Sanna Marin: Kestävän kehityksen arvonlisäverosta väline Itämeren ravinnekuormituksen vähentämiseen

Ajankohtaista 10:21

Sanna Marin

Maatalous on Itämeren suurin yksittäinen ravinnekuormittaja kertoo Suomen meriympäristön tila 2018 -raportti. Ilman ympäristön kannalta kestävämpää maataloutta on Itämeren rehevöitymistä vaikea saada kuriin SDP:n varapuheenjohtaja Sanna Marin sanoo. Rehevöityminen näkyy esimerkiksi lisääntyneenä sinileväongelmana, joka on tällä hetkellä pahempi kuin koskaan 2000-luvulla.

– Lähes puolet suomalaisten Itämerelle aiheuttamasta kuormituksesta johtuu lihan ja maidon tuotannosta. Jos haluamme vähentää kuormitustamme Itämereen, on meidän välttämätöntä siirtyä nopeasti kestävämpään ruuan kulutukseen ja tuotantoon. Käytännössä tämä tarkoittaa siirtymistä huomattavasti kasvispainotteisempaan ruokavalioon, Marin tiivistää.

Ruuantuotannolla on iso vaikutus paitsi Itämeren ravinnekuormitukseen myös ilmaston lämpenemiseen. Ilmaston lämpeneminen puolestaan vaikuttaa suoraan Itämeren tilaan ja kiihdyttää monin tavoin esimerkiksi sinilevän kasvua.

– Tarvitsemme välineitä, joilla maataloutta ohjataan ilmaston ja ympäristön kannalta kestävämpään suuntaan. Yksi konkreettinen väline on SDP:n vero-ohjelmassa esitetty kestävän kehityksen arvonlisävero, jonka kautta esimerkiksi ympäristöä vähemmän kuormittavat tuotteet saisivat kuormittavia tuotteita edullisemman verokohtelun. Esimerkiksi kasviperäistä ruokaa voitaisiin verottaa kevyemmin kuin ympäristöä eniten kuormittavaa naudanlihaa, Marin sanoo.

Sen lisäksi mitä tuotetaan, on kiinnitettävä huomiota siihen, miten tuotetaan. Esimerkiksi luomutuotanto, monipuolinen viljelykierto ja peltojen ympärivuotinen kasvipeitteisyys auttavat sitomaan hiiltä ja ravinteita maaperään.

– Sertifioidut kestävät tuotantomuodot voisivat olla alemman veron piirissä. Näin ohjattaisiin ruuan kulutusta ja tuotantoa kestävämmäksi. Koska kestävän kehityksen kulutusvero kohdistuisi tuotteisiin riippumatta niiden alkuperämaasta, kotimaiset vastuulliset tuottajat saisivat kilpailuetua verrattuna ulkomaisiin tuottajiin. Tuotantomuotojen uudistaminen auttaisi myös menestymään tulevaisuuden ruokamarkkinoilla, Marin kiteyttää.