Ensi vuonna tulee kuluneeksi 100 vuotta siitä, kun Suomessa säädettiin ensimmäinen yleinen oppivelvollisuuslaki 7–13-vuotiaille lapsille. 50 vuotta myöhemmin oli peruskoulu-uudistuksen aika, ja 9-vuotinen koulu kaikille toteutui vaiheittain vuodesta 1972 alkaen.
Nyt puoli vuosisataa peruskoulu-uudistuksen jälkeen on viimein tullut aika päivittää oppivelvollisuus tuleville vuosikymmenille.
Oppivelvollisuuden laajentaminen ja maksuton toinen aste ovat hallituksen merkittävimpiä tulevaisuustekoja. Meidän tehtävämme on rakentaa yhteiskuntaa, jossa jokaisesta lapsesta voi tulla mitä tahansa. Koulutuksella on tässä aivan keskeinen rooli.
Oppivelvollisuuden laajentamisen tavoite on nostaa koulutus- ja osaamistasoa kaikilla koulutusasteilla, kaventaa oppimiseroja sekä parantaa koulutuksellista tasa-arvoa ja yhdenvertaisuutta. Tavoitteena on, että jokainen nuori suorittaa toisen asteen koulutuksen.
Toinen aste on nykyinen perusaste. On laajasti näyttöä siitä, että vähintään toisen asteen koulutuksen saaneet työllistyvät huomattavasti todennäköisemmin kuin pelkän perusasteen varassa olevat. Yli 50 vuoden aikana oppivelvollisuus ei ole laajentunut, vaikka yhteiskunnallinen muutos on ollut suurta ja työelämän osaamisvaatimukset ovat muuttuneet. Nyt on uudistumisen aika.
Hallitus on investoinut koulutukseen ja osaamiseen. Tilanteessa, jossa koulutustason nousu on pysähtynyt, tarvitaan kauaskantoisia tulevaisuusuudistuksia. Tämä on erityisen tärkeää, kun teknologinen kehitys muuttaa työn luonnetta. Samalla osaamisen merkitys ja sen päivittämisen tarpeet korostuvat. Pandemian jälkeinen rakennustyö nojaa sekin vahvasti osaamiseen.
Koulutuspolitiikassa korostuu pitkäjänteisyys. Tänään tehtyjen ratkaisujen vaikutukset näkyvät vuosikymmenien päässä. Tänä vuonna koulunsa aloittaneet valmistuvat toiselta asteelta 2030-luvulla. Ensimmäiset laajentuneen oppivelvollisuuden piiriin tulevat nuoret ovat syntyneet vuonna 2005 ja he ovat mukana työelämässä 2070-luvulle asti.
Peruskoulu on esimerkki pitkäjänteisyydestä. Se on tasa-arvoisen Suomen kivijalka ja ylpeyden aiheemme. Silti myös peruskoulua arvosteltiin aikanaan rajustikin ja lopullisesti arvostelu laantui vasta liki 30 vuotta myöhemmin, kun ensimmäiset Pisa-tulokset julkaistiin.
Uskon, että oppivelvollisuuden laajentamisen sekä muiden pitkäjänteisten tulevaisuuspäätösten myötä meille syntyy uusi 12-vuotinen peruskoulutus, joka vastaa ajan tarpeisiin, turvaa nuorten työllistymisen ja on myös kansallinen ylpeydenaihe.
Sanna Marin
SDP:n puheenjohtaja, pääministeri