) todetaan, että ”vuoden 2016 lainsäädännön muutoksiin liittyen kunnat ovat käyttäneet itsehallintoon perustuvaa oikeuttaan ja ratkaisseet eri tavoin kysymykset lapsen subjektiivisesta varhaiskasvatusoikeudesta sekä lasten ja aikuisten välisestä suhdeluvusta päiväkotiryhmissä. Osassa kuntia ja päiväkoteja lapsiryhmien kokoonpanot ovat moninaisia, ryhmissä esiintyy lasten vaihtuvuutta ja lasten määrä ryhmissä on kasvanut. Työntekijöiden ja vanhempien keskuudessa näitä muutoksia arvioitiin kriittisesti. Työntekijöiden mukaan heidän mahdollisuutensa lasten yksilölliseen huomioimiseen olivat vähentyneet. Työntekijät kuvasivat myös levottomuuden, melun, tilojen ahtauden ja vaaratilanteiden lisääntyneen päiväkodeissa. Vanhemmat kritisoivat muutosten heikentäneen lasten ja perheiden tasavertaisuutta ja lasten vertaissuhteiden pysyvyyttä”.

Lasten ja aikuisten suhdeluvun tulee mahdollistaa laadukas varhaiskasvatus. Varhaiskasvatuksen laadun tulee olla tasalaatuista kunnasta tai varhaiskasvatuspaikasta riippumatta. Sosialidemokraatit haluavat, että subjektiivisen päivähoito-oikeuden rajaaminen peruutetaan ja ryhmäkoot palautetaan takaisin vähintään nykyistä edeltävään tasoon.

Vuorohoidon osalta sosialidemokraatit ehdottavat, että pienille koululaisille (1. ja 2. luokat) tulisi taata vuorohoitopaikka myös koulun aloituksen jälkeen, mikäli lapsen ilta- ja yöaikaista huolenpitoa ei voida taata muulla tavoin. Varsinkin yksinhuoltajien lapset saattavat joutua olemaan pitkiä aikoja yksin kotona. Vuoropäivähoito pitäisi mahdollistaa koululaisille arkisin klo 17.00 – 08.00 sekä tarpeen mukaan viikonloppuisin.

5 luku. Varhaiskasvatuksen suunnittelu ja arviointi

Sosialidemokraattien mielestä lapsen tukemista varhaiskasvatuksessa tulee täsmentää. Voimassa oleva laki edellyttää lapsen tarvitseman tuen tarpeen kirjaamista osana lapsikohtaisen varhaiskasvatussuunnitelman laatimista. Tämän lisäksi lain mukaan myös tukitoimenpiteet ja niiden toteuttaminen tulee kirjata. Voimassa oleva laki siis edellyttää tarpeen selvittämistä ja sen suunnittelemista, miten tarpeeseen vastataan. Tuen järjestämisen vastuutahoa ei lainsäädännössä ole nimenomaisesti säädetty. Tämä on aiheuttanut toiminnan ja sen lain mukaisten tavoitteiden kannalta epätarkoituksenmukaista vaihtelua ja tulkintaristiriitoja. Sosialidemokraatit haluavat, että tuen vastuutaho ja taso on säädettävä kuntoon ja otettava huomioon varhaiskasvatuksen henkilöstön rakennetta kehitettäessä. Tarve kasvun, kehityksen ja oppimisen tuen asiantuntijoille varhaiskasvatuksessa on huutava.

6 luku. Henkilöstö, kelpoisuusvaatimukset ja niiden siirtymäsäännökset

Varhaiskasvatuksen henkilöstön koulutustason nostaminen ja pedagogisen osaamisen lisääminen ovat myös sosialidemokraattien kannattamia asioita.

Varhaiskasvatuksen henkilökunnan koulutus- ja osaamistasoa tulee nostaa, jotta varhaiskasvatuksen kasvaneisiin vaatimuksiin voidaan vastata. Kansainvälisen suosituksen mukaan lastentarhanopettajia tulisi olla 50 % henkilöstöstä, mutta Suomessa heitä on tällä hetkellä vain 30 %. Lastentarhanopettajien koulutusta tulee lisätä korkeakouluissa. Tällä hetkellä varhaiskasvatuksen parissa työskenteleville henkilöille pitää rakentaa täydennyskoulutusreittejä osaamisensa ja kelpoisuutensa päivittämiseen. Tavoitteena tulee olla, että kaikilla varhaiskasvatuksen parissa työskentelevillä on varhaispedagogiikan osaamista.

Varhaiskasvatusta on kehitettävä yhdessä, eri henkilöstöryhmiä kuunnellen ja mukaan ottaen. Koulutettujen ammattilaisten osaaminen on saatava parhaaseen käyttöön lasten kasvun ja perheiden tueksi. Tämän tulee olla yksi keskeinen tavoite varhaiskasvatuslakia uudistettaessa. On olennaista huomata, että tarvitsemme jatkossa enemmän henkilöstöä alalle, jos osallistumisaste tavoitteiden mukaisesti nousee. Kaikkien henkilöstöryhmien panosta siis tarvitaan ja se on hyvä periaatteellisena seikkana tunnistaa. Sosialidemokraattien mielestä on tärkeää, että pedagogisen osaamisen lisäksi varhaiskasvatuksessa on myös yhteiskunnallista ja sosiaalialan osaamista, sillä varhaiskasvatus ei ole pelkästään lasten kanssa toimimista, vaan asiakkaana ovat koko perhe ja heidän tuen tarpeensa. Sosialidemokraatit pitävät kiinni educare-mallista, missä opetus, kasvatus ja hoito muodostavat toiminnallisen kokonaisuuden. Tämä on kansainvälisesti maailman huipulle rankatun varhaiskasvatuksemme vahvuuksia (ks. esim. Startin well –raportti 2012).

7 luku. Henkilöstön mitoitus, rakenne ja täydennyskoulutus

Suomalaisen varhaiskasvatuksen yhtenä kulmakivenä pidetään henkilöstön moniammatillisuutta. Tästä tulee pitää myös jatkossa kiinni. Sosialidemokraattien mielestä varhaiskasvatuksen moniammatillisuus toteutuu parhaiten siten, että päiväkodissa työskentelee sekä kandidaatteja, sosionomeja että lastenhoitajia.

On syytä todeta myös se, että lakiluonnoksessa esitetty tavoite tulevasta henkilöstörakenteesta ei vaikuta realistiselta tämän hetkisen työvoiman saatavuuden eikä rahoituksen näkökulmasta, ellei korkeakoulutettujen varhaiskasvatusosaajien koulutusmäärää voimakkaasti edelleen nosteta tai luoda uusia tapoja täydennyskouluttautua alalle sekä lisätä rahoitusta huomattavasti.

8 luku. Salassapito ja tietojen vaihto

Sosialidemokraatit ovat samaa mieltä siitä, että koska varhaiskasvatus ei ole sosiaalipalvelu, vaan osa kasvatus- ja koulutusjärjestelmää, ei varhaiskasvatuksen asiakkaan salassapidolle ole perusteita. Tämä helpottaa päiväkodin yhteydenpitoa perheisiin ja tarvittaviin viranomaisiin sekä kehittää osaltaan yleisesti varhaiskasvatuspalveluja esimerkiksi helpomman tilastoinnin myötä.

9 luku. Yksityisen palvelujen tuottajan järjestämä varhaiskasvatus

Perusopetus ei voi lain mukaan olla voittoa tavoittelevaa toimintaa. Sitä vastoin varhaiskasvatuksessa yksityiset palvelutuottajat voivat tuottaa voittoa. Yksityiset palveluntuottajat ovatkin kasvaneet voimakkaasti ja kattavat jo 15- 20 % varhaiskasvatuspalveluista. Samalla monet yksityiset palvelutuottajat ovat muuttuneet yhdistyksistä suuriksi yrityskonserneiksi. Joissakin kunnissa on asetettu tavoitteeksi, että 30-40 prosenttia palveluista olisi yksityisiä.

Opetus- ja kulttuuriministeriön selvityksessä 2017 on arvioitu yksityisiä palveluja. Voittoa tekevät yritykset säästävät mm. henkilöstökuluissa siirtämällä keittiö- ja siivoustehtäviä opettajille ja muulle hoito- ja kasvatushenkilöstölle. Lisäksi yksityiset yritykset valitsevat lapset siten, että palvelut kohdistuvat 3-6 –vuotiaisiin, joiden osalta yksikkökustannus on alhaisempi kuin sitä nuoremmilla. Palveluita ei tarjota erityistä hoitoa, kasvatusta ja opetusta tarvitseville lapsille. On tapauksia, että jopa lapsen erityisruokavalio on ollut syynä katkaista yksityisen yrittäjän ja perheen välinen hoitosopimus.

OKM:n varhaiskasvatuksen yksityisiä palveluja koskevassa selvityksessä (2015) todettiin, että kuntien arvioiden mukaan yksityisen varhaiskasvatustoiminnan laatu näyttää vaihtelevan kunnissa. Laadun vaihteluun vaikuttavat mm. henkilöstön jäsentymättömät työtehtävät, kelpoisuusehtojen toteutumattomuus, lapsen tuen toteutuminen ja yksityisten varhaiskasvatuspalveluiden valvominen. Selvityksen perusteella näyttäisi siltä, että̈ kunnilla ei ole aina tietoa yksityisten varhaiskasvatuksen palveluntuottajien toteuttaman toiminnan laadusta.

Kunnat kokevat yksityisten varhaiskasvatuspalvelujen valvomisen haasteellisena. Valtakunnallinen ohjeistus koetaan epäselvänä̈ ja erityisesti epäkohtiin puuttuminen vaikeana. Kunnat kaipaavat selkeämpiä̈ säädöksiä, yhteneviä käytänteitä sekä lisää tukea yksityisten palvelujen ohjaamiseen ja valvomiseen koulutuksen ja yhteistyön avulla.

Sosialidemokraatit haluavat, että yhdenmukaisen varhaiskasvatuslaadun ja koulutuksellisen tasa-arvon takaamiseksi kuntien yksityisten palveluntuottajien valvomiseen ja ohjaamiseen sekä tukemiseen ja ohjeistamiseen tulee kiinnittää entistä vahvemmin huomiota. Sosialidemokraattien mielestä varhaiskasvatuksen tulee olla pääsääntöisesti kunnan järjestämää eikä varhaiskasvatuksen voitontavoittelu saa vaarantaa varhaiskasvatuksen laatua, yhdenvertaisuutta eikä julkisen palvelun tarjontaa. Varhaiskasvatuksen rakenteet eivät saa johtaa ylisuurten voittojen tavoitteluun.

11 luku. Rahoitus ja asiakasmaksut

Varhaiskasvatuksen positiiviset vaikutukset yksilön kehitykselle, koulumenestykselle sekä myöhemmin yhteiskuntaan kiinnittymiselle ovat kiistattomat. Päiväkodeissa tehtävä kasvatustyö silottaa lapsen koulutietä ja siksi sosialidemokraatit pitävät varhaiskasvatusta kiinteänä osana koulutusjärjestelmää.

Lapset aloittavat koulunkäynnin yhä erilaisemmista taustoista. Lapsiperheköyhyyskin on yhä useamman lapsen arkea. Laadukas varhaiskasvatus pystyy tehokkaasti pysäyttämään huono-osaisuuden kierteen ja parantaa lapsen oppimismahdollisuuksia koulutiellä. Tästä huolimatta Suomen lasten varhaiskasvatukseen osallistuminen on eurooppalaisittain tarkasteltuna alhaisella tasolla. Yli 4-vuotiaista vain n. 75 % osallistuu varhaiskasvatukseen, kun Ruotsissa osallistumisaste on lähes 96 % ja Ranskassa jopa 100 %. Sosialidemokraattien mielestä varhaiskasvatukseen osallistumisaste on nostettava eurooppalaiselle tasolle, 90-95 prosenttiin, sillä varhaiskasvatukseen osallistuminen luo pohjan myöhemmälle oppimiselle. Erityisesti eri kieli- ja kulttuuritaustaisten lasten kehitykselle varhaiskasvatuksella on ratkaiseva merkitys kielen oppimiselle, kotoutumiselle ja myöhemmälle koulumenestykselle.

Varhaiskasvatuksen kehittämisessä olennaista on rakentaa ratkaisuja, jotka koskettavat kaikkia varhaiskasvatuksen piirissä olevia lapsia. Tämä on erityisen tärkeää nyt, kun subjektiivista päivähoito-oikeutta koskevat ratkaisut eroavat kuntakohtaisesti toisistaan. Suomella ei ole varaa varhaiskasvatuksen alueelliseen eriytymiseen.

Sosialidemokraattien mielestä eriarvoistumisen ja segregaation ehkäisy edellyttää myönteisen erityiskohtelun ulottamista myös varhaiskasvatukseen. Näin ollen niiden alueiden, joiden työttömyys, maahanmuutto tai tulotaso ovat keskimääräistä poikkeavalla tasolla, tulisi saada valtion lisärahoitusta valtionosuuden tai erillisrahoituksen kautta.

Lasten välinen tasa-arvo toteutuu parhaiten, kun varhaiskasvatuksen tarve arvioidaan lapsen oikeuksia ajatellen ja niin, että kaikilla perheillä on pääsy varhaiskasvatukseen. Perheillä tulee olla mahdollisuus valita heille sopivin hoitomuoto. Varhaiskasvatuksen palveluita tulee voida muokata perheiden tarpeiden mukaisesti esimerkiksi hoitotarpeen pituuden ja ajankohdan suhteen. Sosialidemokraatit tavoittelevat maksutonta varhaiskasvatusta, joka olisi kaikkien lasten ja perheiden saavutettavissa. Ensiaskeleena tähän suuntaan voisi olla esimerkiksi maksuttoman esiopetuksen laajentaminen 5-vuotiaille ja kaikille lapsille tarjottava joustava maksuton osa-aikainen varhaiskasvatus. Maksuttoman varhaiskasvatuksen lisäksi jokaisella lapsella olisi oikeus täydentävään varhaiskasvatukseen.

 

Tiivistelmä

Sosialidemokraatit pitävät varhaiskasvatuksen kehittämistä yhtenä keskeisimpänä osana suomalaista koulutuspolitiikkaa. On tärkeää, että varhaiskasvatuksen lainsäädäntö siirtyy kokonaisuudessaan opetus- ja kulttuuriministeriön valmisteluun. Sosialidemokraattien mielestä lakiehdotuksella tulisi kehittämisen lisäksi myös korjata ne merkittävät heikennykset, mitä varhaiskasvatukseen on tehty tällä vaalikaudella.

Varhaiskasvatus on nimensä mukaisesti osa koulutusjärjestelmää. Varhaiskasvatus muodostaa pohjan myöhemmälle koulussa tapahtuvalle oppimiselle ja luo turvallista siirtymää kohti perusopetusta. Laadukkaan varhaiskasvatuksen merkitys lapsen tulevalle oppimiselle ja koulumenestykselle on kansainvälisissä tutkimuksissa todistettu. Varhaiskasvatus onkin varhaista syrjäytymisen ehkäisyä.

Sosialidemokraatit pitävät tavoiteltavana, että lähipäiväkodista muodostuu yhä vahvemmin osa lähikoulupolkua.

Lakiluonnoksessa korostetaan lapsen edun ensisijaisuutta. Subjektiivisen päivähoito-oikeuden rajaaminen ja yli 3-vuotiaiden ryhmäkokojen kasvattaminen Sipilän hallituksen toimesta sotii kuitenkin räikeästi tätä periaatetta vastaan.  Sosialidemokraatit haluavat, että subjektiivisen päivähoito-oikeuden rajaaminen peruutetaan ja ryhmäkoot palautetaan takaisin vähintään nykyistä edeltävään tasoon.

Vuorohoidon osalta sosialidemokraatit ehdottavat, että pienille koululaisille (1. ja 2. luokat) tulisi taata vuorohoitopaikka myös koulun aloituksen jälkeen, mikäli lapsen ilta- ja yöaikaista huolenpitoa ei voida taata muulla tavoin.

Subjektiivisen päivähoito-oikeuden rajoittaminen on johtanut siihen, että kuntakohtaiset ratkaisut eroavat toisistaan. Kaikilla lapsilla ei ole enää yhtäläistä oikeutta laadukkaaseen varhaiskasvatukseen taustasta, vanhempien työmarkkina-asemasta ja asuinpaikasta riippumatta. Samassa yhteydessä päätetty varhaiskasvatuksen yli 3-vuotiaiden lapsiryhmien suurentaminen on toteutettu tai jätetty toteuttamatta ympäri maata hyvin eri tavalla. Yhdessä nämä varhaiskasvatuksen säästöt ovat johtaneet siihen, että lapsiryhmien suuruus vaihtelee hyvin paljon asuinpaikasta riippuen. Lasten ja perheiden eriarvoisuus on kasvanut riippuen siitä, missä kunnassa he asuvat.

Sosialidemokraattien mielestä lapsen tukemista varhaiskasvatuksessa tulee täsmentää. Sosialidemokraatit haluavat, että tuen vastuutaho ja taso on säädettävä kuntoon ja otettava huomioon varhaiskasvatuksen henkilöstön rakennetta kehitettäessä.

Sosialidemokraattien mielestä on tärkeää, että pedagogisen osaamisen lisäksi varhaiskasvatuksessa on myös yhteiskunnallista ja sosiaalialan osaamista, sillä varhaiskasvatus ei ole pelkästään lasten kanssa toimimista, vaan asiakkaana ovat koko perhe ja heidän tuen tarpeensa. Sosialidemokraatit pitävät kiinni educare-mallista, missä opetus, kasvatus ja hoito muodostavat toiminnallisen kokonaisuuden.

Sosialidemokraattien mielestä varhaiskasvatuksen moniammatillisuus toteutuu parhaiten siten, että päiväkodissa työskentelee sekä kandidaatteja, sosionomeja että lastenhoitajia.

Sosialidemokraatit haluavat, että yhdenmukaisen varhaiskasvatuslaadun ja koulutuksellisen tasa-arvon takaamiseksi kuntien yksityisten palveluntuottajien valvomiseen ja ohjaamiseen sekä tukemiseen ja ohjeistamiseen tulee kiinnittää entistä vahvemmin huomiota. Sosialidemokraattien mielestä varhaiskasvatuksen tulee olla pääsääntöisesti kunnan järjestämää eikä varhaiskasvatuksen voitontavoittelu saa vaarantaa varhaiskasvatuksen laatua, yhdenvertaisuutta eikä julkisen palvelun tarjontaa. Varhaiskasvatuksen rakenteet eivät saa johtaa ylisuurten voittojen tavoitteluun.

Sosialidemokraattien mielestä varhaiskasvatukseen osallistumisaste on nostettava eurooppalaiselle tasolle, 90-95 prosenttiin, sillä varhaiskasvatukseen osallistuminen luo pohjan myöhemmälle oppimiselle.

Sosialidemokraattien mielestä eriarvoistumisen ja segregaation ehkäisy edellyttää myönteisen erityiskohtelun ulottamista myös varhaiskasvatukseen. Näin ollen niiden alueiden, joiden työttömyys, maahanmuutto tai tulotaso ovat keskimääräistä poikkeavalla tasolla, tulisi saada valtion lisärahoitusta valtionosuuden tai erillisrahoituksen kautta.

Sosialidemokraatit tavoittelevat maksutonta varhaiskasvatusta, joka olisi kaikkien lasten ja perheiden saavutettavissa. Ensiaskeleena tähän suuntaan voisi olla esimerkiksi maksuttoman esiopetuksen laajentaminen 5-vuotiaille ja kaikille lapsille tarjottava joustava maksuton osa-aikainen varhaiskasvatus. Maksuttoman varhaiskasvatuksen lisäksi jokaisella lapsella olisi oikeus täydentävään varhaiskasvatukseen.

 

Helsingissä, 8.3.2018

SDP:n puoluehallitus