Sanna Marinin linjapuhe SDP:n puoluekokouksessa 24.8.2020

SDP:n puheenjohtajan Sanna Marinin linjapuhe
Tampere 24.8.2020

Embargo kunnes puhe pidetty
Muutokset puhuttaessa mahdollisia

—

Meillä on yhteinen vastuu planeetastamme, kestävästä kehityksestä, yhteiskuntiemme kehittämisestä ja toisistamme. Toimimme yhdessä paremman tulevaisuuden saavuttamiseksi. Pystymme yhdessä toisiimme luottaen, demokratian keinoin ja rauhanomaisesti muuttamaan maailmaa. Kykenemme tekemään harkittuja valintoja ja vaikuttamaan elinympäristöömme.

Sosialidemokraatit ovat osa kansainvälistä työväenliikettä. Olemme heikommassa asemassa olevien puolella ja pyrimme eriarvoisuuden ja osattomuuden poistamiseen. Haluamme luoda tulevaisuutta sosiaalisesti, ekologisesti ja taloudellisesti kestävän kehityksen varaan.

Rakennamme rauhaa kansainvälisen yhteistyön keinoin ja pyrimme vahvistamaan demokratiaa ja oikeusvaltiota muiden samaa tavoittelevien kanssa. Kestävässä rauhan maailmassa ei turvauduta voimankäyttöön, vaan sopimuksiin ja yhteistyöhön. Tavoittelemme yhteiskuntaa, jossa ihmiset ovat vapaita puutteesta ja pelosta ja jossa vallitsee luottamus ja turvallisuuden tunne.

Katsomme, että jokainen ihminen syntyy arvoltaan ja oikeuksiltaan yhdenvertaisena ja ainutlaatuisena yksilönä. Jokaisella meistä tulee olla oikeus hyvään elämään, sivistykseen ja arvostukseen osana yhteisöä.

Sosialidemokraattien ihanteena on yhteiskunta, jossa vapaus ja tasa-arvo voittavat alistamisen, humaanisuus suvaitsemattomuuden ja oikeudenmukaisuus itsekkyyden.”

Näillä eilen hyväksytyn periaatejulistuksemme sanoilla viitoitetaan suuntaa parempaan huomiseen.

Meidän tehtävämme on rakentaa yhteiskuntaa, jossa jokaisesta lapsesta voi tulla mitä vain. Tähän kiteytyy sosialidemokratian aate ja tehtävä maailmassa.

Pohjoismainen hyvinvointivaltio on ollut ja on meille väline parantaa ihmisten oloja ja vahvistaa luottamusta tulevaisuuteen ja toisiimme. Tasa-arvo, solidaarisuus ja vapaus ovat arvoperustamme.

Seuraavien vuosikymmenten tärkein tehtävämme on rakentaa pohjoismaisesta hyvinvointivaltiosta ilmastollisesti ja ympäristöllisesti kestävä. Tämä on meidän tärkein tehtävämme. Lapsillamme ja lapsenlapsillamme on oikeus maapalloon, jolla voi elää. Suomen tavoite hiilineutraalista yhteiskunnasta vuonna 2035 on yksi maailman edistyksellisimmistä. Se on tavoite, jonka SDP asetti eduskuntavaaliohjelmassaan. Nyt teemme sen eteen töitä hallitusvastuussa.

Jotta voimme saavuttaa tavoitteemme, tarvitsemme laajaa yhteiskunnallista muutosta. Kyse ei ole vain yksittäisistä pistemäisistä teoista, vaikka niilläkin on merkitystä. Oleellista on muuttaa taloutemme ja toimintamme rakenteita siten, että ne nojaavat fossiilisten polttoaineiden käytön ja luonnonvarojen ylikulutuksen sijaan kestäviin ratkaisuihin. Tarvitsemme teollisuuden sähköistymistä, puhtaan teknologian ratkaisuja, uutta osaamista ja innovaatioita sekä muutosturvaa ihmisille. Tarvitsemme systeemistä muutosta tuotannossa, kulutuksessa, asumisessa, liikkumisessa ja maankäytössä. Laajasti toimia yhteiskunnan eri sektoreilla.

Teollisuuden rakennemuutoksen toteuttamiseksi hallitus on sopinut energiaverotuksen kokonaisuudistuksesta, jonka osana teollisuuden sähkövero lasketaan EU:n sallimaan minimiin. Samalla poistetaan teollisuuden energiaveron palautusjärjestelmä. Kokonaisuutta käsitellään tulevassa budjettiriihessä.

Tänä syksynä on myös tarkoitus valmistua fossiilittoman liikenteen tiekartta, jossa määritellään askeleet liikenteen päästöjen vähentämiseksi. Tavoitteemme on vähintään puolittaa liikenteen päästöt vuoteen 2030 mennessä.

Suomen lainsäädäntöä uudistetaan päästötavoitteitamme tukevaksi. Ilmastolain ohjausvaikutusta vahvistetaan ja lakia päivitetään siten, että tavoite hiilineutraaliudesta vuoteen 2035 mennessä toteutuu. Ilmastolakiin otetaan mukaan myös maankäyttösektori sekä hiilinielujen vahvistamista koskeva tavoite.

Hallituksen tavoitteena on myös vahvistaa EU:n päästökauppajärjestelmää siten, että päästöoikeuksien hinta nousee ja ohjaa tehokkaasti ja nopeasti päästöjen vähentämiseen. Tämä tukee osaltaan sähkön- ja lämmöntuotannon muuttamista päästöttömäksi seuraavien vuosien ja vuosikymmenten aikana.

Suomessa elinkeinoelämä, palkansaajajärjestöt ja yritykset ovat olleet eturintamassa vaatimassa edistyksellistä ilmastopolitiikkaa. Tämä kertoo toimijoiden vastuullisuudesta ja siitä, minkä varaan taloudellinen toiminta ja työpaikat tulevaisuudessa rakentuvat. Kesäkuussa julkaistut eri talouden toimialojen laatimat tiekartat vähähiilisyyteen osoittavat, että tavoitteemme hiilineutraalista Suomesta on saavutettavissa – ja nimenomaan vihreää kasvua tukemalla. Vihreää kasvua tarvitsemme myös koronakriisistä elpymiseksi.

Tiekarttatyön aikana on arvioitu, että yksin energiajärjestelmän päästöjen vähentäminen lähelle nollaa edellyttää mittavia investointeja puhtaaseen energiantuotantoon. Lisäksi vastaavia investointeja tarvitaan energiaverkkoihin ja -järjestelmiin sekä uudistuviin prosesseihin energiaintensiivisessä teollisuudessa.

Hallituksen talouspolitiikan ytimessä on Suomen talouden rakenteiden uudistaminen kestävää kasvua tukevaksi. Siksi esimerkiksi investoinnit puhtaaseen liikenteeseen, uusien teknologioiden käyttöönottoon kannustavat tuet ja panostukset tutkimukseen ja tuotekehitykseen ovat sellaista valtion toimintaa, joilla luodaan edellytyksiä kasvulle ja työllisyydelle.

Ilmastotoimet tehdään sosiaalisesti ja alueellisesti oikeudenmukaisella tavalla. Hallituksen perustama ilmastorahasto sekä EU:n elpymisväline ja oikeudenmukaisen siirtymän rahasto tukevat investointeja, joita tarvitsemme siirtyessämme ilmastollisesti ja ympäristöllisesti kestävään kiertotalouteen. Meillä on tahto ja välineet sen toteuttamiseksi.

Ilmastotoimien ohella meidän on löydettävä ratkaisuja ympäristökriisiin, jonka keskellä olemme. Luonnon monimuotoisuuden heikkeneminen ja luonnonvarojen kestämätön käyttö ovat ilmaston lämpenemisen rinnalla tulevaisuutemme suurimpia haasteita. Puhdas ilma, vesi ja ekosysteemien toimivuus ovat elinehtoja myös ihmiskunnalle. Meillä on vain yksi maapallo. Pidetään siitä huolta.

—

Suomen menestys on nojannut vahvasti korkeaan koulutustasoon, osaaviin ihmisiin ja teknologisiin innovaatioihin. Koulutus on avainasemassa myös Suomen siirtyessä kohti digitaalisempaa ja vihreämpää taloutta.

Me sosialidemokraatit olemme määrätietoisesti rakentaneet näitä menestystekijöitä yli vuosisadan ajan. Kansakoulut antoivat aikoinaan jokaiselle suomalaiselle mahdollisuuden lukutaitoon. Peruskoulu loi pohjan tasa-arvoiselle ja maksuttomalle koulutukselle. Ammattikorkeakoulujen perustaminen tarjosi entistä useammalle nuorelle ja aikuiselle mahdollisuuden korkeakoulutukseen. Näiden uudistusten takana on ollut sosialidemokraattien määrätietoinen ja pitkäjänteinen työ. Osaaminen on ollut ja on pienen kansakunnan menestyksen tae. Tasa-arvoiset mahdollisuudet koulutukseen ja osaamiseen ovat sosialidemokratian ytimessä.

Laadukas varhaiskasvatus, tasa-arvoinen peruskoulutus, kasvua, sivistystä ja osaamista tukeva toinen aste sekä kansainvälisesti korkeatasoinen korkeakoulutus ovat Suomen menestymisen kivijalka. Sivistys on perusoikeus. Maksuton ja tasa-arvoinen koulutus aina päivähoidosta ja varhaiskasvatuksesta korkeakoulutukseen on meidän suuntamme tulevaisuudessakin.

Muuttuva työelämä edellyttää, että ihmisellä on oikeus ja mahdollisuus kehittää omaa osaamistaan koko työuran ajan. Jälleen on kyse Suomen menestyksestä ja ihmisten hyvästä elämästä. Me tarvitsemme jatkuvaa oppimista kaikille, jotta työ ja työpaikat kohtaavat entistä paremmin. Jotta työntekijöillä on mahdollisuus kehittyä työssä ja pärjätä elämässään.

Koulutuksen periytyminen on yhteiskunnallinen ongelma, johon on puututtava määrätietoisesti. Koulutuksella on suuri vaikutus ihmisten tulevaisuuteen, työllistymiseen, taloudelliseen tilanteeseen ja terveyteen. Sivistyksen, koulutuksen ja osaamisen vahvistaminen on myös kansanterveystyötä ja tehokas keino sosiaalisen ja taloudellisen eriarvoisuuden ehkäisemiseksi.

Koronan aiheuttama taloudellinen isku on ollut kova ja sen vaikutukset tuntuvia. Alustavien arvioiden mukaan näyttäisi siltä, että Suomen talous on selvinnyt toistaiseksi vähäisemmin vaurioin kuin useimpien maiden taloudet. Suomen BKT aleni toisella vuosineljänneksellä alustavien tietojen mukaan 3,2 prosenttia alkuvuoteen verrattuna, kun koko EU:ssa vastaava alenema oli 11,7 prosenttia.

Tärkein tekijä Suomen kohtuullisen kehityksen taustalla on muita maita parempana pysynyt tautitilanne. Myös talouspolitiikan nopealla ja määrätietoisella reaktiolla on ollut merkitystä. Kykenimme tekemään nopeasti toimia, joilla vaimensimme yrityksiin kohdistuvaa iskua. Työmarkkinajärjestöt sopivat lomautusjärjestelmän muutoksista ja muista toimista, jotta työntekijöiden laajoilta irtisanomisilta voitaisiin välttyä. Hallitus ja eduskunta tekivät oman osansa. Etätöihin on siirrytty, kun tarve on tullut. Suomalaiset työmarkkinat ovat olleet kriisin keskellä ketterät ja luoneet turvaa vaikeassa tilanteessa. Hallitus on myös kohdistanut yrityksille merkittävää rahallista tukea, jotta mittavilta konkursseilta voitaisiin välttyä.

Vielä on kuitenkin liian aikaista tehdä pitkälle meneviä johtopäätöksiä. Lähitulevaisuuden talouskehitystä määrittävät ennen kaikkea vienti ja tautitilanne. Vasta syksyn ja talven mittaan näemme, kuinka kriisi vaikuttaa vientisektoriimme. Tässäkin tarvitaan hallitukselta toimia.

Työllisyystilanne on yhä vakava. Moni nuori jäi vaille kesätyöpaikkaa ja työmarkkinoille kiinnittyminen on nyt vaikeampaa. Työttömyysjaksot pitkittyvät.

Siksi on selvää, että myös lähitulevaisuudessa taloutta on tuettava elvyttävällä politiikalla. Hallitusohjelmaan on kirjattu periaate aktiivisesta finanssipolitiikasta, joka mitoitetaan suhdannetilanteen edellyttämällä tavalla. Erityisesti huonossa suhdannetilanteessa tarvitaan määrätietoista elvytystä, eikä sitä tule lopettaa liian aikaisin. Kotimarkkinoiden kannalta avainroolissa on onnistuminen viruksen leviämisen estämisessä.

Aiempien kriisien hoidossa tehdyt virheet on vältettävä. Se tarkoittaa paitsi kasvua tukevaa finanssipolitiikkaa, myös sosiaalisen kriisin torjuntaa. Talouden vakaan kehityksen kannalta on tärkeää, että yhteiskunnan eheys ja luottamus eivät rapaudu. Mitä pienemmäksi kriisin yhteiskunnalliset kustannukset, kuten hoivavelka tai työttömyyden pitkittyminen, jäävät, sitä nopeampaa kriisin jälkeinen talouskasvu on.

Osana ratkaisua on heinäkuussa Eurooppa-neuvoston kokouksessa sovittu elpymisväline. On Suomen näkökulmasta ensiarvoisen tärkeää, että Euroopan talous selviää kriisistä mahdollisimman nopeasti. Sen tueksi tarvitsemme kasvupolitiikkaa, investointeja ja kilpailukyvyn vahvistamista. Elpymisväline on poikkeuksellinen ja kertaluontoinen, ja siinä on Suomen vaatimalla tavalla määritelty tarkasti kunkin maan enimmäisvastuut. Se on kansallisten toimien rinnalla yksi väline, jolla vastataan koronakriisin aiheuttamaan taloudelliseen kriisiin. Myös Euroopan keskuspankin toimilla on ollut ja on iso merkitys taloudellisen kriisin ratkaisussa.

Työllisyysasteen nostaminen ja yhteiskunnan rakenteiden muuttaminen ihmisten työllistymistä tukevaksi ovat hallituksen keskeisiä tavoitteita. Hallitusohjelmassa on sovittu, että teemme päätöksiä, joilla kasvatetaan työllisten määrää 60 000. Hallitus tulee tekemään syyskuun budjettiriihessä päätöksiä ja luomaan näkymän, joilla työllisten määrää kasvatetaan 30 000. Samalla olemme sopineet, että tarkastamme työllisyystavoitettamme, jotta voimme yhteiskuntana paremmin vastata koronakriisin aiheuttamaan taloudelliseen haasteeseen. SDP on sitoutunut työllisyysasteen nostoon ja hyvinvointivaltion rahoituspohjan vahvistamiseen.

Kun päätöksiä tehdään, on niiden oltava vaikuttavia ja ihmisten näkökulmasta reiluja. Työllisyysasteen nostamiseksi tarvitsemme toimia myös työelämän laadun parantamiseksi. Toimia tarvitaan laajasti.

Nuorten työllistymisen näkökulmasta koulutus nousee tärkeimmäksi kysymykseksi. Oppivelvollisuuden laajentaminen on tämän hallituksen tärkein tulevaisuusteko. Sillä varmistetaan, että jokainen nuori saa vähintään toisen asteen koulutuksen ja samalla toisen asteen koulutus muutetaan aidosti maksuttomaksi. Toinen aste on nykyinen perusaste. On laajasti näyttöä siitä, että vähintään toisen asteen koulutuksen saaneet työllistyvät huomattavasti todennäköisemmin kuin pelkän perusasteen varassa olevat. Meillä ei ole varaa menettää yhtään nuorta vaan jokaiselle on varmistettava mahdollisuus työhön, toimeentuloon – itsensä ja perheensä elättämiseen. Koulutuksen puute on nuorten elämän suurin riski. Tähän riskiin meillä yhteiskuntana ei ole varaa.

Nuorten aikuisten työllistymisen ja työelämän haasteet liittyvät muun muassa työelämän ja perhe-elämän yhteensovittamiseen ja työelämän epävarmuuteen ja pirstaleisuuteen. Perhevapaauudistus on hallituksen yksi tärkeimmistä työelämän tasa-arvoa ja perheiden hyvinvointia vahvistavista toimista. Uudistusta viedään eteenpäin mallilla, jossa perheen päivärahapäivien kokonaismäärä kasvaisi reiluun 14 kuukauteen.

Samalla molemmille vanhemmille tulisi yhtä suuri kiintiö, josta voisi kuitenkin joustavasti luovuttaa toiselle vanhemmalle osan. Lisäksi raskaana olevalle vanhemmalle tulisi noin kuukauden päivärahajakso ennen vanhempainrahan alkua. Yksinhuoltaja saisi käyttöönsä molempien vanhempien päivärahakiintiön. Uudistuksen tavoitteena on, että vanhempainvapaat jakautuisivat tulevaisuudessa tasa-arvoisemmin molempien vanhempien kesken. Tämä on tärkeää niin naisten työmarkkina-aseman parantamiseksi kuin miesten aseman vahvistamiseksi perhe-elämässä. Tasa-arvosta hyötyvät kaikki.

Yksi keino, jolla voimme samaan aikaan vahvistaa työllisyyttä ja parantaa perheiden tilannetta on päivähoitomaksujen alentaminen. Se on esimerkki toimesta, joka on oikeudenmukainen ja vaikuttava. Näiden työllisyyttä vahvistavien keinojen puolesta me toimimme.

Työelämän pirstaleisuus, määräaikaiset työsuhteet ja työelämän epävarmuus koskettavat kaiken ikäisiä työntekijöitä ja eri muodoissa työtä tekeviä ihmisiä. Sosiaaliturvan uudistaminen on tämän ja seuraavan hallituksen keskeisiä tehtäviä.

Uudistusta valmistellaan parlamentaarisessa komiteassa. Sen tehtävä on uudistaa sosiaaliturvaa kokonaisuutena siten, että järjestelmä olisi yksilön näkökulmasta selkeä, ymmärrettävä ja ennakoitava. Tavoitteena on mahdollistaa paremmin työnteon ja sosiaaliturvan yhteensovittaminen ja tehdä työn tekemisestä nykyistä kannattavampaa. Sosiaaliturvauudistusta tehdään osissa ja työssä otetaan huomioon elämäntilanteiden moninaisuus ja niiden muutokset. Tämä on tärkeä lähtökohta, sillä työtä tehdään perinteisen palkkatyön rinnalla entistä enemmän myös yrittäjämuotoisesti. Yksinyrittäjien, ammatinharjoittajien ja freelancereiden asemaa on parannettava, sillä jokaisella on oltava oikeus riittävään turvaan elämän erilaisissa tilanteissa.

Turvallisuutta luo myös mahdollisuus työllistyä. Tarvitsemme aktiivista työllisyyspolitiikkaa, parempia työvoimapalveluita ja saumatonta yhteistoimintaa työvoimapalveluiden, koulutuksen ja esimerkiksi sosiaali- ja terveyspalveluiden välille. Työssä uupumiseen on löydettävä lääkkeitä. Mielenterveyden järkkyminen on muiden terveyteen liittyvien syiden ohella asia, joka työntää ihmisiä pois työelämästä liian varhain. Siksi riittävien palvelujen on oltava kiinteä osa työllisyyspolitiikkaa.

Turvan ja tulevaisuususkon luominen on tärkeää myös siksi, jotta ihmiset uskaltavat ja voivat perustaa perheen tai saada toivomansa määrän lapsia. Tämä on paitsi yksilöiden myös yhteiskuntamme tulevaisuuden yksi avainkysymyksistä. Kaikilla tekemillämme ratkaisuilla on seurausvaikutuksia.

Ikääntyneiden työntekijöiden mahdollisuuksia toimia työelämässä on parannettava. Liian moni ikääntyvä työntekijä jää tai hänet työnnetään työn ulkopuolelle ennen eläkeikää. Valtava määrä osaamista jää hyödyntämättä ja työtunteja tekemättä tilanteen ollessa tämä. Yksilölle seurauksena on epävarmuus ja toimeentulon vaikeudet, jotka heijastuvat myös eläkkeeseen. Lisäpäivien eli eläkeputken poisto on nostettu yhdeksi keinoksi ikääntyneiden työntekijöiden työelämässä pysymiseksi. Samalla on kuitenkin parannettava ikääntyneiden työntekijöiden turvaa. Ilman työhyvinvointiin ja työssä jaksamiseen panostamista, emme tule saavuttamaan tavoitettavamme ikääntyvien nykyistä korkeammasta työllisyydestä. Kaiken ajattelun keskiössä on oltava realistinen käsitys ihmisten tilanteista ja aito halu auttaa ihmisiä jaksamaan ja pärjäämään työssä.

Jotta saamme nostettua Suomen työllisyysastetta tavoitteidemme mukaisesti, tarvitsemme jokaiselle mahdollisuuksia työllistyä. Osatyökykyisten ja muiden vaikeassa asemassa olevien henkilöiden mahdollisuuksia siirtyä avoimille työmarkkinoille on parannettava. Työllistymistä voidaan tukea esimerkiksi tarjoamalla tuettu työpaikka sekä avoimille työmarkkinoille siirtymiseen tarvittava koulutus ja muu tuki. Tavoitteena tulee myös olla riittävän pitkäkestoinen työpaikka niille, joille työskentely avoimilla työmarkkinoilta ei toteudu. Esimerkiksi vammaisten ihmisten työllistymiseen tarvitaan uusia keinoja. Työ- ja elinkeinoministeriössä on selvitetty tapoja parantaa erilaisten ihmisten työllistymismahdollisuuksia. Työllisyyden edistämisen ministerityöryhmän esiteltiin viime viikolla ehdotus työpaikkojen lisäämiseksi osatyökykyisille välityömarkkinoilla käyttäen esimerkkeinä Ruotsin Samhall Ab –mallia ja Suomen työpankkikokeilua. Ministerityöryhmä tuki uuden toimintamallin kehittämisen aloittamista. Tämä on tärkeä aloite ja esimerkki inhimillisemmästä työllisyyspolitiikasta.

Työelämän kehittäminen reilummaksi kaikille, on yksi sosialidemokraattisen liikkeen perustehtävistä. Tätä työtä me olemme tehneet väsymättä liikkeemme koko olemassaolon ajan.

Suomi on pohjoismainen hyvinvointivaltio ja on täysin kestämätöntä, että suomalaisessa työelämässä osa ihmisistä työskentelee ihmiskauppaan rinnastettavissa oloissa. Räikeisiin epäkohtiin, joista olemme saaneet lukea esimerkiksi siivous- ja ravintola-alalla, on puututtava täydellä voimalla. Ei voi olla niin, että suomessa osa ihmisistä työskentelee epäinhimillisissä oloissa, alipalkattuna ja jaksamisensa äärirajoilla. Kaikki välineet tällaisen riistotalouden lopettamiseksi on etsittävä ja käytettävä. Alipalkkaukseen puuttuminen tehokkaasti esimerkiksi hallinnollisten sanktioiden kautta ja ammattijärjestöjen ryhmäkanneoikeus ovat työkaluja, joita on otettava käyttöön. Muitakin välineitä tarvitaan.

Työ- ja elinkeinoministeriön asettama työryhmä esittää useita toimia työperäisen ihmiskaupan ja hyväksikäytön torjumiseksi. Se esittää muun muassa ulkomaalaislakiin muutosta, jonka perusteella työperäisen hyväksikäytön uhrilla olisi oikeus jatkaa maassa oleskelua, työnhakua ja työntekoa samalla tai muulla ammattialalla, olemassa olevan oleskelulupansa puitteissa. Tämä on yksi konkreettinen esitys, jolla helpotettaisiin hyväksikäytön uhrin mahdollisuutta hakea apua. Tarvitaan myös lisäresursseja ja työsuojeluviranomaisten toimivaltuuksien laajentamista, jotta työntekijöiden hyväksikäyttöä voidaan estää ja siihen voidaan puuttua tehokkaammin. Kyseessä on paitsi työntekijöiden perusoikeudet myös rehellisten yrittäjien asema. Ei voi olla niin, että markkinoita voitetaan työntekijöiden hyväksikäytön avulla.

Tämän vuoden aikana moni ihminen on pysähtynyt ajattelemaan ja pohtimaan, mikä elämässä todella on tärkeää ja merkityksellistä. Terveys, läheisten hyvinvointi ja jokapäiväisen elämän mielekkyys ovat asioita joiden eteen olemme jääneet ehkä tavanomaista pidemmäksi aikaa. Kun normaaliin ja totuttuun on tullut särö, on omaa elämää mietitty myös uudesta näkökulmasta.

Meidän on kysyttävä ihmisinä ja liikkeenä, mikä elämässä on tärkeää. Mitä arvostamme ja pidämme arvossa. Elämä ei ole tehtävä, eikä ihmisen arvo määrity sillä, miten hän tuottaa yhteiskunnalle lisäarvoa. Siksi yhteiskuntaa on rakennettava siten, että jokainen voi kokea mielekkyyttä, onnistumista, osallisuutta ja arvostusta. Meidän on nähtävä arvossa elämän erilaiset asiat ja luotava tilaa pysähtyä niiden äärelle.

Nostin vuosi sitten SDP:n 120-vuotisjuhlissa esille sosialidemokraattisen liikkeen hyvin perinteisen tavoitteen työajan lyhentämisestä. Se kohahdutti, koska keskustelu työelämän kysymysten osalta on viime vuosina ja vuosikymmeninä keskittynyt toisenlaisiin teemoihin. Tavoitetta lyhyemmästä työajasta ei silti pidä sivuuttaa, eikä se ole ristiriidassa tavoitteidemme kanssa korkeammasta työllisyysasteesta tai vahvasta julkisesta taloudesta.

Meidän on pyrittävä työn tuottavuuden paranemiseen yhteiskuntana, yrityksinä ja työntekijöinä. Työn tuottavuuden kasvun mukanaan tuoman vaurauden on jakauduttava paitsi omistajille ja sijoittajille, myös tavallisille työntekijöille. Yksi tapa jakaa vaurautta reilulla tavalla on työolojen parantaminen ja tehtyjen työtuntien vähentäminen siten, ettei palkkataso heikkene. Kun Suomessa siirryttiin aikoinaan sosialidemokraattien tavoitteen mukaisesti kahdeksan tunnin työpäivään ja viiden päivän työviikkoon, ei tämän seurauksena palkat romahtaneet vaan ovat vuosikymmenten saatossa parantuneet.

On myös eri kokeiluissa kertynyttä näyttöä siitä, että itsessään työajan lyhentäminen voi parantaa tuottavuutta. Kun lyhyempää työaikaa on kokeiltu joissakin yrityksissä, on tuottavuus parantunut niin, että esimerkiksi kuuden tunnin työstä on voitu maksaa ongelmitta seitsemän tai kahdeksan tunnin työtä vastaavaa palkkaa. Henkilöstövaltaisella julkisella puolella työaikojen lyhentäminen on näkynyt muun muassa työhyvinvoinnin parantumisena ja sairaspoissaolojen vähentymisenä.

Voidaan varmasti listata lukuisia syitä, miksi työajan lyhentäminen olisi haastavaa tai joidenkin mielestä mahdotonta. Haasteita varmasti on ratkottavaksi, mutta se ei tarkoita, etteikö rohkeita tavoitteita voida asettaa. Tulevalla puoluekokouskaudella meidän on luotava selkeä visio ja konkreettiset askelmerkit siitä, millä tavoin Suomi voisi edetä kohti lyhyempää työaikaa ja suomalaiset työntekijät kohti parempaa työelämää. Tähän työhön kutsun palkansaajaliikkeen mukaan.

Työ on merkityksellistä ja arvokasta. Niin ovat myös muut asiat elämässä. Läheiset, perhe, harrastukset, sivistys ja yhteiskunnallinen toiminta. Elämä ei ole suoritus vaan elämä on tässä ja nyt. Sille on vapautettava aikaa. Merkityksellisen ja arvokkaan elämän rakentaminen on sosialidemokratian tehtävä.

Viimeisten vuosikymmenten aikana taloudellinen eriarvoisuus on lisääntynyt Suomessa. Tulo- ja varallisuuserot ovat kasvaneet 1990-luvulta tähän päivään, kun tätä edeltävinä vuosikymmeninä kehitys oli päinvastaista. Tehdyt päätökset ovat suosineet yhteiskuntamme vauraimpia ja huono-osaisuus on kasautunut toisille.

Kasvavat tulo- ja varallisuuserot eivät ole vain yksilöiden vaan meidän kaikkien yhteinen ongelma. Tarvitsemme paitsi toimia, joilla nostamme ihmisiä köyhyydestä myös toimia, joilla tasaamme eroja. Ratkaisuja on tehtävä kansallisella ja ylikansallisella tasolla.

Verotus on keskeinen yhteiskuntapolitiikan väline. Veroilla ei välttämättä voiteta vaaleja, mutta veroilla muutetaan maailmaa. Siksi meidän on rohkeasti nostettava oikeudenmukainen verotus tavoitteidemme kärkeen ja käytävä keskustelua tulonjaosta. Ilman julkisen talouden tuloja, jaamme vain niukkuutta. Ilman ohjaavaa verotusta, emme saavuta ilmastotavoitteitamme. Ilman progressiivista verotusta sekä tiivistä ja laajaa veropohjaa taloudellinen eriarvoisuus jatkaa kasvuaan.

Sosialidemokraattinen liike on aina heikoimman puolella. Yli sata vuotta sitten liike syntyi tarpeesta parantaa työväestön, naisten, pienyrittäjien ja vähävaraisten asemaa. Se syntyi puolustamaan kaikkia heikoimpia, rajat ylittävänä, kansainvälisenä liikkeenä. Työväen olot tai vaikkapa naisten äänioikeus olivat liikkeen yhteisiä kysymyksiä, kansalaisuudesta riippumatta.

SDP edustaa tätä kansainvälistä työväenliikettä Suomessa.

Yhteiset ongelmamme, kuten ilmastonmuutos, eriarvoisuuden kasvu tai rauhan järkkyminen, vaativat meitä katsomaan ratkaisuja laajemmasta näkökulmasta kuin vain yhden kansallisvaltion kannalta. Emme saa muutosta aikaan yksin, emmekä pärjää yksin.

Kansainvälinen yhteistyö ei ole arvovapaata. Poliittiset arvoerot näkyvät myös kansainvälisessä yhteistyössä. Sosialidemokraattinen liike on Euroopan laajuisesti halunnut löytää ratkaisuja ja kehittää yhteisöämme. Olemme halunneet luoda sääntöjä niin veronkiertoon kuin vaatineet oikeusvaltioperiaatteen noudattamista.

Näiden tavoitteiden saavuttamisessa Euroopan unioni on meille tärkeä väline. Emme voi puuttua tehokkaasti veronkiertoon tai varmistaa kaikkien maksavan oikeudenmukaista osaansa, ellemme luo tähän tarvittavia työkaluja esimerkiksi EU:n tasolla. Isojen digitaalijättien verotukseen ei yksittäisten valtioiden välineet tai voima riitä, vaan tuloksena on ollut verokilpailu eri maiden kesken. Yhdessä, unionin kautta, voimme tässä onnistua.

Euroopan unionilla on tärkeä rooli tulevaisuuden isojen ja monimutkaisten haasteiden ratkaisemisessa. Se ei kuitenkaan ole valmis tai täydellinen. Meidän on osallistuttava aktiivisesti EU:n kehittämiseen. Tarvitsemme kansalaiskeskustelua EU:sta myös silloin, kun emme ole kriisin keskellä.

Taloudellinen menestyksemme nojaa vahvasti EU:n sisämarkkinoihin ja on meidän etumme, että ne toimivat hyvin. Meidän on vietävä loppuun keskeneräiset pankkeihin ja rahoitusmarkkinoihin liittyvät uudistukset sekä lisättävä sosiaalisten mittareiden painoarvoa taloudellisen ohjausjakson suosituksissa.

Globaalisti tehtävänämme on puolustaa sääntöperustaista maailmanjärjestystä sekä edistää demokratian ja ihmisoikeuksien toteutumista.

SDP är den mest internationella rörelsen i Finland. Det är vårt ansvar att utveckla det internationella systemet, vi kan inte lita på att andra tar hand om det.

SDP on Suomen kansainvälisin liike. Meidän vastuullamme on vastaisuudessakin kansainvälisen järjestelmän kehittäminen, muihin emme tässä voi luottaa.

Kumpi on tärkeämpää aate vai liike? Päämäärä vai matka? Vastaus on: molemmat. Ei ole liikettä ilman aatetta, eikä matkaa ilman päämäärää. Me asetamme rohkeita tavoitteita, koska me haluamme muuttaa maailmaa. Me teemme pitkäjänteistä demokraattista työtä yhteistyössä muiden puolueiden kanssa – kompromisseja ja konsensusta hakien, tehdäksemme tavoitteitamme todeksi.

Me pyrimme valtaan, emme vallan itsensä vuoksi, vaan muuttaaksemme yhteiskuntaa ja maailmaa paremmaksi jokaiselle. Näitä tekoja me olemme pääministeripuolueena tehneet.

Aktiivimalli on purettu. Subjektiivinen päivähoito-oikeus on palautettu ja yli 3-vuotaiden ryhmäkokoja on pienennetty. Koulutuksen ja osaamisen rahoitusta on lisätty vuosien kituuttamisen jälkeen. Hoitajamitoitus on kirjattu lakiin. Pienimpiä eläkkeitä ja sosiaaliturvaa on parannettu. Perusväylänpitoon on tehty 300 miljoonan euron tasokorotus. Mittavia raideinvestointeja on laitettu liikkeelle, joukkoliikennettä on tuettu, ja kävelyyn ja pyöräilyyn on panostettu. Kotihoidon työntekijöiden pysäköinti on muutettu maksuttomaksi. Maankäytön, asumisen ja liikenteen sopimukset kuudella suurimmalla kaupunkiseudulla on neuvoteltu ja asunnottomuuden poistaminen on nostettu sopimuksiin mukaan. Opintoraha on sidottu indeksiin ja opintotuen huoltajakorotusta on kasvatettu. Kohtuuhintaisen asumisen ratkaisuja on tehty hallitusohjelman mukaisesti. Oikeusvaltioperiaate on kytketty osaksi unionin varojen käyttöä. Koronakriisin aiheuttamia terveydellisiä, sosiaalisia ja taloudellisia ongelmia on ratkaistu laajassa parlamentaarisessa yhteistyössä määrätietoisesti ja arvolähtöisesti.

Tässä muutamia esimerkkejä niistä teoista, joita olemme hallituksessa ensimmäisen vuoden aikana tehneet. Seuraavien viikkojen, kuukausien ja vuosien aikana teemme päätöksiä ilmaston, työllisyyden, talouden, koulutuksen, terveyden ja hyvinvoinnin eteen. Laajennamme oppivelvollisuutta ja uudistamme sosiaali- ja terveydenhuoltoa ihminen edellä. Rakennamme sosiaalisesti, taloudellisesti ja ympäristöllisesti kestävää pohjoismaista hyvinvointivaltiota.

Sosialidemokraattinen liike on tulevaisuusliike. Me arvostamme menneitä saavutuksia, mutta toimimme huomisen eteen. Me toimimme, jotta jokaisesta lapsesta voi tulla mitä vain.

Yksin voi päästä nopeasti, mutta yhdessä pääsemme pitkälle. Yhdessä voimme tehdä paremman maailman.

Ja hyvät toverit, me toimimme yhdessä.

Kiitos! Tack!