Sanna Marin Allianssin tilaisuudessa: SDP:n ratkaisut nuorten syrjäytymiseen

Ajankohtaista 16:38

SDP:n ratkaisut nuorten syrjäytymiseen
Sanna Marin, Allianssin Ratkaisu Suomen suurimpaan ongelmaan -tapahtumassa

Nuorten syrjäyttämisen taustalla olevat tekijät ovat laaja-alaisia ja monivaikutteisia. Siksi ratkaisujenkin pitää olla sellaisia. SDP haluaa tulevalla vaalikaudella tehdä politiikkaa, joka vahvistaa sosiaalisesti, taloudellisesti ja ekologisesti kestävää kehitystä Suomessa.

Tämä tarkoittaa sellaista yhteiskuntapolitiikkaa, joka tuottaa talouskasvua ja työtä Suomeen. Kasvun hedelmien on jakauduttava nykyistä tasaisemmin kaikille ja näin luotava edellytykset perheiden, lasten ja nuorten hyvinvoinnille. Sosialidemokraatit haluavat vahvistaa universaaleja palveluja, jotka auttavat katkaisemaan huono-osaisuuden kehän. Tärkein näistä palveluista on koulutus. Se antaa jokaiselle edellytykset yhteiskunnalliseen osallistumiseen sekä osaamiseen, jolla nuori pärjää muuttuvassa työelämässä. Siksi olemme nostaneet ratkaisuiksi koulutusuudistuksia, joilla ehkäistään syrjäytymistä varhaislapsuudesta aikuisuuteen saakka.

 

  1. Varhaiskasvatusuudistus

Laadukas varhaiskasvatus pystyy tehokkaasti pysäyttämään huono-osaisuuden kierteen ja parantaa lapsen oppimismahdollisuuksia koulutiellä. SDP:n pidemmän aikavälin tavoitteena on kaikille maksuton varhaiskasvatus. Kohti maksutonta varhaiskasvatusta edetään vaiheittain tulevien vaalikausien aikana. Subjektiivinen kokoaikainen varhaiskasvatusoikeus tulee palauttaa kaikille lapsille. Varhaiskasvatuksen henkilöstön ja lasten välisen suhdeluvun eli henkilöstömitoituksen tulee mahdollistaa laadukas varhaiskasvatus.

 

  1. Joustavampi koulupäivä kytkee harrastustoiminnan koulupäivän yhteyteen

Monissa kouluissa toimii aamu- ja iltapäivätoiminta sekä muuta kerhotoimintaa. Näin ei kuitenkaan ole kaikkialla Suomessa ja osa toiminnasta on maksullista. Perusopetuksen nykyiset rakenteet määrittävät koulupäivän oppituntien varaan rakentuvaksi ja varsinkin alaluokilla koulupäivät ovat varsin lyhyitä. Siksi aamu- ja iltapäivätoimintaa tulisi uudistaa ja kytkeä se joustavammin koulupäivän yhteyteen. Jos koulupäivän rakenne olisi joustavampi, olisi mahdollista järjestää oppituntien välissä harrastustoimintaa. Tämä myös pidentäisi koulupäivän kestoa, jolloin varsinkin ensimmäisten vuosiluokkien oppilaiden yksin viettämä aika aamuista ja iltapäivistä vähenisi. Maksuton aamu-, iltapäivä ja kerhotoiminta takaisi sen, että kaikilla lapsilla ja nuorilla olisi mahdollisuus osallistua ja harrastaa.

 

  1. Oppivelvollisuusiän pidentäminen

 Sosialidemokraattien mielestä nuorten syrjäytymisen ehkäisemiseksi oppivelvollisuusikää tulisi nostaa 18 vuoteen ja siten kattamaan toisen asteen ammatillisen ja lukiokoulutuksen pääosan.

Lukiossa ja ammattioppilaitoksessa opiskelevalla on velvollisuus hankkia opintojen edellyttämät oppikirjat ja tarvikkeet ja suorittaa tutkintomaksut. Tosiasiassa opinnot ovatkin jatkuvasti kallistuneet oppimateriaalien hintojen kohoamisen ja uusien älylaitekustannusten takia. Pelastakaa Lapset ry tekemän kyselyn mukaan lähes neljännes vastanneista arvioi käyttäneensä 3000 euroa tai enemmän lukion tai ammattiopintojen välttämättömiin kustannuksiin.

Lähes 60 prosenttia kyselyyn vastanneista koki opintojen kustannusten aiheuttaneen haasteita perheen taloudelle. Korkeat opiskelukustannukset vaarantavat nyt nuorten opintojen jatkumisen toiselle asteelle myös entistä useammassa pieni- ja keskituloisen kahden huoltajan perheessä, jossa on useita lapsia. Vain toisen asteen opintojen maksuttomuus takaa nuorille tasa-arvoiset mahdollisuudet opiskella niin pitkälle kuin nuorella on halua ja potentiaalia riippumatta vanhempien varallisuudesta.

Oppivelvollisuuden pidentäminen on iso rakenteellinen uudistus, jonka kautta on mahdollista varmistaa se, että jokaiselle peruskoulun päättävälle nuorelle löytyy paikka opintojen parissa peruskoulun jälkeen. Pelkkä oppivelvollisuusiän pidentäminen ei kuitenkaan riitä, vaan tarvitaan laaja toimenpidepaketti peruskoulun ja toisen asteen nivelvaiheeseen. Osalla peruskoulun päättävistä nuorista ei ole edellytyksiä osaamisen ja motivaation puutteista tai haastavasta elämäntilanteesta johtuen jatkaa suoraan tutkintoon johtavaan koulutukseen toiselle asteelle. Toisen asteen opintoihin valmistava koulutus tulisi järjestää siten, että se sisältää peruskoulun opintojen kertausta, tehostettua ohjausta sekä tukea tulevan opiskelualan valintaan.

 

  1. Nuorisotakuun vahvistaminen

Nuorisotakuu oli suomalainen innovaatio, jonka tavoitteena oli tarjota jokaiselle nuorelle paikka yhteiskunnassa. Valitettavasti kuluneella hallituskaudella nuorisotakuun resurssit on ajettu alas ja syntyneet yhteistyöverkostot on päästetty rispaantumaan. Tulevalla vaalikaudella tulee uudistaa nuorisotakuu, jossa taataan jokaiselle alle 25-vuotiaalle nuorelle tai alle 30-vuotiaalle valmistuneelle joko työ-, työharjoittelu-, työkokeilu-, työpaja-, oppisopimus- tai kuntoutuspaikka kolmen kuukauden aikana työttömyyden alkamisesta. Tätä tuetaan yhdistetyllä uudella palkkatuella, johon varataan riittävä rahoitus.

 

  1. Jatkuvan oppimisen uudistus

 Kuten edellä on todettu, nuorten syrjäytyminen on osa laajempaa ilmiötä, jossa työttömyyden tai muun syyn vuoksi syntynyt osattomuus alkaa vaikuttamaan koko perheen elämään ja tulevaisuuden odotuksiin. Suomessa on edelleen paljon työikäisiä aikuisia, joilta puuttuu riittävä koulutus ja osaaminen muuttuvassa työelämässä. Koska syrjäytymisen ylisukupolvinen kierre on saatava katkeamaan, tarvitaan uudistuksia myös aikuisten osaamiseen. Siksi tulevalla vaalikaudella tulee rakentaa koulutusmahdollisuuksia aikuisille, joilta puuttuu perusasteen jälkeinen koulutus tai jotka ovat työttömänä. Aikuiskoulutuksen suuntaaminen ihmisille, jotka ovat vaarassa tippua työelämästä, vähentää välittömästä ja pitkällä aikavälillä syrjäytymisriskiä.

Tulevalla vaalikaudella tulee aloittaa uudistus, joka tähtää jatkuvan oppimisen kokonaisvaltaiseen uudistamiseen. Jokaisella työikäisellä voisi olla henkilökohtainen koulutustili, jolle kertyviä varoja voisi käyttää aikuiskoulutuksen kustannuksiin. Tämä toisi aikuiskoulutukseen kysyntälähtöisyyttä ja vastaisi nykyistä paremmin työelämän tarpeisiin. Se mahdollistaisi myös nykyistä joustavammat ja monimuotoisemmat koulutuksen toteutukset.